Advertise on podcast: Arkkitehtuurikahvit

Arkkitehtuurikonsultin työnkuva voi yllättää, vaikka olisi tehnyt kokonaisarkkitehtuurihommia iät ja ajat organisaation sisäisessä pestissä. Vaikka substanssi (eli arkkitehtuurityö) pysyykin samana, on työnkuvissa huomattavia eroja. Konsultointi ei myöskään sovi jokaisen luonteelle. Anna ja Eetu juttelevat siitä, millaista arkkitehtuurikonsultin työ on ja kenelle se sopii. Lue myös Eetun uusi kirja aiheesta: https://www.amazon.com/dp/B0B379SWDR

Kannattaisiko sinun siirtyä arkkitehtuuritiimin vetäjäksi, jos tällaista paikkaa tarjotaan? Pesti ei ole missään nimessä helppo. Vetäjällä pitäisi olla sekä riittävä arkkitehtuurin yleissivistys, kuin myös sinnikkyyttä viestinnässä ja organisoinnissa. Monesti on myös kiinni pelkästään arkkitehtuuritehtuuritiimin vetäjästä, lähteekö arkkitehtuurityö organisaatiossa lentoon ollenkaan. Jos homma ei tunnu kunnolla käynnistyvän, kannattaa hakea apua.

Kokonaisarkkitehtuurilla pitäisi olla jonkinlainen virallinen asema organisaatiossa, ennenkuin arkkitehtuurityötä voi tehdä pitkäjänteisesti. Organisaation sitoutuminen kokonaisarkkitehtuuriin tarkoittaa käytännössä sitä, että arkkitehtuurin resurssitarpeesta on sovittu, resursseja ei ryöstetä tähdellisimpinä nähtyihin tekemisiin, ja arkkitehtuuritoiminto nähdään organisaation pysyvänä osana. Arkkitehtuurikahveilla Anna ja Eetu juttelevat sitoutumisesta ja sen kehittämisestä.

Kiinnostavat hommat, innostavat kollegat, hyvä johto ja riittävä palkkaus ovat hyvän "näköalapaikan" peruskauraa. Arkkitehtuuritiimejä on laidasta laitaan ja useimmiten juhlapuheet ja todellisuus eivät kohtaa. Toisaalta useimmilla arkkitehdeilla on työpaikoissa valinnanvaraa. Anna ja Eetu keskustelevat siitä, millainen on hyvä työpaikka arkkitehdille.

Kokonaisarkkitehtuurin pointtina on se, että sitä hyödynnetään ja sillä on jotain vaikutusta organisaation toimintaan. Muut kehittämistoiminnot (esimerkiksi ICT-kehittäminen, IT-palvelunhallinta ja projektisalkunhallinta)ovat kokonaisarkkitehtuurin asiakkaita. Jos yhdelläkään asiakkaallasi ei ole tietoa, mitä arkkitehtina teet tai jos he eivät osaa lukea ensimmäistäkään arkkitehtuurikuvaustasi, lopeta heti! Podcastissa keskustelemme tästä. Jos tilanne on akuutti, ota yhteyttä Coalaan, niin jutellaan lisää!

Pitkäjänteistä kokonaisarkkitehtuurityötä ei voi tehdä ilman mallinnusvälinettä. Myyjän mielestä oma väline on tietysti maailman paras ja sen lähestymistapa kokonaisarkkitehtuuriin täysin uniikki. Todellisuudessa kuitenkin kussakin välineessä (ja toimittajassa) on omat haasteensa. Välineen sisäänrakennettu mallinnustapa voi sopia organisaatioon, tai sitten ei. Sen räätälöinti voi olla järkevää ja mahdollista, tai sitten ei. Kaikki välineet eivät välttämättä sovi omiin tarpeisiin. Ennen kuin lähdet välinekaupoille, mieti siis välineen käyttötarve ja keitä käyttäjät ovat. Etene mallinnustapa edellä, ei välinelähtöisesti.

Ollaanko organisaatiossasi sitä mieltä, että kannattaisi alkaa tekemään kokonaisarkkitehtuuria? Vai onko sinua jopa käsketty aloittamaan kokonaisarkkitehtuurityö? Alkuun pääseminen ei ole ihan helppoa. Harvalla on kokemusta kokonaisarkkitehtuuritoiminnon käynnistämisestä, joillain valitettavasti useista uudelleenkäynnistyksistä. Jos aloitus tuntuu siltä, että pikkuhiljaa aletaan suunnittelemaan tekemisen meinaamista, kuuntele tämä podcast. Tällä kahvitauolla Anna ja Eetu keskustelevat siitä, miten kokonaisarkkitehtuurin käynnistämistä kannattaa suunnitella riittävästi, mutta ei liikaa.

Kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyys kertoo, onko toiminta organisaatiossasi riittävän hallittua. Tällä kahvitauolla keskustellaan siitä, mitä kypsyys käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voi mitata. Täytä lyhyt kysely Coalan nettisivuilla, niin saat saman tien tiedon oman kokonaisarkkitehtuuritoimintosi kypsyydestä! Kyselyn löydät täältä: https://coala.fi/palvelut/kokonaisarkkitehtuurin-kypsyystasoarvio

On monta hyvää syytä sille, miksi arkkitehtuurin mallinnustapa kannattaa ohjeistaa mallinnuskäsikirjalla. Perinteinen laatuajattelu edellyttää sitä, että kaikki mallintavat kokonaisarkkitehtuuria samalla tavalla. Tätä voi kutsua myös kurinalaisuudeksi. Se on myös tehokkuutta. Lisäksi se parantaa huomattavasti sen arkkitehtuurin hyödyntämismahdollisuuksia. Mallinnuskäsikirjahan kertoo, millaisia sisältöjä arkkitehtuurissa kuvataan ja miltä kuvaukset näyttävät. Mistä sellaisen sitten saa? Käy lataamassa ilmaiseksi Coalan mallinnuskäsikirja, sillä pääset hyvin alkuun! Mallinnuskäsikirjan saat täältä: https://coala.fi/ajankohtaista/lataukset

Tällä kertaa mukana kahvittelemassa on Coalassa syksyllä aloittanut juniorikonsultti Vilja Kauntola. Hän on jo päässyt pitämään koulutuksia ArchiMate-kuvauskielestä. Kuvauskielihän kertoo, miltä arkkitehtuurikuvat näyttävät. Jotkut pitävät ArchiMatea monimutkaisena ja vaikeana - ja tottahan se on, erilaisia symboliyhdistelmiä löytyy kielestä satoja. Mutta miltä ArchiMatella mallintaminen on Viljasta vaikuttanut ja mitä vinkkejä hän antaa mallintajille?

Palveluiden digitalisointi on suurimmalle osalle organisaatioista sekä ykköstavoite että murheenkryyni. Mutta mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Onhan meillä moninaisia digistrategioita ja jopa digijohtajia - ja tietysti iso kasa erilaisia ohjelmistotuotteita ja IT-toimittajia. Asiaa voisi auttaa se, että tekee konkreettisen etenemissuunnitelman, mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa ja miten sitä kannattaa lähestyä. Esimerkiksi, mistä prosesseista ja palveluista aloitetaan.

Coalassa aloitti tänä syksynä junioriarkkitehtina Ida-Kaisa Isoviita, jolla ei ollut kokonaisarkkitehtuurista aikaisempaa kokemusta. Tämä oli Coalan näkökulmasta mielenkiintoinen kokeilu siitä, voiko kokonaisarkkitehdiksi opettaa. Tähän mennessä näyttää hyvältä, mutta kuuntele mitä mieltä Ida-Kaisa itse on!