Advertise on podcast: Poliittinen talous

Poliittinen talous -podcast käy läpi presidentinvaalin toisen kierroksen ja analysoi kevään työmarkkinakonfliktia. Miksi Alex Stubb oli kompastua loppumetreillä, ja oliko Stubbin kampanja lopulta heikko? Mitä tulos kertoo suomalaisesta blokkipolitiikasta? Jakson vieraana on poliittisen historian tutkija, yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa lakkokevättä, työnantajajärjestöjen muuttuvia vaikuttamisstrategioita, pohjoismaisen yhteiskuntamallin muutoksia sekä perussuomalaista poliittista mielenmaisemaa.

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita. Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Miksi ja miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio? Millaisten vaiheiden jälkeen pienviljelijäyhteiskunta muuttui kehittyneeksi palkkatyöyhteiskunnaksi? Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa filosofian tohtori, historioitsija ja pitkän linjan ay-aktiivi Päivi Uljas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa hyvinvointivaltion läpimurrosta. Uljas avaa muun muassa sitä, millainen oli 1900-luvun alun "pienviljelijähegemonia" ja miten vuoden 1956 yleislakko vaikutti hyvinvointivaltion syntyyn? Millaisia kamppailuja valtion koosta käytiin 1950-luvulla? Entä millainen merkitys vuoden 1958 eduskuntavaaleilla ja vasemmistojytkyllä oli hyvinvointivaltiokehityksen kannalta? Päivi Uljaksen väitöskirja Hyvinvointivaltion läpimurto: https://helda.helsinki.fi/items/e5897cf2-1074-4713-b9bd-ea14294fdc29 Kuva: Kansan arkisto/Yrjö Lintunen

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan? Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Timo Harjuniemi is joined by Reece Peck and Joonas Koivukoski to discuss media and politics in the US. We cover a wide range of topics: the birth of political cable news, the effects of tabloid culture on politics, left media populism, rebranding conservatism as working class, and the historical roots of culture wars. Reece Peck is an associate professor at the CUNY Graduate Center where he teaches courses in journalism, political communication and popular culture. www.reecepeck.com https://twitter.com/PeckReece Joonas Koivukoski is a post-doctoral researcher at the University of Helsinki and KU Leuven in Belgium. Joonas does research on political communication, political humor and political scandals, among other things. https://twitter.com/joonaskoivukosk

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Poliittinen talous -podcast syventyy yleispoliittisen tilanneanalyysin äärelle. Politiikan tutkija Hanna Wass ja arkistotutkija Riku Luostari keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa meneillään olevista hallitusneuvotteluista, perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta, tulevan hallitustaipaleen mahdollisista kompastuskivistä sekä RKP:n pimeämmästä puolesta. Natoa, bensan hintaa, geoekonomiaa ja valtiovarainministeriötä unohtamatta.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijytkyssä käydään läpi kaikki oleellinen vuoden 2023 eduskuntavaaleista. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat mm. seuraavista aiheista: Suomen ideologinen ympäristö vuonna 2023 Vasemmiston kyvyttömyys koota laajoja kansanliikkeitä taakseen Perussuomalaiset duunaripuolueena Talouspoliittisen keskustelun hegemonia Seuraavan hallituksen maailmantaloudellinen toimintaympäristö Asuntolainojen korkojen poliittinen talous EU-politiikka seuraavalla hallituskaudella

Saksalaisen juristin ja politiikan teoreetikon Carl Schmittin (1888-1985) ajatukset väreilevät myös 2000-luvun poliittisessa todellisuudessa - kiitos muun muassa terrorisminvastaisen sodan, populismin nousun ja koronapandemian. Schmitt tarkkaili kriittisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeistä, poliittisesti turbulenttia Weimarin tasavaltaa, johon moni vertaa erilaisten kriisien ja jopa fasismin pelon leimaamaa nykyhetkeä. Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa pureudutaan Carl Schmittin poliittiseen ajatteluun. Vieraana on valtiotieteiden tohtori Tuukka Brunila, joka on vastikään väitellyt talouden ja politiikan suhteesta Schmittin ajattelussa. Brunila keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa Schmittin politiikkakäsityksestä, jossa korostuivat erottelu ystävään ja viholliseen sekä valtiojohdon kyky suvereeniin päätöksentekoon. Schmitt suhtautui kriittisesti paitsi sosialismiin myös liberalismiin, mutta toisaalta schmittiläisessä tavassa tarkastella politiikan ja talouden suhteita on myös liberaaleja piirteitä. Schmitt onkin sekä politiikan että depolitisaation teoreetikko. Lisäksi Brunila pohtii, mitä schmittiläistä Amerikan terrorisminvastaisissa sodissa ja koronakriisin hallinnassa oli. Vasemmistokin on ammentanut Schmittiltä liberalismia kritisoidessaan, mutta onko vasemmisto lopulta lukenut Schmittinsä väärin? Tuukka Brunila: The Autonomy of the Political and the Authority of the State : Carl Schmitt and the de-politicisation of the economy: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/352040

Poliittinen talous -podcastin tämänkertainen vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Patomäki keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa muun muassa Venäjän 90-luvun talouskriisistä, Ukrainan sodan taustoista, nykyisestä inflaatiotilanteesta sekä maailmanpolitiikan blokkiutumisesta. Heikki Patomäen ja Tuomas Forsbergin alun perin Kosmopolis-lehdessä julkaistu, dialogimuotoinen artikkeli Ukrainan sodan taustoista on vastikään laajennettu englanninkieliseksi kirjaksi: https://www.routledge.com/Debating-the-War-in-Ukraine-Counterfactual-Histories-and-Future-Possibilities/Forsberg-Patomaki/p/book/9781032450827 Tuomas Forsberg & Heikki Patomäki: Ukrainan sota - Dialogi historian kontrafaktuaaleista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista: https://journal.fi/kosmopolis/article/view/115816

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa vaaditaan seuraavilta hallituksilta mittavia julkisen talouden sopeutustoimia - siitä huolimatta, että maailmantalouden näkymät ovat sumuiset. Suomi on marssimassa kohti leikkausvaaleja tilanteessa, jossa Ukrainan sota, energiakriisi ja vihreä siirtymä kasvattavat julkisen talouden investointipaineita. Talouskuriin liittyviä riskejä lisää kiristyvä rahapolitiikka. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouskurin paluusta. Millaisessa suhdannetilanteessa leikkauspolitiikkaan ryhdytään? Entä löytyykö leikattavaa muualta kuin koulutuksesta? Miten talouskurihaaveiden ja julkisen talouden pitkäaikaisten menopaineiden välinen railo silloitetaan? Onko politiikka muutakin kuin sopeutuskohteiden välillä tehtäviä arvovalintoja? Entä miksi ihmiset kaipaavat talouskuria, vaikka se kasvattaa luokkakokoja ja työttömyyttä? Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen keskustelee Holapan ja Harjuniemen kanssa paitsi kotimaisen talouskurin paluusta myös talouspolitiikan instituutioiden ja ideoiden kyvyttömyydestä reagoida energiapulan, sodan ja ilmastonmuutoksen muodostamaan monikriisiin.