Advertise on podcast: Astetta parempi elämä Podcast

Psykiatriset diagnoosit – Professori John Read | Tämä jakso on osa keskustelusarjaa, jota teen yhdessä professori John Readin kanssa. Tässä sarjassa kyseenalaistamme sen, että mielenterveyttä ja ihmiselämän pulmia tarkastellaan lääketieteellisen mallin pohjalta, ja kutsumme kehittämään inhimillisiä, näyttöön perustuvia, ihmisoikeuksia kunnioittavia palveluita. Lisään suomenkielisen tekstityksen videoon piakkoin.   Psykiatriset diagnoosit – Professori John Read   Kirjasuositukset: A Straight Talking Introduction to Psychiatric Diagnosis – Lucy Johnstone A Straigh Talking Introduction to the Power Threat Meaning Framework – An Alternative to Psychiatric Diagnosis – Mary Boyle & Lucy Johnstone Drop the Disorder – Edited by Jo Watson   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin?   The post Psykiatriset diagnoosit | Professori John Read appeared first on Astetta parempi elämä.

Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja | Tässä jaksossa vieraanani on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori ja Gestalt-psykoterapeutti Jani Kajanoja. Puheenaiheena mm. Miksi Jani valitsi kouluttautua Gestalt-psykoterapeutiksi Mitä yhteistä on masennuksella ja päänsäryllä Mitä pulmia psykiatrisiin diagnooseihin liittyy Ns. neuroepätyypillisyys Tallenteessa oli alkupuolella pieni jäätynyt kohta, joten sen takia tässäkin on pieni katkos yhdessä lauseessa. Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja   Masennuksesta annetaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle -sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja appeared first on Astetta parempi elämä.

ECT (sähköhoito) – tutkimusnäyttö ja ECT-hoidon seuraukset | John Read Tämä on ensimmäinen jakso keskustelusarjassa, jonka päätimme luoda yhdessä nauhoitettuamme podcast-jakson lokakuussa 2025. Tässä sarjassa kyseenalaistamme sen, että mielenterveyttä ja ihmiselämän pulmia tarkastellaan lääketieteellisen mallin pohjalta, ja kutsumme kehittämään inhimillisiä, näyttöön perustuvia, ihmisoikeuksia kunnioittavia palveluita. Videoon on valittavissa suomenkielinen tekstitys tai voit lukea keskustelun sisällön tekstimuodossa videon alta. Löydät alempaa tältä sivulta myös lähdeviitteet.   ECT (sähköhoito) – tutkimusnäyttö ja ECT-hoidon seuraukset | John Read Johdanto: Piia: Hei, nimeni on Piia Tuominen, ja olen todella iloinen saadessani olla täällä professori John Readin kanssa. Tämä on ensimmäinen osa keskustelusarjasta, jonka päätimme tehdä sen jälkeen, kun äänitimme podcast-jakson lokakuussa. Aihe ja teemat, joita olemme suunnitelleet, ovat niin tärkeitä. En voi edes kuvailla, miten kiitollinen olen siitä, että saan olla täällä sinun kanssasi, John, ja että voimme käsitellä näitä teemoja. Ja tänään aiheemme on ECT. Mutta ennen kuin siirrymme siihen, haluaisin lyhyesti esitellä tämän sarjan, sillä pääotsikko on Challenging the Medical Model of Mental Health A Call for Humane Evidence-Based Services that Respect Human Rights. Tämä on niin tarpeellinen aihe. Olen todella innoissani siitä, että ehdotit tämän sarjan tekemistä yhdessä. Olet professori Itä-Lontoon yliopistossa ja International Institute for Psychiatric Drug Withdrawal -instituutin puheenjohtaja. Niin pitkä nimi minulle. Ja minä olen entinen psykiatrinen potilas, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja monipuolisesti utelias ihminen. Erityisesti pidän blogien, kuvitusten ja podcastini käyttämisestä psykiatrian valtavirran näkökulmien kyseenalaistamiseen. Joten on ilo olla täällä. Mutta tämän päivän aiheemme on siis ECT. Ja halusin mainita, että näiden aiheiden käsittely on haastavaa. Ne ovat aika raskaita, helposti. Mutta on niin tärkeää, että on samanhenkisiä ihmisiä ja mahdollisuus tarkastella asioita useista näkökulmista esimerkiksi ihmisoikeusnäkökulmasta ja monista muista tärkeistä näkökulmista. Mutta aloitetaan siitä, että mainitsit lokakuun keskustelussamme yhden ensimmäisistä kohtaamisistasi ECTn kanssa. Kun koit sen, päädyit parkkipaikalle pahoinvoivana. Voisimmeko aloittaa siitä? Voisitko kertoa vähän lisää siitä, mikä teki kokemuksesta niin järkyttävän? Oliko se se hetki, jolloin kiinnostuksesi ECThen heräsi? Vai oliko sinulla muita kokemuksia, jotka toivat sinut tämän aiheen pariin? John: Kiitos, ja haluan myös sanoa, että olen itsekin innoissani tästä sarjasta. Meillä oli niin hyvä keskustelu viimeksi, että tuntui tärkeältä jatkaa samaa linjaa. Esität parhaat kysymykset ja sinulla on paljon kokemusta jaettavana, joten tämä tuntuu keskustelulta ja se on ihanaa. Minun kiinnostukseni ECT:hen… Luulen, että mainitsin viimeksi nähneeni New Yorkin sairaalan osastolla, jossa työskentelin hoitoapulaisena, kolme kertaa viikossa rivin potilaita kuusi tai seitsemän naista jonossa huoneen ulkopuolella. He menivät huoneeseen ja tulivat kymmenen minuutin päästä ulos nukutettuina paareilla. Olin vain utelias siitä, mitä oikein tapahtui. En tiennyt silloin mitään ECT:stä. Lopulta sain suostuteltua vastuulääkärin päästämään minut katsomaan, mikä oli todella ystävällistä häneltä. Ja juuri sinä päivänä paikalla oli kuusi lääketieteen opiskelijaa. Kun potilas oli valmisteltu ja saanut yleisanestesian, lääkäri kysyi opiskelijoilta, haluaisiko joku heistä painaa nappia. Hän luuli minun olevan lääketieteen opiskelija. Kaikki kuusi opiskelijaa astuivat innokkaasti eteenpäin painaakseen nappia. Ja kun näin, mitä tapahtui… Se oli jotenkin se avuttomuus. Keho alkaa täristä ja vapista ja menee kouristukseen. Se on kontrolloitu kouristus, koska potilas on nukutettu, mutta silti kouristus, ja henkilö ei tiedä siitä mitään. Avuttomuus ja voimattomuus jotenkin iskivät minuun. Ja koska olin istunut näiden naisten kanssa myös ECT:n jälkeen, tiesin, missä tilassa he olivat tullessaan siitä ulos. He eivät tienneet, keitä olivat tai missä olivat. Minulla oli suorastaan fyysinen reaktio ja päädyin parkkipaikalle oksentamaan. Ehkä ylireagoin, koska ne kuusi opiskelijaa eivät nähneet tilanteessa mitään ongelmallista ja olivat kovin innokkaita painamaan nappia. Se oli minusta pelottavaakin etteivät he miettineet lainkaan, onko tämä oikein. Se oli siis ensimmäinen kokemukseni. Seuraava oli muutama vuosi myöhemmin, kun olin kouluttautunut kliiniseksi psykologiksi ja aloitin ensimmäisessä työssäni Englannissa. Eräs potilas kuoli ECT-pöydälle sairaalassa, jossa työskentelin. Kun katsoin potilasasiakirjoja, huomasin, että niissä luki sydänsairaus, ECT vasta-aiheinen, eli älä anna ECT:tä. Nostin asian esiin seuraavan päivän henkilöstöpalaverissa, ja minua käskettiin olemaan hiljaa. Emme aio puhua tästä, John. Kun jatkoin, psykiatri sanoi: Syytätkö sinä meitä jonkun tappamisesta, John? Sanoin, etten tiedä, mutta joku kuoli jonkin tekemämme toimenpiteen seurauksena, ja siitä pitäisi keskustella. Minut poistettiin fyysisesti huoneesta kliinisenä psykologina. He kutsuivat pari sairaala-apulaista paikalle. Se oli outoa. Ja seuraavat kaksi vuotta yritin saada sairaalan johdon, terveyspalvelut ja psykiatrian ammattilaiset ottamaan asian vakavasti. Kukaan ei vastannut. Täydellinen hiljaisuus. Otin myös kopion siitä sivusta, jossa mainittiin sydänsairaus. Kun palasin seuraavana päivänä, se sivu oli poistettu potilaskertomuksesta. Opin siis jotain ECT:n mahdollisuudesta aiheuttaa vahinkoa. Vaikka kuolemat ovat harvinaisia, silti monet potilaat, joilla on sydänongelmia, reagoivat niihin riskialttiisti. Mutta opin ehkä vielä enemmän psykiatrian ja viranomaisten kyvystä vaieta silloin, kun teemme virheitä. Se oli todella huolestuttavaa.   Piia: Joo… En tiedä, miten tämän ilmaisisin. Kuulen jatkuvasti ihmisiltä, jotka eivät halua tätä hoitoa, mutta ovat vaarassa tulla siihen pakotetuiksi. Se on sydäntäsärkevää. Ja erityisesti kiistäminen, se on niin yleistä kokemukseni mukaan. Esimerkiksi ECT:n kohdalla, mutta vaikka en ole itse kokenut ECT:tä, olen nähnyt saman ilmiön lääkkeiden kanssa. Jos joku kertoo lääkkeen vaikutuksista, jotka eivät ole positiivisia, niitä ei oteta vakavasti. Ja ECT:n kohdalla vaikka potilas on nukutettu teemme silti jotakin hyvin dramaattista ihmiselle. Viime viikonloppuna minulta kysyttiin, mitä ECT-hoito konkreettisesti tarkoittaa? Voisitko selittää, mitä ECT on?   Mitä on ECT? John: Okei, no, kyseessä on sähkövirran johtaminen aivoihin. Virran täytyy olla tarpeeksi voimakas käynnistääkseen kohtauksen suuren epileptisen kouristuskohtauksen. Se tehdään yleisanestesiassa ja lihasrelaksanttien kanssa, koska alkuvuosina ihmisille tuli selkärangan murtumia ja muuta vastaavaa. Hoidot annetaan yleensä 612 kertaa useiden viikkojen aikana, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Eli se ei ole vain yhden kerran toimenpide laitamme sähköä aivoihin ja aiheutamme keinotekoisen kouristuksen useita kertoja. Seuraava kysymys onkin yleensä miksi ihmeessä joku haluaisi aiheuttaa kouristuksia? Koska yksi lääketieteen alue yrittää hoitaa kouristussairauksia, ja toinen tuntuu aiheuttavan niitä. Se on outoa. Lyhyesti historiasta: 1930-luvulla uskottiin, että skitsofrenia ja epilepsia eivät voineet esiintyä samassa ihmisessä että ne sulkisivat toisensa pois. Ei totta, mutta sitä julkaistiin lääketieteellisissä lehdissä. Ajateltiin siis, että skitsofreniaa voisi hoitaa aiheuttamalla epilepsiaa. Samaan aikaan jotkut yrittivät hoitaa epilepsiaa ruiskuttamalla epileptikoihin skitsofreniapotilaiden verta. Täysiä järjettömyyksiä mutta vilpittömästi tarkoitettuja, kuten monet lääketieteen teoriat. Seuraavaksi piti selvittää, miten aiheuttaa kouristus. Kokeiltiin mm. insuliinikoomaa eli annettiin valtavia määriä insuliinia, kunnes ihminen meni koomaan. Sitten sattumalta huomattiin, että sähkö aiheuttaa kouristuksen. Kaksi italialaista psykiatria näki teurastamossa, että sikoihin johdettiin sähköä niiden tainnuttamiseksi. Ne menivät kouristukseen. He ajattelivat kokeilla samaa ihmisellä. Ja omituista kyllä, sillä tiellä olemme edelleen, 80 vuotta myöhemmin. Piia: Ja yksi outo asia on, että kun seuraan keskustelua esimerkiksi X:ssä, ECT:n puolustajat yrittävät kovasti vakuuttaa, että se toimii, eikä harmia ole juuri lainkaan. Millaista tutkimus on ollut näiden 80 vuoden aikana?   ECT:n tehokkuus   John: Okei. Tässä kuten missä tahansa hoidossa on kaksi peruskysymystä toimiiko se ja onko se turvallista? Aloitetaan siitä, toimiiko se. Ja minun on sanottava heti alkuun, että ECTtä koskeva tutkimus on kokonaisuutena erittäin heikkolaatuista. Laadukasta tutkimusta on tehty hyvin, hyvin vähän. Kun tarkastelemme, toimiiko ECT, tiedät, että paras ja vakiintunein tapa arvioida hoidon vaikuttavuutta on lumekontrolloitu tutkimus vertaillaan hoitoa lumeeseen. ECTn kohdalla lume tarkoittaa sitä, että potilas saa yleisanestesian, mutta sähköä ei anneta. Sitten verrataan tuloksia. Tällaisia tutkimuksia on olemassa vain kymmenen. Ja kaikki ne tehtiin ennen vuotta 1986. Lumekontrolloituja ECT-tutkimuksia ei ole tehty 40 vuoteen, mikä on aivan hämmästyttävää. Mutta katsotaan niitä kymmentä, jotka on tehty. Ne olivat kaikki hyvin pieniä 20-30 ihmistä, enintään. Huonosti suunniteltuja eivät täyttäisi nykyisiä näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerejä. Kolmessa havaittiin, että ECT oli hieman lumehoitoa parempi hoidon aikana. Viidessä ei ollut mitään eroa hoidon ja l

Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi | Tässä jaksossa Elina Kotanen-Polvilampi kertoo, mitä on lipedema ja miten se eroaa ns. perinteisestä ylipainosta, mitä asioita sen hoidossa on hyvä huomioida ja miksi hän toivoo, että tietoisuus tästä rasvakudokseen liittyvästä sairaudesta lisääntyisi.   Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi   LipeLife verkkosivusto Ajanvarauspalvelut Verkkokauppa Instagram @lipedemafinland Tiktok lipedemafinland Facebook vertaistukiryhmä: lipedemafinland   Sinua voisi kiinnostaa myös: Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola   The post Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi appeared first on Astetta parempi elämä.

Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat – Vieraana professori John Read | Kutsuin kliinisen psykologian professori John Readin (University of East London) vieraaksi podcastiini, koska minusta hän tekee erittäin tärkeää tutkimusta ja tuo esiin esimerkiksi potilaiden kokemuksia ECT:stä. Tässä jaksossa puhumme valtavirran psykiatrian ja lääketieteellisen mallin ongelmista. Keskustelemme myös siitä, miksi tarvitsemme paradigman muutoksen. Voit valita tähän videoon suomenkielisen tekstityksen. Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat   International Institute of Psychiatric Drug Withdrawal  Inner Compass Initiative Hearing Voices Network John Readin X-tili     The post Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat – Vieraana professori John Read appeared first on Astetta parempi elämä.

Löydämmekö jatkajan Roskisnallelle? Birgitta Wulf otti minuun yhteyttä kertoakseen, että kaipaa jatkajaa tai jatkajia hänen Roskisnalle-idealleen, joka täyttää jo 25 vuotta. Jätteiden kierrätys, kuluttaminen, ympäristövalistus. Muun muassa nämä teemat ovat Roskisnallelle tärkeitä.   Birgitan yhteystiedot: [email protected] Puh. 0400 410661 Roskisnalle – nettisivut   Sinua voisi kiinnostaa myös: Kartta omannäköiseen elämään   Mitä ajatuksia tämä keskustelu sinussa herättää? The post Roskisnalle – Vieraana Birgitta Wulf | Jatkajaa etsitään! appeared first on Astetta parempi elämä.

Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola | Tässä jaksossa vieraanani on psykiatri Anssi Leikola. Tällä kertaa keskustelimme turvallisesta vuorovaikutuksesta, autonomisesta hermostosta ja terveydestä. Muun muassa näistä aiheista oli puhetta tässä jaksossa: Mistä turvallinen vuorovaikutus koostuu? Miksi se on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille? Mitä vaikutuksia turvallisella tai toisaalta turvattomalla vuorovaikutuksella on ihmisiin? Miten nykyinen terveydenhoitojärjestelmä toimii näiden hermostoon liittyvien teemojen kannalta?   Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola Katso myös aiempi keskustelumme Traumanäkökulmasta ja psykiatrian pulmista.   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola appeared first on Astetta parempi elämä.

Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen | Miten ihmisen oikeuksia rajoitetaan hänen joutuessaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, ja mitä oikeusturvakeinoja hänellä on käytössään? Millaisia pulmia pakkohoitotilanteisiin liittyy?   Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen   Ohjeet muistutuksen tai kantelun tekemiseen (Valvira)  Kantelu oikeusasiamiehelle Hallinto-oikeus, sähköinen asiointipalvelu Jaksossa mainittu oikeusasiamiehen päätöstä koskeva kirjoitus Mad in Finlandin sivustolla   Tarpeenmukainen hoito ry   Sinua voisi kiinnostaa myös:   OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? Lisätietoa löydät täältä.    Mitä ajatuksia tämä jakso sinussa herättää?   The post Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen appeared first on Astetta parempi elämä.

Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! | Jos tuntuu, että elämä jumittaa Jos tuntuu ettei mikään ikinä muutu mihinkään Jos tuntuu että on vääjäämätöntä että sun elämä menee tietyllä tavalla tästä eteenpäin… Katso tämä   Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän!   Lisätietoa videolla mainitsemistani kursseista löydät täältä: Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi   Toipujan työkalupakki -verkkokurssi   Sinua voisi kiinnostaa myös: Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi   Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tämä sinussa herättää! Kerro ajatuksiasi kommentoimalla tätä postausta tai laita viestiä [email protected]   The post Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! appeared first on Astetta parempi elämä.

Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola | Mitä pulmia nykypsykiatriassa on ja miksi se ei ole kestävällä pohjalla? Miksi Anssi Leikola on lähtenyt etäälle valtavirtapsykiatriasta? Mikä on turvallisen vuorovaikutuksen merkitys? ”Psykiatrian suurin ongelma on se, ettei nähdä kokonaisuuksia.” Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola   https://www.peacefulimpact.fi/ Kestävä psykiatria Anssi Leikola Facebookissa   Täältä löydät Facebookissa julkaisemani sarjakuvan, jonka Anssi mainitsi haastattelun aikana.   Katkennut totuus -kirja    Anssin haastatteluja muualla: Kestävä Psykiatria – vieraana psykiatri Anssi Leikola Trauma ja dissosiaatio – vieraana Anssi Leikola Kätketty trauma – Psykiatrian sokea piste Anssi Leikolan silmin    Myös tämä voisi kiinnostaa sinua: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   The post Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola appeared first on Astetta parempi elämä.

OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström | Tomi Bergström on jo vuosia työskennellyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon psykologina ja on kansainvälisesti tunnettu holististen mielenterveyshoitomallien tutkija. Kutsuin Tomin vieraakseni keskustelemaan Olkiukko-esikoisromaanistaan. OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström   Olkiukko -kirjan takakannessa kerrotaan: ”Millaista olisi, jos kaikki mielenterveyden häiriöt voitaisiinkin todeta yksinkertaisella ja kiistattomalla biologisella testillä? Tomi Bergströmin satiirisessa dystopiassa suorituskeskeinen psykiatrian tohtoriopiskelija Kai Virtanen osallistuu haltioissaan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on mullistaa mielenterveyshäiriöiden hoito. Jokainen osallistuja saa käteensä IDEA-rannekkeen, joka toteaa häiriön nopeasti, tehokkaasti ja tarkasti ja tarvittaessa aloittaa käänteentekevän lääkityksen suoraan ilman yhteiskuntaa rasittavia käyntejä lääkärillä. Oikeastaanhan on kansalaisvelvollisuus osallistua tutkimukseen ja säästää terveydenhuollon resursseja, kun asiaa oikein ajattelee. Kuitenkin, kun uusi hoitomuoto yleistyy, Kai alkaa havaita merkkejä siitä, ettei menetelmä välttämättä olekaan yksiselitteinen vastaus alan kaikkiin ongelmiin.”   Kirjan voit tilata signeerauksen kera täältä: https://tomibergstrom.com   Aiemman keskustelumme löydät täältä: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Sinua voisi kiinnostaa myös: Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Jaksossa oli puhetta myös Toivon tuoja -sarjasta, josta löydät lisätietoa täältä.     Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? The post OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström appeared first on Astetta parempi elämä.

Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen Suvi Järvinen on intuitiivinen, ihmisyydestä ja ihmisten tarinoista kiinnostunut FM, taidekasvattaja, kirjallisuudentutkija ja työvalmentaja (kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto), joka valmistuu tuota pikaa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi (Siria, toukokuu 2025). Suvi huomaa usein ajattelevansa toisin ja tahtovansa etsiä useita eri näkökulmia ymmärrystä ja tietoa kartuttaakseen. Hän työskentelee sosiaalialalla ja on erikoistunut kohtaavaan asiakastyöhön ja turvaa tuovan läsnäolon vaalimiseen. Välillä hän kirjoittaa Mad in Finland -sivustolle, toisinaan runoja muistiin kesken ruuanlaiton ja joskus lapsilleen pieniä muistutusviestejä käytetyn kirjekuoren taakse. Metsäpoluilla kulkiessaan hän on viimeksi ihastellut korppia ja käpytikkaa. Tässä jaksossa puhumme ihmisten kohtaamisesta ja siitä, millaisia pulmia kohtaamisiin usein liittyy asiakkailta kuultujen kokemusten perusteella. Miten mm. ennakkokäsitykset ja ammattiroolit vaikuttavat siihen, miten ihminen tulee kohdatuksi esimerkiksi mielenterveyspalveluissa? Mitä tarkoittaa sosiaalisen liittymisen tila? Millaisista asioista syntyy hyvä kohtaaminen? Mikä on kohtaamisen konsepti? Millaisia toiveita asiakkailla on ammattilaisille? Muun muassa näistä aiheista kuulet lisää tässä jaksossa. Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen Suvin kirjoituksia löydät Mad in Finland -sivustolta täältä.   Sinua voisi kiinnostaa myös:   Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Puhutaan mielenterveydestä – Vieraana Soili Takkala   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen appeared first on Astetta parempi elämä.

”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi | Tässä Toivon tuoja -sarjan jaksossa vieraanani on Päivi.   Muun muassa näistä asioista puhumme tässä jaksossa: Miten hän aikanaan päätyi hoidon piiriin? Mikä sai hänet päättämään, ettei hän enää koskaan mene sairaalaan? Millaiset asiat ovat olleet hänelle avuksi?   ”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi Päivi mainitsi jaksossa TaHon, eli Tarpeenmukainen hoito ry:n. Lisätietoa TaHosta löydät täältä.   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?   Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi   Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Lisätietoa Toivon tuoja -sarjasta löydät täältä.   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssiin?   Mitä ajatuksia tämä jakso sinussa herättää? The post ”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi appeared first on Astetta parempi elämä.

Kysymyksiä Lääkäri Attelle | TikTokin puolella olen tehnyt pari videota, joissa esitän kysymyksiä ja ajatuksia Lääkäri Attelle. Olisi kiinnostavaa kuulla niin Lääkäri Atten kuin muidenkin lääkäreiden vastauksia näihin pohdintoihin. Alla olevaan videoon yhdistin molemmat Lääkäri Attelle tekemäni videot. Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia esittämäni kysymykset ja pohdinnat sinussa herättävät! Mitäköhän sinun lääkärisi vastaisi näihin?   Kysymyksiä Lääkäri Attelle   Sinua voisi kiinnostaa myös: Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista”   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? The post Kysymyksiä Lääkäri Attelle appeared first on Astetta parempi elämä.

Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” | Masennuslääkkeiden haittavaikutuksia tuodaan esiin somessa ja erilaisilla nettifoorumeilla. Onko ne syytä sivuuttaa? Vai voisiko meillä olla jotain opittavaakin niistä?   Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” Ylen artikkeli, josta heräsi ajatus tehdä tästä aiheesta video, löytyy täältä.    Sinua voisi kiinnostaa tämä MAKSUTON Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi: https://astettaparempielama.fi/polku   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström The post Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” appeared first on Astetta parempi elämä.