Advertise on podcast: Tiedekulma podcast

Geenit, ympäristö ja eletty elämä vaikuttavat kaikki ihmisen toimintaan ja terveyteen. Mutta mikä on epigenomi, ja miten esimerkiksi tupakointi vaikuttaa siihen? Mitä tiedämme biologisesta vanhenemisesta epigenetiikan avulla? Alma Onali haastattelee geenitutkimuksen apulaisprofessori Miina Ollikaista. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026.

Keskustelevat tekoälysovellukset ovat muutamassa vuodessa mullistaneet tapojamme hakea tietoa, tuottaa tekstiä ja oppia uutta. Joillekin koneesta on tullut päivittäinen juttukumppani ja jopa terapeutti. Miten jatkuva vuorovaikutus tekoälybotin kanssa vaikuttaa ihmismieleen? Mitä tapahtuu, kun ulkoistamme osan ajattelun prosesseista ja luovuutta vaativista tehtävistä koneelle? Millaisesta tekoälyn käytöstä olisi meille hyötyä? Keskustelemassa Vappu Kaarenojan johdolla ovat filosofian tutkijatohtori Pii Telakivi ja tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta sekä HUSin digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tekoäly tekee mielelle? -tapahtumassa 6.10.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/icp6i1dHKHs

Tutkimuksen ansiosta tiedämme nykyisin entistä tarkemmin, miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn ja miten tätä tietoa voidaan käyttää sairauksien hoidossa. Miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn? Tehdäänkö meille kaikille tulevaisuudessa geenitesti? Alma Onali haastattelee biometrian professori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtaja Samuli Ripattia. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026.

Perimä vaikuttaa yhdessä ympäristötekijöiden kanssa myös ihmisen käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen. Miten geenit ja kasvuympäristö ohjaavat yksilön valintoja? Entä millaiset geneettiset riskitekijät ovat yhteydessä rikolliseen käyttäytymiseen? Miten rikollisuuden biologista ja sosiaalista periytyvyyttä voidaan tutkia ja eritellä? Alma Onali haastattelee Helsingin yliopiston kriminologian professori Antti Latvalaa. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026.

Aliarvioimme usein eläinten kykyä oppia, kommunikoida ja tuntea tunteita. Teemme myös keinotekoista eroa ihmisen ja muiden lajien välille. Mitä uusin tutkimus kertoo eläinten mielestä? Mistä tiedämme, milloin eläin voi hyvin, ja miten voisimme paremmin ymmärtää toisia lajeja? Jari Hanskan johdolla keskustelemassa ovat dosentti, vanhempi kliininen opettaja Laura Hänninen sekä dosentti, yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrämmekö eläimiä? -tapahtumassa 8.9.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/wuiA5a9zyKA Lue lisää keskustelun asiantuntijoista: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumat/ymparisto-ja-kestavyys/ymmarrammeko-elaimia

Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on Suomen ja Euroopan asema näissä kamppailuissa? Ville Blåfieldin johdolla maailmanpolitiikkaan ja demokratian tilaan pureutuvat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 25.6.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/xeOBkyzlusM

Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin haastateltavana on tutkimusjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/RtOrdTJ4fl8

Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin haastattelussa on kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PxDmJuw6Kgg

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuudelle? Miten mielenterveyskysymykset ja diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Hukkuuko keskustelussa vakavasti sairaiden ääni? Keskustelemassa yliopistotutkija Mona Mannevuo, historiantutkija Mia Pohtola sekä nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä tilaisuudessa 14.4.2026.

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen. Toisella tunnilla mukaan liittyy myös paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä kalliot kertovat? -tapahtumassa 25.3.2026. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-77407938 Katso keskustelu myös videona: https://www.youtube.com/watch?v=p786xaHf_kM

Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 10.3.2026.

Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja kasvihuonekaasuja seuraavan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? -tapahtumassa 24.2.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ouj1O05wAOM

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen infrastruktuuri, johon liittyy geopolitiikka ja valtavat hiilidioksidipäästöt. Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perustuu? Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan? Millaista on suurvaltojen digitaalinen kilpailu ja mihin se voi johtaa? Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju, teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta ja epäorgaanisen materiaalikemian professori Mikko Ritala. Juontajana on Anna-Sofia Berner. GRAFIIKAT: 1. Pilvipalveluiden infrastruktuureja kartalla: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/media-image/Tiedekulma_mita_on_tekoalyn_takana.png 2. Pilvipalveluiden infrastruktuurien osuuksia eri maissa (Figure 2): https://www.tandfonline.com/doi/figure/10.1080/09692290.2025.2489077?scroll=top&needAccess=true# Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on tekoälyn takana? -tapahtumassa 10.2.2026. Katso keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/ISOEeAK5cMk?si=uuufxIUWLzeeukOd