Advertise on podcast: Tiina Lundbergin huoltamo

Huoltamolla kolistellaan rautaa, mutta myös kiivetään köysissä. Voimaharjoittelu on tärkeää joka iässä - lapsuudesta vanhuuteen. Lapsuudessa tärkeää on kehittää motoriikkaa ja sitä kautta myös lihaksistoa - ja kun taitoa on tarpeeksi voi myös painoja ottaa mukaan harjoitteluun. Viimeistään myöhäisessä keski-iässä kannattaa tosissaan miettiä voimaharjoittelua osana omaa fyysistä harjoittelua. Vahvalla lihaksistolla on merkitystä niin arjen askareisiin kuin mielen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin ja sen on osoitettu pienentävän esim. aikuistyypin diabeteksen puhkeamisriskiä. Tämän lisäksi voimaharjoittelun on osoitettu vahvistavan luita ja ehkäisevän osteoporoosia. Voimaharjoittelu myös helpottaa painonhallintaa. Miten sitten kannattaa treenata? Mikä ero on painonnostolla ja kuntosaliharjoittelulla? Voiko lapsena oikeasti harjoitella voimaominaisuuksia? Mitä erityistä pitää ottaa huomioon naisten voimaharjoittelussa? Muun muassa näitä aiheita käsitellään painonnostovalmentaja Katariina Variksen ja liikuntafysiologi Petri Jalangon kanssa.

Korona-aika sai ensihoitaja Anne Paunan miettimään omia urasuunnitelmia uudelleen. Kysymykset kuten, mitä työltä haluan, mikä on vapaa-ajan ja työn suhde, nousivat pintaan ja hän totesi kolmivuorotyön tehohoidossa liian kuormittavaksi ja lähti toisiin tehtäviin. Anne Pauna ei ole yksin, sillä miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä. Huoltamolla tavataan Anne Pauna ja kysytään millaista oli työskennellä koronan eturintamassa ja toisaalta mikä sai lähtemään? Miksi lähes jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa? Entä mitä on tarkoittanut pitkittyneiden korona oireiden kanssa taistelu? Viestintäpäällikkö ja kirjailija Ina Westman kertoo omasta sairastumisestaan ja siitä, millaista on ollut elää lähes 1,5 vuotta koronan jälkioireiden kanssa. Lopuksi tavataan vielä psykologi Nina Lyytinen ja hänen kanssaan pohditaan voidaanko korona-ajasta puhua kollektiivisena traumana ja mitä se tarkoittaa.

Elätkö sinä tasapainossa suorittaminen ja toisaalta rentouttavan tekemisen keskellä? Jos on koko ajan on kaikkea liikaa, menee elämä suorittamiseksi ja juoksemiseksi suorituksesta toiseen ja lopulta mikään ei tunnu miltään. Aikamme ajaa tavoittelemaan suorituksia kaikilla elämän saroilla - ja toisaalta onkin hienoa saada paljon aikaan, mutta suorittamalla voi myös ajaa itsensä uuvuksiin. Huoltamolla puhutaan vireystilasta ja suorittamisesta psykologi Hanna Markukselan kanssa. Avainsana on tekemisen tason säätely: välillä voidaan tehdä kovasti työtä kun seuraavaksi on aikaa rentoutua ja irtautua siitä. Hanna on kirjoittanut kirjan Suorituskyvyn salaisuus. Espoon kaupungilla on Taime-projektin myötä testattu sitä, miten taiteen avulla lisätään henkilöstön voimavaroja. Tulokset ovat lupaavia ja niistä kuullaan myös huoltamolla. Jakson lopuksi kysytään työyhteisövalmentaja Anu Iisakkilalta, miten hän DRAMMA-mallin avulla tuo työhön ja arkeen voimavaroja jaksamiseen. Anu on kirjoittanut kirjan Menolippu mielenrauhaan.

Huoltamolla innostetaan liikkumaan ja tutustutaan korona-aikana suureen buumiin nousseisiin frisbeegolfiin ja padeliin. Molemmat lajit vetävät puoleensa hauskuudella, vapaudella ja omaehtoisuudella. Yhdessä tekeminen ja oleminen on tärkeä osa harrastusta. Ja molemmissa lajeissa aloituskynnys on matala. Padel on helpompaa kuin tennis ja jo vähäisillä taidoilla voi saada pelin pystyyn. Frisbeegolf taas ei vaadi kovaa kuntoa tai vahvaa maksukykyä - ja helpolla pääsee mukaan. Kunnat ja kaupungit ovat lähteneet buumiin mukaan rakentamalla ratoja harrastajille. Aluksi tavataan Frisbeegolfliiton hallituksen puheenjohtaja Laura Heikkilä, sitten Padel Club Finlandin ketjujohtaja Mari Tirkkonen-Saunamäki ja lopuksi liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori Kasper Salinin kanssa vedetään yhteen: mistä frisbeegolfin ja padelin suosio johtuu ja onko se kestävää?

Usein keski-iässä huomaa kulkevansa jatkuvasti samoja polkuja niin työtä tehdessä kuin vapaa-ajalla. Nyt huoltamolla kysytään, miten voisi herättää uteliaisuutensa kohti uusia tapoja ja oppimista. Toimituspäällikkö Anni Alatalo haaveili korkeakoulututkinnosta kunnes vuosi sitten opintovapaalla hän kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tutkinto syntyi vuodessa ja samalla vahvistui tunne siitä, että hän on työssään siellä missä pitääkin. Voidakseen hyvin ei välttämättä tarvitse vaihtaa alaa, vaan uusi kipinä omaan työhön voi löytyä jatko-opintojen kautta. Aika usein tietyissä elämäntilanteissa moni haaveilee uudesta suunnasta ja elämänmuutoksesta. Olisiko vielä mahdollista vaihtaa alaa ihan kokonaan? Huoltamolla tavataan pitkään media-alalla työskennellyt Nina Sederlöf, joka kyllästyi pätkätöihin ja lähti kohti aivan uutta maailmaa ja uutta uraa. Millaista uskallusta tämä vaati? Ja mitä opiskelu hätäkeskuspäivystäjäksi on tuonut? Näiden kokemusten lisäksi huoltamolla ääneen pääseen psykologi Hann Siefen. Hän on kirjoittanut kirjan uteliaisuudesta - Uteliaisuuden taito. Miten omaa uteliaisuutta voi ruokkia ettei kyynisyys ja arjen murheet pääsi valloilleen? Miten omaa uteliaisuuttaan voi herätellä?

Ei se, että työntekijä harjoittelee mindfullnessia auta, jos työpaikalla on ongelmia esimerkiksi johtamisessa tai työilmapiirissä. Näin todetaan huoltamolla, jossa aiheena on työuupumus. Työuupumus on nimenomaan työpaikkojen ongelma. Toki raskas elämäntilanne tai yksilön omat traumat edesauttavat uupumista, mutta raskastakin työtä voidaan tehdä, jos työpaikalla puhalletaan yhteenhiileen, saadaan onnistumisia ja on tekemisen meininkiä. Työuupumus kokemuksena kasvattaa, näin kertovat monet sen kokeneet. Mutta ensin siitä on selvittävä. Miten omasta työuupumuksestaan selvisi tietokirjailija, toimittaja ja viestinnän asiantuntija Anni Erkko? Anni Erkko on kirjoittanut kirjan Kun ilo katosi. Mitä sellaista työelämässämme ja yhteiskunnassamme on tapahtunut, joka saa meidät väsymään? Ja miten työhön saadaan inhimillisyyttä ja miten työelämää voidaan vielä suuntaan jossa ihmiset voisivat kokea merkityksellisyyttä, autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja saada onnistumisia - asioita, jotka tutkitusti johtavat kohti onnellisempaa mieltä. Miten työtä voi tuunata paremmaksi? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen vastaa.

Miltä kuulostaisi triplaultratriathlon tai ultrajuoksukisa, jossa kierretään 6,7 kilometrin rataa niin kauan kuin vain yksi juoksija on enää jäljellä? Kilsoja kertyy satoja, ja kisatunteja kymmeniä. Huoltamolla saadaan inspiraatiota omille lenkeille naisilta, jotka ovat näitä kisoja kiertäneet. Nuppu Hepo-ojalla on plakkarissa 25 maratonia ja viime vuosina hän on on innostunut ultratriathloneista. Hän oli ensimmäinen nainen, joka selvisi maaliin Siperiassa Siberman-kisassa ja viime kesänä hän voitti ylivoimaisesti naisten sarjan Ranskan Colmarissa käydyssä triplaultratriathlonissa. MIkä vie haastamaan oma kroppaa niin harjoituksissa kuin kisoissakin? Kati Ahokas innostui juoksusta nelisen vuotta sitten ja toiveissa on lokakuussa lähteä Big Dog’s Backyard ultraan eli backyard ultra -kisamuodon MM-tapahtumaan. Miten backyard ultra haastaa mieltä ja miten siihen valmistaudutaan? MItä juoksuharrastus tuo kun matkat ovat tavallisen lenkkeilijän näkökulmasta valtavia?

Avoin kommunikaatio, tasapaino ja läsnäolo ovat kulmakiviä, joiden varaan arjen sujuvuus rakentuu parisuhteessa. Kun tunnistaa omat tarpeensa ja osaa uskaltaa kertoa niistä omalle kumppanille, ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti toimivaa parisuhdetta. Arki monine menoineen ja mahdollisuuksineen kuitenkin luo haastetta, vaikka muuten kaikki olisi kunnossa. Miten käytännön arki saadaan järjestettyä niin, että arjen tulipalojen sammuttelu vähenee ja laatuaika perheen ja kumppanin kanssa lisääntyy? Miten muuttuva parisuhde päivitetään tälle vuosikymmenelle? Miten kriisistä parisuhteessa voi selvitä? Huoltamolla vieraana ovat seksuaaliterapeutti ja uusperheneuvoja Pauliina Flang sekä arkensa uusiksi pistäneet Essi ja Kimmo Määttä. Pauliina Flang on kirjoittanut kirjan Rakkaus on tekoja arjessa – Parisuhteen voimakirja. Essi ja Kimmo Määtän kirja, Arjen lean – Säästä aikaa, rahaa ja hermoja, tarjoaa konkreettisia keinoja perhe-elämän hallintaan.

“En nosta asioita esiin, jotta itse saisin huomiota, vaan jotta ne ilmiöt saisivat”, painottaa somesta tuttu lääkäri Anni Saukkola, jonka instatilillä on kymmeniä tuhansia seuraajia. Anni tuo somessa esiin omia kokemuksiaan ja kertoo omasta arjestaan, mutta tahtoo samalla tuoda tieteellistä tietoa seuraajilleen terveyshuuhaan sijaan. Anni Saukkola kuuluu myös Tiedenaiset-someyhteisöön. Tiedenaiset on kahdeksan nuoren asiantuntijanaisen ryhmä, joka syntyi halusta tuoda luotettava faktatieto helpommin saataville. He ovat kirjoittaneet kirjan To do: terveys. Huoltamolla Anni Saukkolan kanssa puhutaan uupumisesta nuorena lääkärinä, paineista joita nimenomaan nuorilla naisilla on sekä tottakai siitä mitä on oikea tieto ja mitkä asiat löytyvät Anni Saukkolan omalta terveyden to do listalla.

Tänä kesänä penkkiurheilijat saavat ihailla huippuunsa virittyneitä urheilijoita monessa lajissa. Jalkapallon EM-kisat tarjosivat omaa tunnelmaansa ja Tokion olympialaiset ovat alkamassa. Fyysiset ominaisuudet ova urheilijoilla toki äärimmilleen treenattuja, mutta mitä muuta tarvitaan jotta urheilija voi onnistua tärkeällä hetkellä? Mentaalivalmentaja Panu Kuhlberg nostaa esiin psyykkisiä taitoja, joita urheilijan olisi hyvä treenata jo ennen arvokisoja. Jännityksen sietäminen, pelkojen käsittely ja oman mielen virittäminen sopivalle tasolle ovat muun muassa näitä mentaalitaitoja, jotka olisi hyvä olla jokaisen urheilijan treeniohjelmassa. Urheilijan pitäisi myös oppia tunnistamaan oma huippusuoritusolonsa: miten siihen päästään? Miten kävellään, miten puhutaan? Mikä on kasvojen ilme? Mentaalivalmentaja Panu Kulhberg on kesävieraana huoltamolla ja huippusuorituksen lisäksi puhutaan hyvinvoinnista laajemminkin. Miten Panu Kuhlberg pitää huolta omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan?