Advertise on podcast: Kirkon ihmeellisimmät tarinat

J.S.Bach on kautta aikojen tunnetuin ja kaikkien tunnustuskuntien arvostama kirkkomusiikin säveltäjä. Ehkäpä hämmästyttävintä Bachissa oli hänen tuotteliaisuutensa. Miten ihmeessä hän ehti säveltää koko valtavan tuotantonsa? Moni pitää Bachia jopa viidentenä evankelistana. Kauden viimeisessä jaksossa kerromme Bachin ihmeellisen elämäntarinan. 

Ihmisen kastroiminen ei kuulosta kristilliseltä tavalta, mutta ällistyttävää kyllä, varhainen kirkko joutui kieltämään pappeja kastroimasta itseään. Kirkonmiesten halu itsensä steriloimiseen johtui Matteuksen evankeliumin turhan kirjaimellisesta luennasta. Eunukeista puhutaan Raamatussa paljon, ja kastraatteja on kirkon piirissä tavattu vielä viime vuosisadalle saakka. Syöksymme veitset kädessä tekemään ilmiölle ruumiinavausta ja kuulemme Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua. 

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan. 

Rikomme rajoja ja tähyämme historian sijaan tulevaisuuteen, tekoälykkääseen sellaiseen. Ja meillä on kyselyikä. Voiko tekoäly alkaa uskoa Jumalaan? Mitä jos elämme simulaatiossa? Onko tekoäly parempi teologi kuin peruspappi? Testaamme, kenet tulikivenkatkuinen tekoäly päästäisi taivaaseen ja kenet lähettäisi helvettiin.

Nooan arkki on kiehtonut ihmismieliä kautta aikojen. Mitä erikoisesta kertomuksesta pitäisi ajatella? Voiko tarinassa tulvasta olla jotain perää? Ja jos Nooa todella rakensi arkkinsa, millaista elämä siellä oli? Mitä arkille lopulta tapahtui? Sitä on etsitty paljon, ja moni jopa uskoo löytäneensä sen. Keitä arkin löytäjät ovat, ja voiko heidän värikkäisiin tarinoihinsa luottaa? 

Kirkko oli ensimmäisinä vuosisatoinaan todella tarkka harhaopeista. Niitä torjuttiin, ja niistä riideltiin tavalla, joita on nykyisin vaikea käsittää. Kirkkomme kolmas virallinen, Athanasioksen mukaan nimetty, uskontunnustus kertoo kiehtovasti harhaopeista. Mutta kuka Athanasios oli? Värikäs tarina mm. vie meidät paratiisiin ja tuo tuliaisina omenia. Ja mikseivät harhaopit enää kiinnosta kirkkoa vanhaan malliin?

Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli?

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666.

Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan.

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Siksi jokainen kristitty kuvittelee taivaan omanlaisekseen. Mutta mitä siitä voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?