Advertise on podcast: Jännettävä-podcast

Valitettavasti kesä on ohi, mutta ei hätää! Jännettävä-podcast palaa ikävystyttämään pimeneviä iltoja vielä lisää! Syksyn ensimmäinen vieras on Julius Luomajoki, OMT-fysioterapeutti ja @MoveDoc -kouluttaja ja aiheena meillä on kesän aikana paljonkin huomiota saanut Aspetarin ACL-protokolla. Julius on mitä parhain henkilö kertomaan tästä protokollasta, sillä onhan hän ACL osaamisen lisäksi viettänyt vuosia työskennellen juuri Aspetarissa ja nimenomaan ACL-osastolla. Eli varmasti kaikille eturistisiteen kuntoutuksesta kiinnostuneille on tiedossa mielenkiintoinen pätkä tarinaa! Keskustelun aikana Julius vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Mistä Aspetarin ACL-protokollassa on oikein kyse ja kenelle se on suunnattu? Kuinka hyvin Aspetarin protokollaa voi soveltaa suomalaisessa kuntoutusympäristössä? Mikä on Aspetarin kuntoutusprotokollan suurin vahvuus ja päinvastoin, sen suurin heikkous? Protokolla on ns. kriteeripohjainen, eikä aikapohjainen, joten mitä etuja tuosta on? Mitkä ovat olennaisimmat erot Aspetarin protokollan ja muiden perinteisesti käytössä olevien mallien välillä? Miten pitäisi suhtautua kaikkiin eri testeihin ja laitteisiin, joita Aspetarin protokolla suosittelee? Tuleeko tällä protokollalla nyt parempia polvia? Mitkä kolme pointtia jokaisen kannattaisi yrittää ottaa käyttöön omaan työhönsä protokollasta?

Taas on aika uuden podcastin ja uuden vieraan! Ilkka Hakala, OMT-fysioterapeutti ja @MoveDoc -kouluttaja saapuu vieraaksi juttelemaan kyynärvarren jännevaivoista. Nämä tendinopatiat kattavat useampiakin vaivoja kuin tennis- ja golf-kyynärpään, mutta toki nuo kaksi on ne yleisimmät. Ilkka on perehtynyt yläraajan ja etenkin kyynärvarren jännevaivoihin niin ammatin kuin harrastustenkin puolesta, joten nyt on tarjolla hyviä vinkkejä aiheesta kiinnostuneille! Käytännönläheinen keskustelu vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä kaikkia jänneongelmia kyynärvarren alueella voi olla ja kuinka yleisiä ne ovat? Kun puhutaan “tenniskyynärpäästä” ja “golfarin kyynärpäästä”, mitä oikeastaan tarkoitetaan? Miksi juuri kyynärvarren ojentajat (lateraalinen) tai koukistajat (mediaalinen) ovat alttiita? Miten erilaiset kuormitus- ja asentoperäiset tekijät liittyvät oireiden syntyyn? Mitkä ovat tärkeimmät periaatteet kyynärvarren tendinopatioiden hoidossa? Mikä rooli kuntoutuksessa on esimerkiksi manuaalisella terapialla tai muilla oheishoidoilla? Miten paljon proksimaalinen kontrolli tai koko yläraajan käyttö (olkapää, lapaluu) vaikuttaa? Hoidetaanko kyynärvarren tendinopatioita liian usein tai liian harvoin paikallisena ongelmana?

Mitä on osteopatia? Tällä kertaa aiheena meillä on osteopatia, mutta myös laajemmin manuaalinen terapia! Jännettävä-podcastin vieraana on osteopaatti Jerry Ketola, joka on toiminut pitkään vastaanottotyössä, mutta myös yli 10 vuotta osteopatian opettajana. Osteopatia ja manuaalinen terapia käsittelyssä Tässä jaksossa käsittelemme monipuolisesti erilaisia aiheita niin osteopatian, fysioterapian, manuaalisten hoitomenetelmien kuin kivun ja ihmisten kohtaamisen aihepiireistä! Jerry avaa myös omaa hyvin mielenkiintoista ammatillista kehityskaartaan ja miten hänen tapansa tehdä työtä on muovautunut vuosien kuluessa. Jakson aiheita ovat muun muassa: Mitä on osteopatia? Ja onko se enemmän ajattelumalli, hoitomenetelmä vai ammatti? Onko osteopatiassa erilaisia ajattelutapoja? Mitä fysioterapeutit voisivat oppia osteopaateilta – ja mitä osteopaatit fysioterapeuteilta? Missä osteopatia tai mikä tahansa muukin vahvasti manuaaliseen käsittelyyn nojaava ammattikunta epäonnistuu ja onnistuu parhaiten? Sopivatko osteopatian manuaalisen terapian perinteiset selitysmallit miten hyvin yhteen modernin tiedon kanssa? Millainen terapeutti olit urasi alussa verrattuna nykyiseen? Mitä tiedät nyt, minkä olisit halunnut tietää urasi alussa? Mitä neuvoja antaisit nuorelle terapeutille uran alkuvaiheessa? Mukavia kuunteluhetkiä!

Polven etuosan kivut Tässä jaksossa Jännettävä-podcast nostaa pöydälle polven etuosan kivut kaikessa niiden kirjossaan. Vieraana podcastissa on jo toista kertaa turkulainen urheilufysioterapeutti ja kouluttaja Marko Grönholm, jonka erikoisosaamisen yksi kulmakivi on juurikin polvivaivat ja niiden kuntoutus. Jos olet miettinyt mitä kaikkea polven etuosan kiputiloja onkaan olemassa tai millä tapaa ne eroavat toisistaan oireiden, tutkimisen ja hoidon osalta, niin tämä jakso on kuin tehty sinulle! Anteriorisen polvikivun fysioterapia? Tällä kertaa saamme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kun puhumme “polven etuosan kivusta”, mitä sillä tarkoitetaan? Miten voidaan erottaa toisistaan mahdolliset eri lähteet polven etuosan kivulle? Onko jokin polven etuosan kiputila erityisen altis yli- tai alidiagnosoinnille? Mikä rooli biomekaniikalla on? Tiedämme esimerkiksi, että kontaktipinta-ala liikkuu fleksion lisääntyessä - onko tällä merkitystä? Muuttuuko ihmisten kuormitusmalli kivun vuoksi? Esimerkiksi muuttuneen lihasaktivaation tai välttämiskäyttäytymisen kautta? Mihin seikkoihin vastaanotolla tulisi kiinnittää huoimiota ensin tai mitkä ovat tärkeimmät? Millä tavalla lähdet kuntouttamaan polven etuosan kiputiloja? Ja minkälaisessa roolissa lepo on suhteessa harjoitteluun?

Jänteiden biomekaniikka - mitä fysioterapeutin tulisi tietää? Tällä kertaa Jännettävä-podcastissä uppoudutaan jänteiden ja biomekaniikan maailmaan. Oppaana ja vieraana aihepiiriin toimii lähes itseoikeutetusti Taija Juutinen Jyväskylän yliopiston biomekaniikan laitokselta. Opetustyön mm. väitöskirjaopiskelijoiden ohjaamisen lisäksi Taija on julkaissut suuren määrän tutkimuksia ja katsauksia jänteistä sekä niiden toiminnasta. Taija Juutinen - vastauksia jännekysymyksiin Tässä jaksossa Taijalta saadaan vastauksia mm. seuraaviin "Jännettäviin" kysymyksiin: Mitä jänteet ovat? Mitkä jänteen biomekaniikan perusominaisuudet niitä hoitavien fysioterapeuttien olisi hyvä ymmärtää? Onko jotkin ominaisuudet "tärkeämpiä" kuin toiset? Miten ymmärrys jänteen adaptatiivisista mekanismeista voi vaikuttaa jänteen harjoitteluun ja sen progressioon? Mikä on riittävä stimulus jänteelle biomekaanisesta näkökulmasta? Onko erilaisilla lihastyöntavoilla tai intensiteeteillä vaikutusta jänteen reaktioihin? Eroaako jänteen kuormittuminen lihaksen kuormittumisesta? Miten jänteen rakenteellinen monimuotoisuus haastaa klassisen yksinkertaisen “jänne toimii kuin yksi jousi” -mallin?   Aiheesta kiinnostuneita Taija suosittelee perehtymään esimerkiksi seuraavaan kirjallisuuteen: Finni, T., & Vanwanseele, B. (2023). Towards modern understanding of the Achilles tendon properties in human movement research. Journal of Biomechanics, 152, 111583. Finni, T., Rantalainen, T., Karinkanta, S. & Nikander, R. (2023). Tendon and bone adaptations to endurance training. In: I. Mujika (Ed.), Endurance Training - Science and practice. Second Edition (pp. 211-222). Vitoria-Gasteiz, Basque Country: Iñigo Mujika S.L.U. ISBN 978-84-939970-4-5.

Jukka ja Jännettävä-podcast sukeltavat tällä kertaa urheilupsykologian pariin kun vieraaksi saapuu Tiina Röning, joka on mm. Suomen Olympiakomitean sekä Tampereen Urheiluakatemian leivissä työskentelevä psyykkinen valmentaja sekä urheilupsykologi. Urheilupsykologia ja henkinen toipuminen vammasta Ensimmäiseksi jaksossa selvitettään, mitä urheilupsykologia itseasiassa edes on? Tämän jälkeen pähkäillään esimerkiksi mitä vamman sattuessa ja siitä kuntoutuessa urheilijan mielessä tapahtuu, miten vanhat vammat voivat vaikuttaa toipumiseen tai voidaanko urheilijaa tukea jollain tietyllä tapaa vamman sattuessa.   Tässä jaksossa Tiinan kanssa keskustellaan mm. Mitä on urheilupsykologi tekee? Minkälaisia “tapahtumia” urheilija (tai kenen tahansa) mielessä tapahtuu kun vamma saadaan ja siitä hiljalleen aletaan toipumaan? Kuinka paljon urheiluhistorian, persoonallisuuden tai aiempien vammojen vaikutus näkyy alkuvaiheen psykologisissa reaktioissa? Mitä tapahtuu, kun oma identiteetti – esimerkiksi urheilijaidentiteetti – horjuu vamman myötä? Voiko uusien taitojen opettelusta loukkaantumisen aikana olla hyötyä? Miten fysioterapeutti voisi huomioida näitä asioita kuntoutuksen aikana ja tukea prosessia? Tai ainakin olla mokaamatta sitä?

ACL-vamman paraneminen, kuntoutus ja hoitolinjojen erot Tässä Jännettävä-podcastin jaksossa käydään fysioterapeutti Einari Kuritun kanssa ACL-vammoja ja niiden paranemista läpi. Tällä kertaa jakson keskusteluissa pääpaino pidetään vamman paranemisessa, siihen vaikuttavissa tekijöissä sekä mikä merkitys tällä arpeutumisella on. Einari on syvällisesti ACL-vammoihin ja niiden kuntoutukseen perehtynyt fysioterapeutti, jolla on työn alla väitöskirjakin aiheesta. Kliinisen työn ohella Einari toimii Suomen Olympiajoukkueessa tulevissa Milano-Cortinan olympialaisissa. Instagramista hänet löytää nimimerkillä @acl_physio Paraneeko ACL-repeämä itsestään ja mitä väliä sillä on? Tässä jaksossa Einarin kanssa keskustellaan mm. Onko jokin muuttunut merkittävästi sitten viime jakson, vuodesta 2021? Miksi ACL-vamman kuntoutuminen ilman leikkausta voi tapahtua nopeammin kuin leikkauksen jälkeen? Onko ACL:n arpeutumisella ei-operatiivisessa tilanteessa väliä vai ei? Mitä kliinikoiden olisi hyvä ymmärtää arpeutumisesta ja sen merkityksestä? Kuntoutetaanko operatiivisesti ja ei-operatiivisesti hoidettuja potilaita eritavoin? Mikä on cross-bracing protokolla? Tuleeko lyömään läpi? Onko muita vaihtoehtoja?

Näyttöön perustuva terveydenhuolto Ja näin! Pitkään luvattu ja monesti lykätty Jännettävä-podcastin uusi tuleminen on vihdoin totta! Uusia jaksoja on nauhoitettu ja lisää suunnitteilla, joten pitäkää hatuistanne kiinni ja etsikää kuulokkeet valmiiksi, sillä täältä pesee! Aleksi Reito - mistä näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa on kyse? Tässä toisen kierroksen ensimmäisessä jaksossa päästäänkin heti laajojen ja ajankohtaisten aiheiden äärelle kun keskustelun aiheeksi otetaan näyttöön perustuva terveydenhuolto. Vieraaksi saapuu LT, ortopedi ja tutkija Aleksi Reito. Aleksi on sekä kliinikko että tutkija ja puhuu sosiaalisessa mediassa paljon nimenomaan terveydenhuollon kannattavuudesta, näytöstä ja hyvistä hoitokäytänteistä. Nyt Aleksi avaa näitä meille tuoreimmassa podcast-jaksossa. Vastauksia saadaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla? Mistä eri osista tuo näyttö koostuu? Miksi on tärkeää, että hoitointerventioiden taustalla on myös tutkittua tietoa? Mitä kompastuskiviä ja vahvuuksia näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla on? Miten vastata EMB:n kohtaamaan kritiikkiin? Onko tekoäly ratkaisu, uhka vai mahdollisuus?

Mitä on vaikuttavuus fysioterapiassa? Taas päästään Jännettävä-podcastissa pienen hiljaiselon jälkeen vauhtiin ja tällä kertaa vieraana on aiemmista jaksoista tutut Sami Tarnanen ja Riikka Holopainen, joiden kanssa keskustellaan fysioterapian näytöstä ja vaikuttavuudesta. Mitä tarkoitetaan vaikuttavuudella? Miksi on tärkeää tutkia systemaattisesti hoitojen/interventioiden vaikutuksia? Miten vaikuttavuus ja muutos eroavat toisistaan? Onko oireen lievittyminen sama asia, kuin vaikuttavuus? Millaisia johtopäätöksiä tutkimuksista voi vetää? Jos klinikalla käyttää joitain testejä, mitä niistä voi päätellä? Minkälaisen fysioterapian voi sanoa olevan vaikuttavaa?

Tässä jaksossa aiheenamme on kipu ja vähän kaikki kipuun liittyvä. Jännettävä-podcast keräsi taas kasaan repullisen kysymyksiä ja päätti lähteä etsimään vastauksia kipuun. Tähän aiheeseen meille vieraaksi saapui Hannu Luomajoki Sveitsistä. Hannu on fysioterapian professori ja saanut myös dosentuurin. Opettamisen lisäksi Hannu on tehnyt tutkimustyötä sekä koko uransa ajan myös kliinistä fysioterapiaa.   Mitä nyt ainakin pitäisi tietää kivusta? Millä tapaa kiputuntemus muodostuu? Onko perinteiset kipumekanismit ja jaottelu vielä ajankohtaisia? Miten krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan? Voiko kroonisesta kivusta parantua? Mikä on explain painin rooli fysioterapiassa? Mihin suuntaan seuraavaksi mennään kivunhoidossa?   Hannun Lukusuositukset: Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Holopainen, R., Röning, T., Tarnanen, S., ... & Mikkonen, J. (2020). Ammattilaisen kipukirja. ISBN 978–951–9147–81-9. VK-Kustannus. Luomajoki, H., & Sievinen, A. (2021). Taltuta kipu: Istuvan ihmisen käsikirja. Werner Söderström Ltd. Bagg, M. K., Wand, B. M., Cashin, A. G., Lee, H., Hübscher, M., Stanton, T. R., ... & McAuley, J. H. (2022). Effect of graded sensorimotor retraining on pain intensity in patients with chronic low back pain: a randomized clinical trial. JAMA, 328(5), 430-439. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9346551/

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA   Avataan Jännettävä podcastin 2023 podcastaily vastaamalla teiltä tulleisiin kysymyksiin. Jaksossa Jukka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:   Voiko tendinopatiaa hoitaa pelkästään kuormituksen hallinnalla? Esimerkkinä juoksu ja akilleskipu. Voiko myös epäspesifi harjoittelu auttaa? Eli jos treenataankin jotain ihan muuta kehonosaa tai vastakkaista puolta? Mitä voi tehdä, jos plantaarifaskiitti on erittäin kipeä? Jos epäilee jäätynyttä olkapäätä, miten siitä voi olla varma ja miten voisi lähteä liikkeelle? ACL-asiasta: eli miten ja kuinka ja entäs sitten jos ACL paranee ilman leikkausta? Murtumien paranemiseta ja eroaako ne paljon luiden välillä? Ja jatkokysymyksenä tähän, kuinka paljon yleensä uskaltaa kuormittaa murtuman jälkeen? Yläraajan puutumisoireet ja mistä niihin lähteä hakemaan ratkaisua? Mikä on Jukan gradun aihe?

Jalkaterän ja nilkan tutkiminen   Tässä jaksossa otetaan jalkaterä ja nilkka tarkastelun alle, kun alaraajavaivojen kanssa paljon töitä tekevä fysioterapeutti Eero Hyvärinen suostui podcastvieraaksi kertomaan jalkaterän ja nilkan tutkimisesta. Perinteisesti jalan tutkimiseen on liitetty paljon hyvinkin spesifejä ja mystisiä elementtejä, joten päätimme pyytää Eeron selkiyttämään asiaa. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Kuinka suuri on anamneesin rooli? Vai onko suurempi merkitys itse kliinisellä tutkimuksella? Mihin kannattaa kiinnittää ensimmäisenä huomiota? Mitä esimerkiksi kyykky, päkiänousu ja yhden jalan seisonta voivat kertoa? Mikä on manuaalisen tutkimisen merkitys? Mikä on Foot posture index? Onko navicular drop, lyhyt tai dorsifleksoitunut 1-säde enää “mikään juttuja”? Mitä lisävälineitä tutkimiseen voi tarvita?   Eeron lukusuositukset: Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Toim. Kati Pasanen. 2021 VK-Kustannus. ISBN : 978-951-9147-90-1 https://vk-kustannus.fi/tuote/urheiluvammojen-ehkaisy-hoito-ja-kuntoutus Hyvärinen, Eero & Haapasalo, Heidi: Nilkan alueen leikkausten jälkeinen kuntoutus. Manuaali. Numero: 01/2021. https://omt.org/yhdistys/manuaali/# Nielsen, R. G., Rathleff, M. S., Moelgaard, C. M., Simonsen, O., Kaalund, S., Olesen, C. G., ... & Kersting, U. G. (2010). Video based analysis of dynamic midfoot function and its relationship with Foot Posture Index scores. Gait & posture, 31(1), 126-130. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0966636209006262   Chuter, V. H. (2010). Relationships between foot type and dynamic rearfoot frontal plane motion. Journal of foot and ankle research, 3(1), 1-6. https://jfootankleres.biomedcentral.com/articles/10.1186/1757-1146-3-9

Podcastien sarja jatkuu tällä kertaa takareiden taikojen parissa ja vieraaksi aiheesta saatiin keskustelemaan Johan Lahti. Johan on liikuntatieteiden tohtori ja fysiikkavalmentaja. Häntä voikin kutsua jopa takareisitohtoriksi, sillä hän on perehtynyt takareiteen sekä sen toimintaan ja vammojen ennaltaehkäisyyn yhden väitöskirjan verran.   Tässä jaksossa haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miksi meillä ylipäätään on takareidet? Minkä takia takareisi on niin haastava sprinttilajeissa? Miten takareiden eri osat toimivat toisiaan tukien? Mitä takareidessä tapahtuu erilaisissa lihastyötavoissa? Onko harjoituksissa eroa ja väliä miten treenaa? Case Nordic hamstring? Kannattaako tehdä vai ei? Johanin lukusuositukset: Kellis, E., & Blazevich, A. J. (2022). Hamstrings force-length relationships and their implications for angle-specific joint torques: a narrative review. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation, 14(1), 1-34. Mendiguchia, J., Martinez-Ruiz, E., Edouard, P., Morin, J. B., Martinez-Martinez, F., Idoate, F., & Mendez-Villanueva, A. (2017). A multifactorial, criteria-based progressive algorithm for hamstring injury treatment. Med Sci Sports Exerc, 49(7), 1482-1492.

Mitä tutkimusten lukemisesta kannattaisi tietää? Syykauden 2022 podcast-avaus! Jakson aiheena meillä on tutkimukset ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, kun lukee tutkimuksia. Vieraana ja oppaana tutkimusten maailmaan meillä toimii Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa ja opetustyötä tekevä Jari Karppinen. Tämä jakso jatkaa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjaa, joka alkoi kevään ja kesän aikana.   Jaksossa aiheina esimerkiksi: Miksi tutkimuksia kannattaisi lukea? Mihin tutkimusraportissa kannattaa kiinnittää oma huomio? Minkälaisia tyypillisiä sudenkuoppia tutkimusten tulkinnassa voi olla? Mitä erilaisia tutkimusmenetelmiä on olemassa? Mihin RCT sopii ja ei sovi? Mikä ero on systemaattisella katsauksella ja meta-analyysillä?

Mitä pitäisi tietää olkapäästä? Seuraavaksi vuorossa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjassa on olkapää ja olkapään operaatiot sekä kuntoutus. Tässä minisarjassa joukko oman alansa huippuasiantuntijoita vastailee kysymyksiin, jotka kuntoutusalan ammattilaisia kiinnostaa. Tällä kertaa ortopedi Tuomas Lähdeoja vastailee monenkirjaviin olkapääkysymyksiin.   Olkapään vammat, leikkaukset ja kuntoutus Olkapään hoidossa, kuntoutuksessa ja kirurgiassa on otettu paljonkin kehitysaskelia sekä suuria hoitoa tarkentavia askeleita. Näiden myötä mm. tiettyjen leikkausten määrä on vähentynyt paljon, mutta edelleen on paljon epäselvää varsinkin "vain kipeiden" olkapäiden hoidossa. Jaksossa aiheina esimerkiksi: Mitkä ovat olkapään yleisimmät vammat? Minkälaiset potilaat hyötyvät selkeimmin operatiivisesta hoidosta? Eroaako repeämien hoito eri potilailla toisistaan? Voidaanko olkapään instabiliteettia hoitaa? Miten luotettavaa olkapään kliininen tutkiminen on? Minkälainen rooli kuvantamisella on? Kannattaako kortisonia harkita olkapääkipuun? Mitä kuntoutuksessa tulisi huomioida leikkauksen jälkeen?   Tuomaksen lukusuositukset: Hopewell, S., Keene, D. J., Marian, I. R., Dritsaki, M., Heine, P., Cureton, L., ... & Cummings, C. (2021). Progressive exercise compared with best practice advice, with or without corticosteroid injection, for the treatment of patients with rotator cuff disorders (GRASP): a multicentre, pragmatic, 2× 2 factorial, randomised controlled trial. The Lancet, 398(10298), 416-428. Linkki: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00846-1/fulltext  Vandvik, P. O., Lähdeoja, T., Ardern, C., Buchbinder, R., Moro, J., Brox, J. I., ... & Poolman, R. W. (2019). Subacromial decompression surgery for adults with shoulder pain: a clinical practice guideline. Bmj, 364. https://www.bmj.com/content/364/bmj.l294