Advertise on podcast: Jännettävä-podcast

Jukka ja Jännettävä-podcast sukeltavat tällä kertaa urheilupsykologian pariin kun vieraaksi saapuu Tiina Röning, joka on mm. Suomen Olympiakomitean sekä Tampereen Urheiluakatemian leivissä työskentelevä psyykkinen valmentaja sekä urheilupsykologi. Urheilupsykologia ja henkinen toipuminen vammasta Ensimmäiseksi jaksossa selvitettään, mitä urheilupsykologia itseasiassa edes on? Tämän jälkeen pähkäillään esimerkiksi mitä vamman sattuessa ja siitä kuntoutuessa urheilijan mielessä tapahtuu, miten vanhat vammat voivat vaikuttaa toipumiseen tai voidaanko urheilijaa tukea jollain tietyllä tapaa vamman sattuessa.   Tässä jaksossa Tiinan kanssa keskustellaan mm. Mitä on urheilupsykologi tekee? Minkälaisia “tapahtumia” urheilija (tai kenen tahansa) mielessä tapahtuu kun vamma saadaan ja siitä hiljalleen aletaan toipumaan? Kuinka paljon urheiluhistorian, persoonallisuuden tai aiempien vammojen vaikutus näkyy alkuvaiheen psykologisissa reaktioissa? Mitä tapahtuu, kun oma identiteetti – esimerkiksi urheilijaidentiteetti – horjuu vamman myötä? Voiko uusien taitojen opettelusta loukkaantumisen aikana olla hyötyä? Miten fysioterapeutti voisi huomioida näitä asioita kuntoutuksen aikana ja tukea prosessia? Tai ainakin olla mokaamatta sitä?

ACL-vamman paraneminen, kuntoutus ja hoitolinjojen erot Tässä Jännettävä-podcastin jaksossa käydään fysioterapeutti Einari Kuritun kanssa ACL-vammoja ja niiden paranemista läpi. Tällä kertaa jakson keskusteluissa pääpaino pidetään vamman paranemisessa, siihen vaikuttavissa tekijöissä sekä mikä merkitys tällä arpeutumisella on. Einari on syvällisesti ACL-vammoihin ja niiden kuntoutukseen perehtynyt fysioterapeutti, jolla on työn alla väitöskirjakin aiheesta. Kliinisen työn ohella Einari toimii Suomen Olympiajoukkueessa tulevissa Milano-Cortinan olympialaisissa. Instagramista hänet löytää nimimerkillä @acl_physio Paraneeko ACL-repeämä itsestään ja mitä väliä sillä on? Tässä jaksossa Einarin kanssa keskustellaan mm. Onko jokin muuttunut merkittävästi sitten viime jakson, vuodesta 2021? Miksi ACL-vamman kuntoutuminen ilman leikkausta voi tapahtua nopeammin kuin leikkauksen jälkeen? Onko ACL:n arpeutumisella ei-operatiivisessa tilanteessa väliä vai ei? Mitä kliinikoiden olisi hyvä ymmärtää arpeutumisesta ja sen merkityksestä? Kuntoutetaanko operatiivisesti ja ei-operatiivisesti hoidettuja potilaita eritavoin? Mikä on cross-bracing protokolla? Tuleeko lyömään läpi? Onko muita vaihtoehtoja?

Näyttöön perustuva terveydenhuolto Ja näin! Pitkään luvattu ja monesti lykätty Jännettävä-podcastin uusi tuleminen on vihdoin totta! Uusia jaksoja on nauhoitettu ja lisää suunnitteilla, joten pitäkää hatuistanne kiinni ja etsikää kuulokkeet valmiiksi, sillä täältä pesee! Aleksi Reito - mistä näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa on kyse? Tässä toisen kierroksen ensimmäisessä jaksossa päästäänkin heti laajojen ja ajankohtaisten aiheiden äärelle kun keskustelun aiheeksi otetaan näyttöön perustuva terveydenhuolto. Vieraaksi saapuu LT, ortopedi ja tutkija Aleksi Reito. Aleksi on sekä kliinikko että tutkija ja puhuu sosiaalisessa mediassa paljon nimenomaan terveydenhuollon kannattavuudesta, näytöstä ja hyvistä hoitokäytänteistä. Nyt Aleksi avaa näitä meille tuoreimmassa podcast-jaksossa. Vastauksia saadaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla? Mistä eri osista tuo näyttö koostuu? Miksi on tärkeää, että hoitointerventioiden taustalla on myös tutkittua tietoa? Mitä kompastuskiviä ja vahvuuksia näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla on? Miten vastata EMB:n kohtaamaan kritiikkiin? Onko tekoäly ratkaisu, uhka vai mahdollisuus?  

Mitä on vaikuttavuus fysioterapiassa? Taas päästään Jännettävä-podcastissa pienen hiljaiselon jälkeen vauhtiin ja tällä kertaa vieraana on aiemmista jaksoista tutut Sami Tarnanen ja Riikka Holopainen, joiden kanssa keskustellaan fysioterapian näytöstä ja vaikuttavuudesta. Mitä tarkoitetaan vaikuttavuudella? Miksi on tärkeää tutkia systemaattisesti hoitojen/interventioiden vaikutuksia? Miten vaikuttavuus ja muutos eroavat toisistaan? Onko oireen lievittyminen sama asia, kuin vaikuttavuus? Millaisia johtopäätöksiä tutkimuksista voi vetää? Jos klinikalla käyttää joitain testejä, mitä niistä voi päätellä? Minkälaisen fysioterapian voi sanoa olevan vaikuttavaa?

Tässä jaksossa aiheenamme on kipu ja vähän kaikki kipuun liittyvä. Jännettävä-podcast keräsi taas kasaan repullisen kysymyksiä ja päätti lähteä etsimään vastauksia kipuun. Tähän aiheeseen meille vieraaksi saapui Hannu Luomajoki Sveitsistä. Hannu on fysioterapian professori ja saanut myös dosentuurin. Opettamisen lisäksi Hannu on tehnyt tutkimustyötä sekä koko uransa ajan myös kliinistä fysioterapiaa.   Mitä nyt ainakin pitäisi tietää kivusta? Millä tapaa kiputuntemus muodostuu? Onko perinteiset kipumekanismit ja jaottelu vielä ajankohtaisia? Miten krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan? Voiko kroonisesta kivusta parantua? Mikä on explain painin rooli fysioterapiassa? Mihin suuntaan seuraavaksi mennään kivunhoidossa?   Hannun Lukusuositukset: Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Holopainen, R., Röning, T., Tarnanen, S., ... & Mikkonen, J. (2020). Ammattilaisen kipukirja. ISBN 978–951–9147–81-9. VK-Kustannus. Luomajoki, H., & Sievinen, A. (2021). Taltuta kipu: Istuvan ihmisen käsikirja. Werner Söderström Ltd. Bagg, M. K., Wand, B. M., Cashin, A. G., Lee, H., Hübscher, M., Stanton, T. R., ... & McAuley, J. H. (2022). Effect of graded sensorimotor retraining on pain intensity in patients with chronic low back pain: a randomized clinical trial. JAMA, 328(5), 430-439. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9346551/ 

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA   Avataan Jännettävä podcastin 2023 podcastaily vastaamalla teiltä tulleisiin kysymyksiin. Jaksossa Jukka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:   Voiko tendinopatiaa hoitaa pelkästään kuormituksen hallinnalla? Esimerkkinä juoksu ja akilleskipu. Voiko myös epäspesifi harjoittelu auttaa? Eli jos treenataankin jotain ihan muuta kehonosaa tai vastakkaista puolta? Mitä voi tehdä, jos plantaarifaskiitti on erittäin kipeä? Jos epäilee jäätynyttä olkapäätä, miten siitä voi olla varma ja miten voisi lähteä liikkeelle? ACL-asiasta: eli miten ja kuinka ja entäs sitten jos ACL paranee ilman leikkausta? Murtumien paranemiseta ja eroaako ne paljon luiden välillä? Ja jatkokysymyksenä tähän, kuinka paljon yleensä uskaltaa kuormittaa murtuman jälkeen? Yläraajan puutumisoireet ja mistä niihin lähteä hakemaan ratkaisua? Mikä on Jukan gradun aihe?

Jalkaterän ja nilkan tutkiminen   Tässä jaksossa otetaan jalkaterä ja nilkka tarkastelun alle, kun alaraajavaivojen kanssa paljon töitä tekevä fysioterapeutti Eero Hyvärinen suostui podcastvieraaksi kertomaan jalkaterän ja nilkan tutkimisesta. Perinteisesti jalan tutkimiseen on liitetty paljon hyvinkin spesifejä ja mystisiä elementtejä, joten päätimme pyytää Eeron selkiyttämään asiaa. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Kuinka suuri on anamneesin rooli? Vai onko suurempi merkitys itse kliinisellä tutkimuksella? Mihin kannattaa kiinnittää ensimmäisenä huomiota? Mitä esimerkiksi kyykky, päkiänousu ja yhden jalan seisonta voivat kertoa? Mikä on manuaalisen tutkimisen merkitys? Mikä on Foot posture index? Onko navicular drop, lyhyt tai dorsifleksoitunut 1-säde enää “mikään juttuja”? Mitä lisävälineitä tutkimiseen voi tarvita?   Eeron lukusuositukset: Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Toim. Kati Pasanen. 2021 VK-Kustannus. ISBN : 978-951-9147-90-1 https://vk-kustannus.fi/tuote/urheiluvammojen-ehkaisy-hoito-ja-kuntoutus Hyvärinen, Eero & Haapasalo, Heidi: Nilkan alueen leikkausten jälkeinen kuntoutus. Manuaali. Numero: 01/2021. https://omt.org/yhdistys/manuaali/# Nielsen, R. G., Rathleff, M. S., Moelgaard, C. M., Simonsen, O., Kaalund, S., Olesen, C. G., ... & Kersting, U. G. (2010). Video based analysis of dynamic midfoot function and its relationship with Foot Posture Index scores. Gait & posture, 31(1), 126-130. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0966636209006262   Chuter, V. H. (2010). Relationships between foot type and dynamic rearfoot frontal plane motion. Journal of foot and ankle research, 3(1), 1-6. https://jfootankleres.biomedcentral.com/articles/10.1186/1757-1146-3-9    

Podcastien sarja jatkuu tällä kertaa takareiden taikojen parissa ja vieraaksi aiheesta saatiin keskustelemaan Johan Lahti. Johan on liikuntatieteiden tohtori ja fysiikkavalmentaja. Häntä voikin kutsua jopa takareisitohtoriksi, sillä hän on perehtynyt takareiteen sekä sen toimintaan ja vammojen ennaltaehkäisyyn yhden väitöskirjan verran.   Tässä jaksossa haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miksi meillä ylipäätään on takareidet? Minkä takia takareisi on niin haastava sprinttilajeissa? Miten takareiden eri osat toimivat toisiaan tukien? Mitä takareidessä tapahtuu erilaisissa lihastyötavoissa? Onko harjoituksissa eroa ja väliä miten treenaa? Case Nordic hamstring? Kannattaako tehdä vai ei? Johanin lukusuositukset: Kellis, E., & Blazevich, A. J. (2022). Hamstrings force-length relationships and their implications for angle-specific joint torques: a narrative review. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation, 14(1), 1-34. Mendiguchia, J., Martinez-Ruiz, E., Edouard, P., Morin, J. B., Martinez-Martinez, F., Idoate, F., & Mendez-Villanueva, A. (2017). A multifactorial, criteria-based progressive algorithm for hamstring injury treatment. Med Sci Sports Exerc, 49(7), 1482-1492.

Mitä tutkimusten lukemisesta kannattaisi tietää? Syykauden 2022 podcast-avaus! Jakson aiheena meillä on tutkimukset ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, kun lukee tutkimuksia. Vieraana ja oppaana tutkimusten maailmaan meillä toimii Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa ja opetustyötä tekevä Jari Karppinen. Tämä jakso jatkaa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjaa, joka alkoi kevään ja kesän aikana.   Jaksossa aiheina esimerkiksi: Miksi tutkimuksia kannattaisi lukea? Mihin tutkimusraportissa kannattaa kiinnittää oma huomio? Minkälaisia tyypillisiä sudenkuoppia tutkimusten tulkinnassa voi olla? Mitä erilaisia tutkimusmenetelmiä on olemassa? Mihin RCT sopii ja ei sovi? Mikä ero on systemaattisella katsauksella ja meta-analyysillä?

Mitä pitäisi tietää olkapäästä? Seuraavaksi vuorossa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjassa on olkapää ja olkapään operaatiot sekä kuntoutus. Tässä minisarjassa joukko oman alansa huippuasiantuntijoita vastailee kysymyksiin, jotka kuntoutusalan ammattilaisia kiinnostaa. Tällä kertaa ortopedi Tuomas Lähdeoja vastailee monenkirjaviin olkapääkysymyksiin.   Olkapään vammat, leikkaukset ja kuntoutus Olkapään hoidossa, kuntoutuksessa ja kirurgiassa on otettu paljonkin kehitysaskelia sekä suuria hoitoa tarkentavia askeleita. Näiden myötä mm. tiettyjen leikkausten määrä on vähentynyt paljon, mutta edelleen on paljon epäselvää varsinkin "vain kipeiden" olkapäiden hoidossa. Jaksossa aiheina esimerkiksi: Mitkä ovat olkapään yleisimmät vammat? Minkälaiset potilaat hyötyvät selkeimmin operatiivisesta hoidosta? Eroaako repeämien hoito eri potilailla toisistaan? Voidaanko olkapään instabiliteettia hoitaa? Miten luotettavaa olkapään kliininen tutkiminen on? Minkälainen rooli kuvantamisella on? Kannattaako kortisonia harkita olkapääkipuun? Mitä kuntoutuksessa tulisi huomioida leikkauksen jälkeen?   Tuomaksen lukusuositukset: Hopewell, S., Keene, D. J., Marian, I. R., Dritsaki, M., Heine, P., Cureton, L., ... & Cummings, C. (2021). Progressive exercise compared with best practice advice, with or without corticosteroid injection, for the treatment of patients with rotator cuff disorders (GRASP): a multicentre, pragmatic, 2× 2 factorial, randomised controlled trial. The Lancet, 398(10298), 416-428. Linkki: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00846-1/fulltext  Vandvik, P. O., Lähdeoja, T., Ardern, C., Buchbinder, R., Moro, J., Brox, J. I., ... & Poolman, R. W. (2019). Subacromial decompression surgery for adults with shoulder pain: a clinical practice guideline. Bmj, 364. https://www.bmj.com/content/364/bmj.l294 

Mitä alaselkäkivusta pitäisi tietää? Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua fysioterapiaan ja sitä myös tutkitaan paljon. Mutta missä tutkimuksissa nyt mennään? Aihetta tulee meille valaisemaan fysiatrian professori ja alaselkätutkija Jaro Karppinen. Tutkimustoiminnan lisäksi Jaro on myös Eksoten kuntoutusjohtaja ja varmasti oikea mies vastaamaan kysymyksiin siitä, missä alaselkäkivun hoidon, tutkimisen ja syiden viidakossa tällä hetkellä mennään.   Jakson aikana saadaan vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mikä on alaselkäkivun hyvää hoitoa? Miten biologia ja psykososiaaliset tekijät voivat linkittyä toisiinsa? Onko jotain uutta tietoa alaselkäkivun syistä? Voidaanko potilaita luokitella hoidon tarpeen mukaan? Milloin kuvantamislöydökset liittyvät kipuun? Koska fysioterapeutin tulisi lähettää potilas eteenpäin lääkäriin? Kannattaako kyselylomakkeita käyttää?   Jaron lukusuositukset: Furman, D., Campisi, J., Verdin, E., Carrera-Bastos, P., Targ, S., Franceschi, C., ... & Slavich, G. M. (2019). Chronic inflammation in the etiology of disease across the life span. Nature medicine, 25(12), 1822-1832. Linkki: https://www.nature.com/articles/s41591-019-0675-0 Ho, E. K. Y., Chen, L., Simic, M., Ashton-James, C. E., Comachio, J., Wang, D. X. M., ... & Ferreira, P. H. (2022). Psychological interventions for chronic, non-specific low back pain: systematic review with network meta-analysis. bmj, 376. Linkki: https://www.bmj.com/content/376/bmj-2021-067718 

Kysymyksiä ortopedille polvileikkauksista Polvia leikataan paljon ja niiden kuntoutuksessa törmää aina epävarmuuksiin ja kysymyksiin "onko tämä normaalia?", "pitääkö tästä huolestua?" tai "mitä täällä on tehty?". Tällä kertaa OmaKuntoutus.fi Jännettävää-podcastissa haetaan vastauksia kassilliseen kysymyksiä polvileikkauksista kahden Urheilu Mehiläisen asiantuntijan kanssa kun Jukka Ahon isäntänä esittämiin kysymyksiin meille vastauksia antaa ortopedi Mikko Kirjavainen.   Mikko on Urheilu Mehiläisen ylilääkäri ja alaraajaortopedi ja pääsee taikka joutuu vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin polvi ylipäätään päädytään leikkaamaan? Onko harrastettavalla lajilla väliä leikkauspäätöksessä? Mitä nivelkierukoille nykyään tehdään? Onko turvotus ja jäykkyys normaalia? Voiko polven rikkoa helposti kuntoutuksessa? Onko ACL-leikkauksessa suurta väliä, mikä grafti otetaan? Eroaako PCL jotenkin ACL:stä? Milloin patellan sijoiltaan meno pitää leikata? Onko väliä, tehdäänkö kiinnityksiä, poistoja tai muita ompeluita?   Mikon lukusuositus Musahl, V., Engler, I. D., Nazzal, E. M., Dalton, J. F., Lucidi, G. A., Hughes, J. D., ... & Karlsson, J. (2021). Current trends in the anterior cruciate ligament part II: evaluation, surgical technique, prevention, and rehabilitation. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy, 1-18. Linkki: https://link.springer.com/article/10.1007/s00167-021-06825-z 

Jalkaterä ja pohjallisten rooli Jalkaterä ja pohjalliset nousevat puheenaiheeksi pitkin fysioterapeutin työviikkoa tasaisin väliajoin. Mutta mitä ihmettä siitä jalkaterästä pitäisi miettiä ja millä perusteella pohjallisia voidaan ajatella suositeltavaksi? Jalkaterän maailmaan perehdytään jalkaterapeutti Sasu Hyytiän kanssa.   Mitä asiaa jaksossa? Mitä tyypillisiä "virheasentoja" jalkaterässä on? Miten jalkaterä liikkuu ja miksi? Mitä on pronaatio ja näkeekö sen paikaltaan? Millä tavalla jalkaterän tutkiminen olisi hyvä suorittaa? Mihin pohjallisilla pyritään? Minkälaisia pohjallisia on olemassa? Voiko pohjallisesta olla haittaa?   Sasun lukusuositus: Kevin A. Kirby: Lower limb biomechanics - kirjasarja (Precisionintricast.com) josta erityisesti:  “A Ten Year Collection of Precision Intricast Newsletters”   Löydä meidät somesta Sasun löytää siis Instagramista TMPL Health -nimimerkillä. Isäntätaho taas löytyy OmaKuntoutus.fi -nimellä sekä Facebookista että Instagramista.

Tällä istumalla Jännettävä podcast punnertaa voimaharjoittelun maailmaan kun vieraana olevan Juho Kuusisaaren (@juhokuu) opastuksella lähdetään hiomaan voimaharjoittelun ja kuntoutuksen rajapintaa. Kuntoutuksessa harjoittelu on varmasti yksi käytetyimmistä interventioista, joten nyt on hyvä paikka laittaa luurit korville ja perehtyä harjoittelun mekanismeihin ja käyttötarkoituksiin vähän kuminauhaa pidemmälle!   Jaksossa pureskellaan seuraavia aiheita: Millä termeillä tai nimillä voimaharjoittelua voidaan kutsua? Onko sillä väliä? Mitä eroa voi olla terapeuttisella harjoittelulla ja voimaharjoittelulla? Mitä fysioterapeutin tai kuntoutuksen ammattilaisten kannattaa tietää voimaharjoittelusta? Mitä hyötyä voimaharjoittelun periaatteiden tuntemuksesta voi olla? Mitkä ovat ne olennaisimmat periaatteet, joihin kannattaa tutustua? Onko olemassa ns. pienin hyödyllinen voimaharjoittelun määrä?   Juhon lukuvinkit: Tuomas Rytkönen, (2018): Voimaharjoittelun käsikirja. Fitra Oy. Bompa, T. O., & Buzzichelli, C. (2019). Periodization-: theory and methodology of training. Human kinetics. Linkki: https://us.humankinetics.com/products/periodization-6th-edition-pdf  Lisäksi mainittiin seuraavat katsausartikkelit: Androulakis-Korakakis, P., Fisher, J. P., & Steele, J. (2020). The minimum effective training dose required to increase 1RM strength in resistance-trained men: A systematic review and meta-analysis. Sports Medicine, 50(4), 751-765. Androulakis-Korakakis, P., Michalopoulos, N., Fisher, J., Keogh, J., Loenneke, J., Helms, E., ... & Steele, J. (2021). The minimum effective training dose required to increase 1RM strength in powerlifters.

Uusin Jännettävä-podcastin jakso tekee ekskursion liikkeen variaatioiden ja variabiliteetin sekä motorisen oppimisen maailmaan matkaoppaanaan Marko Grönholm. Kanssamatkustajana ja isäntänä tuttuun tapaan Jukka Aho. Jaksossa seilataan liikkeen perehdytään moninaisilla vesillä ja pohdiskellaan liikkeen merkitystä fysioterapiassa ja miten sitä voitaisiin harjoitella motorisen oppimisen kaavat huomioiden. Tämän kertaista podcast paattia heiluttaa esimerkiksi seuraavat laineet: Mitä tarkoittaa liikkeen variaatio ja mitä variabiliteetti? Mitä kaikkia motorisen oppimisen malleja on olemassa? Minkälaisilla tavoilla käytännön harjoittelussa voi hyödyntää motorisen oppimisen malleja? Onko väliä, treenaatko katurottia tai viidakkotiikereitä vai labrahiiriä ja eläintarhan tiikeriä? Millä tavalla liikekontrollin harjoittelu liittyy tähän kaikkeen vai liittyykö ollenkaan?   Markon lukusuositukset: Gokeler, Neuhaus, Benjaminse, Grooms & Baumeister: Principles of Motor Learning to Support Neuroplasticity After ACL Injury: Implications for Optimizing Performance and Reducing Risk of Second ACL Injury (2019) Linkki tutkimukseen: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6548061/  Schmidt RA. & Lee TD. Motor Learning and Performance, 6th edition. Human Kinetics; 2020. Frans Bosch: “Anatomy of Agility” (20/10 Publishers, 2020).