Advertise on podcast: Koulu Podcast

Kolmannen jakson pääaiheena on akateeminen kirjoittaminen ja opinnäytetyö. Millaista on kirjoittaa oppari tai pro gradu -tutkielma? Millainen prosessi se on ja mitä siihen kuuluu? Tässä jaksossa sitä tutkitaan niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Jo valmistunut Iida Aaltonen kertoo omista kokemuksistaan opinnäytetyön kirjoittamisesta ja tutkija, lehtori ja tiimivalmentaja Timo Nevalainen kertoo opinnäytetöiden arvioinnista. Jakso on tuotettu yhteistyössä Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa.

Koulu Podcast hyppää korkeakouluopiskelijoiden maailmaan. Koulupodcast x VETO on kolmiosainen yhteisprojekti TAMKin opiskelijoiden kanssa. Toisessa jaksossa paneudutaan oppimiseen ja oppimisympäristöön.  Millainen oppija olen ja millainen oppimisympäristö on itselleni sopivin? Kuinka rakennan ja tuen arjen toimintaympäristöä siten, että se edistää oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia? Jakso on toteutettu yhteistyössä Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa. Keskustelussa Koulu Podcastin Ali Kupiainen sekä 1. vuoden VETO-opiskelijat Noora Miettinen ja Salla Kurki.

Draamakasvatus nähdään koulussa usein leikillisenä ja toiminnallisena työtapana, mutta sen merkitys ulottuu paljon pintaa syvemmälle. Draaman kautta harjoitellaan vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja toisten huomioon ottamista – taitoja, jotka ovat keskeisiä niin oppimisessa, hyvinvoinnissa kuin osallisuuden kokemuksessa. Perusopetuksessa draamakasvatus voi tarjota tilan, jossa jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, ja jossa ryhmä rakentuu turvalliseksi yhteisöksi. Tässä keskustelussa pysähdymme pohtimaan, millä tavoin draamakasvatus tukee lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja toimijuutta koulun arjessa.

Koulu Podcast hyppää korkeakouluopiskelijoiden maailmaan. Koulu Podcast x VETO on kolmiosainen yhteisprojekti TAMKin opiskelijoiden kanssa. Koulu Podcast x VETOn ensimmäisessä jaksossa keskustellaan ryhmätöistä, palautteen antamisesta ja niiden merkityksestä opiskelussa sekä työelämässä. Millaisia kokemuksia ryhmätöistä on, mitä niissä opitaan ja miksi yhdessä tekeminen on tärkeä osa osaamisen kehittymistä?Mitä tarkoittaa MOTOROLA ja kuinka sitä hyödynnetään palautteen antamisessa? Jaksossa pohditaan myös ryhmätyöskentelyn haasteita ja onnistumisen edellytyksiä sekä sitä, millaisia taitoja ryhmässä toimiminen meille opettaa. Jakso on tuotettu yhteistyössä Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa. Keskustelussa ovat Koulu Podcastin Ali Kupiainen sekä ensimmäisen vuoden VETO-opiskelijat Noora Miettinen ja Unna Kyllönen.

Koulu Podcastin vieraana on Jenna-Riia Oldenburg, johtava konsultti, jonka kanssa keskustelemme korkeakoulutuksen, työelämän ja yhteisöllisen oppimisen välisestä suhteesta. Jaksossa pohdimme, mitä korkeakoululta oikeastaan odotetaan tänä päivänä ja millaisia valmiuksia opiskelijat tarvitsevat siirtyessään työelämään. Miksi korkeakoulussa puhutaan tiimityöstä, vuorovaikutuksesta ja innovaatioista, mutta opiskelu näyttäytyy monelle yksilösuorituksena? Miten opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, ryhmästään ja yhteisestä tekemisestä? Keskustelemme myös siitä, miten yhteisöllisyys tukee oppimista, miksi palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat keskeisiä työelämätaitoja sekä millaisissa tilanteissa todellinen oppiminen syntyy. Entä miten lähikehityksen vyöhyke auttaa ymmärtämään oppimista ja kasvua kohti asiantuntijuutta? Millaisia valmiuksia asiakkaiden kanssa työskentely, yhteistyö ja vastuunkanto edellyttävät nykyisessä työelämässä? Riittääkö pelkkä asiantuntemus, jos vuorovaikutus ja yhteinen ajattelu eivät toimi?

Tässä jaksossa vieraana on psykologi ja temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen. Keskustelemme siitä, miten suomalainen koulu kohtelee erilaisia lapsia, miksi oppimistulokset eriytyvät ja kuinka koulusta voitaisiin rakentaa aidosti tasa-arvoisempi kaikille temperamentista riippumatta. Puhumme myös opettajan roolista, arvioinnin oikeudenmukaisuudesta, ujojen ja hiljaisten lasten vahvuuksista sekä siitä, mikä on koulun tärkein kasvatustehtävä. Lisäksi keskustelemme kotitalousoppiaineen merkityksestä nykyajan koulussa ja arjen taitojen opettamisesta.

Tässä Koulupodcastin jaksossa kuullaan OAJ:n koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen sekä johtavan erityisasiantuntija Katri Korolaisen ajatuksia Suuren kasvukeskustelun herättämistä ajatuksista. Suuri kasvukeskustelu (https://www.oaj.fi/tavoitteemme/suuri-kasvukeskustelu/) kokosi 31.3.2026 keskeiset politiikan, koulutuksen, yritysmaailman, kulttuurin, tieteen ja sivistyksen vaikuttajat tärkeiden tulevaisuusteemojen äärelle keskustelemaan siitä, kuinka voisimme luoda lapsille ja nuorille toivoa paremmasta tulevaisuudesta, mikä on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys toivon tuojana sekä mikä on koulutuksen rooli kestävän hyvinvoinnin ja kasvun rakentamisessa koko Suomelle? Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.

Tässä jaksossa tutustutaan Eduskunnan kanslian demokratiakasatuksen asiantuntija Mikko Tujulan johdolla Nuorten parlamenttiin.

Tässä jaksossa puhumme harrastamisesta – mutta erityisesti osallisuudesta sekä vaikutuksesta hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja harrastustarjonnan monipuolisuuteen. Harrastamisen Suomen malli lähtee ajatuksesta, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus mieluiseen ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Sanomme, että lapset ja nuoret itse tietävät parhaiten, mikä heitä kiinnostaa ja innostaa – kuinka heidän äänensä kuuluu, kun harrastustoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan? Jaksossa vieraana Espoon harrastuspolusta vastaava erityisasiantuntija Kimmo Sillanmikko.

Opetussuunnitelmien perusteiden muutokset koskien liikunnallisen elämäntavan edistämistä astuvat voimaan elokuussa 2026 ja sitä ennen jokaisen opetuksenjärjestäjän tulee paikallisissa opetussuunnitelmissaan kuvata, kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään. Mitä liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa? Mikä on koulun rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä jo nyt ja tulevaisuudessa? Kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään yhdessä - ammattilaiset, vanhemmat sekä lapset ja nuoret? Tässä jaksossa liikunnallisesta elämäntavasta osana lasten ja nuorten arkea ovat keskustelemassa koulu-pt Riina Köykkä ja koulukuraattori Eira Renvall. Kuunneltuasi jakson, järjestä oma keskustelu Liikkuva Koulun ideapankista löytyvän materiaalin avulla. Liikettä luvassa, vauhtia koulupäiviin -skididialogi kutsuu lapset ja nuoret sekä heidän parissaan toimivat aikuiset käymään yhteistä keskustelua kouluarjesta, joka vahvistaa liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntapana.

Demokratian kannalta on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta aito ja yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua niin koulussa kuin laajemmin yhteiskunnassakin. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan kouludemokratiaa tutkineiden sekä Kouludemokratian käsikirjan kirjoittaneiden tutkijoiden Sari Hietamäen ja Ville Mäen kanssa, miten koulun arki voisi aidosti tukea lasten ja nuorten äänen kuulumista. Kuinka rakennetaan toimintakulttuuria, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteisen arjen suunnitteluun ja päätöksentekoon? Tämän jakson julkaisu valtakunnallisen Politiikkaviikon alussa kannustaa meitä lasten ja nuorten parissa toimivia löytämään mahdollisuuksia antaa lapsille ja nuorille tilaisuuksia päästä kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamana omaan (koulu)arkeen sekä heitä koskevaan päätöksentekoon.

Koulutuksella on keskeinen rooli demokraattiseen elämäntapaan kasvamisessa, vaikka koulu ei yksin voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Perusopetuksen kautta tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret – ja siksi koulu on yksi tärkeimmistä demokratiakasvatuksen areenoista. Mitä on demokratiakasvatus? Miksi se on juuri nyt niin pinnalla? Millä tavalla koulu - ja sinäkin - toimii demokratiakasvattajana? Jaksossa vieraana on Mikko Hiljanen, Jyväskylän yliopistosta.

Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Viime vuosien tutkimukset kertovat selkeää viestiä: nuorten usko tulevaan horjuu, ja samalla elämää sävyttävät epävarmuus, taloushuolet, ilmaston kriisit ja paine pärjätä yhä vaativammassa maailmassa. Sitran syksyllä 2025 julkaisema Ennakointikatsaus: Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? nostaa tämän ilmiön laajaksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi: tulevaisuususko ei ole vain yksilön tunne, vaan koko Suomen elinvoimaan vaikuttava voima.   Mutta samaan aikaan näemme myös toivon merkkejä – voimme yhdessä muuttaa suuntaa! Nuorten tulevaisuususko ei rakennu tyhjästä – vaan ennen kaikkea osallisuuden kokemuksesta, siitä että nuori kokee kuuluvansa joukkoon, voivansa vaikuttaa ja olevansa merkityksellinen osa yhteisöä. Tässä jaksossa nuorten tulevaisuususkosta ovat keskustelemassa Lilli Poussa, Sitran ennakointitiimin asiantuntija ja Lauri Vaara, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n erityisasiantuntija.

Millä tavalla ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat tunteet ja kysymykset näkyvät lukion arjessa? Tässä jaksossa vieraana on Lahden lyseon lukion maantiedon ja biologian opettaja Roope Lindevall, jonka kanssa saamme hetkeksi pysähtyä pohtimaan koulun roolia nuorten toimijuuden vahvistamisessa ilmastovaikuttamisessa sekä kestävän arjen rakentamisessa. Miten tavallisena tiistaina arjen kiireiden keskellä voidaan tarjota mahdollisuuksia tarttua nuoria askarruttaviin ilmastokysymyksiin sekä niiden herättämiin tunteisiin? Yksi keino löytyi Ilmastomentorit-kurssista, joka toteutettiin Lahdessa syksyllä 2025. Kurssin taustalla oli huoli nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudenuskosta.

Koulu Podcastin vieraana on Päivi Mattsoff, puheviestinnän lehtori, jonka kanssa sukellamme vuorovaikutustaitojen merkitykseen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jaksossa pohdimme, miksi inhimillinen kohtaaminen ja viestintä ovat tekoälyn aikakaudella tärkeämpiä kuin koskaan ja miten ne toimivat teknologian vastapainona. Keskustelemme kielitaidon merkityksestä paitsi työelämässä myös identiteetin rakentumisessa: miten kieli vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme ja miten uskallamme esiintyä? Miten rohkeutta, itseilmaisua ja esiintymistaitoja voidaan vahvistaa koulutuksessa? Millaisia ajatuksia ryhmätyö herättää opetusmuotona? Millaisia vuorovaikutus- ja kielitaitoja tulevaisuuden osaajilta vaaditaan maailmassa, jossa teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan?