Advertise on podcast: Tulevaisuuden Lääketiedettä

Miten tekoäly voisi tulevaisuudessa näkyä lääkärin arjessa? Mihin sitä kannattaisi käyttää — ja mihin ei? Voisiko tekoäly esimerkiksi antaa psykoterapiaa? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavana on Enni Sanmark, joka edistää tekoälyn käyttöä harvinaissairauksien tunnistamisessa sekä Johannes Lieslehto, joka tutkii tekoälyn käyttöä psykiatriassa.

Tulevaisuudessa tekoäly ei ainoastaan jäljittele lääkärin työtä – esimerkiksi tunnistamalla mammografiakuvista syöpäkasvaimia tai tulkitsemalla sydänkäyriä. Se voi löytää valtavista tietomassoista yhteyksiä ja tehdä ennusteita, joihin yksikään ihminen ei yksin pystyisi. Mutta missä mennään nyt? Miten Suomen ainutlaatuisia potilasrekistereitä voitaisiin hyödyntää tekoälyn avulla? Vaikka tekoäly ei korvaa lääkäriä, se muuttaa työn perusteita. Miltä näyttää terveydenhuolto tekoälykaudella? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavana on Suomen molelyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusjohtaja, täsmälääketieteen professori Olli Kallioniemi.

Moni sairaus jättää vereen molekulaarisen sormenjäljen vereen jo kauan ennen ensimmäisiä oireita. Tässä podcastjaksossa sukelletaan omiikka- ja biomerkkiainetutkimusten maailmaan. Miltä näyttää tulevaisuus? Alzheimerin tautiin tuli vuonna 2025 markkinoille uusia, lupaavia lääkkeitä, mutta ne tehoavat vain varhaisvaiheessa. Sama pätee myös moniin muihin sairauksiin — miten potilaat saataisiin kiinni riittävän ajoissa? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Lääketieteen säätiön uudet tutkimusavaukset apurahan saaneet tutkijat Juho Tynkkynen ja Miira Klemetti.

Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, joista osa on erittäin tehokkaita, mutta kalliita. Jos uusi syöpälääke lisää elinikää keskimäärin puoli vuotta, mitä se saa maksaa? Miten hyvin ja tasapuolisesti Suomen lääkekorvausjärjestelmä toimii? Iso eettinen kysymys on myös se, miten saadaan lääkekehitystä monipuolisesti eri sairauksiin - ja myös köyhien maiden sairauksien hoitoon. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio ja STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen.

Meillä on menetelmät, joilla perimää voidaan muokata monella tapaa, mutta missä menevät rajat? Mitä ihmiselle ja ihmisalkiolle saa tehdä ja mitä ei? Ja miten pitäisi suhtautua ihmisen eliniän pidentämiseen? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Tampereen yliopiston professori, kantasolututkija Katriina Aalto-Setälä ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 2/4 puhutaan lääketieteen kehityksen etiikasta ja turvallisuudesta.

Raskauspahoinvointiin käytetty lääke talidomidi aiheutti aikoinaan epämuodostumia yli 20 000 vauvalle --miten vastaavat katastrofit estetään? Miten lääketieteellistä tutkimusta ja kliinisiä kokeita valvotaan? Mitä kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön? Miten kliinisistä kokeista raportoidaan ja viestitään luotettavasti? Haastateltavina Tampereen yliopiston sydän- ja rintaelinkirurgian emeritusprofessori Jari Laurikka ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Toimittaja Mari Heikkilä. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 1/4 puhutaan kliinisten kokeiden eettisyydestä ja turvallisuudesta.

Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknologian ala oli vasta alkuvaiheessa ja viruksen perimää oli ensimmäistä kertaa pystytty monistamaan. Nyt tiedetään, ettei aikapommi räjähtänyt. Sen sijaan dna-teknologioiden kehittyminen ja mikrobien valjastaminen lääketieteen apulaisiksi on ollut valtava edistysaskel. Mikrobien ansiosta on saatu valtavasti uutta tietoa ja mahdollisuuksia vaikeiden sairauksien hoitamiseen. Iso osa uusista lääkkeistä on biologisia lääkkeitä, kuten vasta-aineita ja geenihoitoja, joiden valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Yksi esimerkki on joulukuussa 2022 Yhdysvaltain lääkeviranomaisten hyväksymä, Suomessa kehitetty virtsarakkosyövän geenihoito. Tulevaisuudessa tällaisten lääkkeiden määrä edelleen kasvaa. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kuudennessa jaksossa puhutaan mikrobien hyödyntämisestä lääketieteen tutkimuksessa ja lääkkeiden valmistamisessa. Millaisia nämä uskolliset apulaisemme ovat ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat molekyylilääketieteen professori, geenihoitoja vuosikymmenten ajan kehittänyt Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston biokemian professori Mikko Metsä-Ketelä, joka tutkii muun muassa uusia antibiootteja. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kuudes jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Stronghold by Phat Sounds, Free download: https://filmmusic.io/song/10645-stronghold, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com

Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Samaan aikaan kahdeksan ihmistä eri puolilla maata joutui sairaalaan vakavien oireiden vuoksi. Potilailla oli lihasheikkoutta, vaikeuksia puhua ja niellä. He kaikki olivat syöneet saman valmistajan chilikastiketta. Pian selvisi, että syyllinen oli Clostridium botulinum-bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Se oli päässyt lisääntymään säilykkeissä riittämättömän kuumennuskäsittelyn vuoksi. Yksi sairastuneista kuoli. Kymmeniä miljoonia säilyketölkkejä vedettiin markkinoilta ja tuhottiin. Botulismitapaukset ovat onneksi Suomessa hyvin harvinaisia, mutta muita elintarvikevälitteisiä epidemioita meillä on vuosittain kymmeniä. Kesällä 2021 yli 600 päiväkotilasta sairastui Jyväskylän alueella vatsatautiin syötyään saman keskuskeittiön valmistamaa salaattia. Syylliseksi paljastui salmonella. Viime vuosina Suomessa on havaittu myös aiempaa enemmän Chryptosporidium-alkueläimen aiheuttamia tartuntoja. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan viidennessä jaksossa puhutaan ruokamyrkytyksistä. Mistä ja millaisia mikrobeja elintarvikkeisiin päätyy? Millaisia ruoka- ja vesiepidemioita Suomessa esiintyy? Ja miltä näyttää tulevaisuus, tuleeko ruokamyrkytysepidemioista yhä laajempia? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat epidemiologieläinlääkäri, zoonoosiepidemiologian dosentti Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön erityisasiantuntija Elina Leinonen Ruokavirastosta. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan viides jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Lithium by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3983-lithium, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Groove Grove by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3831-groove-grove, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Western Streets by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/4617-western-streets, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license

Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin hänelle alkoi kehittyä rokkonäppylöitä ympäri kehoa. Kenellekään ei aluksi tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Oireet vain pahenivat, ja lopulta tauti tunnistettiin. Tarkka tartuntareitti ei koskaan selvinnyt, mutta Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkoa aiheuttavaa variola-virusta. Syyskuussa 1978 Janet Parker kuoli isorokkoon. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan neljännessä jaksossa puhutaan ihmiskuntaa piinaavista viruksista ja siitä, miten niitä vastaan voidaan taistella. Karmean viimeisen comebackin jälkeen isorokosta on onneksi päästy kokonaan eroon, mikä on yksi lääketieteen suurimmista läpimurroista. Mutta miksi emme ole onnistuneet rokotusten avulla hävittämään myös muita viruksia, kuten poliota ja tuhkarokkoa? Keskustelemme myös siitä, miten virukset — jotka ovat vain pätkä perimää paketissa —osaavat aiheuttaa niin erilaisia oireita, esimerkiksi rotavirus ja norovirus mahatautia, korona ja influenssa hengitystieoireita. Ja miksi korona-virukselle saadaan kehitettyä rokote vuodessa, mutta hiville ei edes vuosikymmenissä? Entä miksi viruslääkkeitä on niin vähän? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja Jyväskylän yliopiston professori, virustutkija Varpu Marjomäki. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan neljäs jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Daudir by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/7893-daudir, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Africa by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5489-africa, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-licensem, Artist website: https://www.orchestralis.net/

Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliini. Antibioottien löytäminen mullisti terveydenhuollon. Monet aiemmin kuolemaan johtaneet infektiot pystyttiin nyt parantamaan. Toisaalta jo hyvin pian penisilliinin löytämisen jälkeen Fleming varoitti, että bakteerit voivat kehittyä sille vastustuskykyisiksi — ja näin myös tapahtui. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kolmannessa jaksossa puhutaan antibiooteille vastustuskykyisistä eli resistenteistä bakteereista. Vuonna 2019 noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli suoraan ja noin 5 miljoonaa välillisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Ongelma pahenee jatkuvasti — mutta miksi? Miten antibioottiresistenssi kehittyy? Puhumme myös uudesta menetelmästä, faagihoidoista, joilla voidaan nujertaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Sitä kokeillaan jo Suomessakin. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat antibioottiresistenssiin ja faagihoitoihin perehtynyt akatemiatutkija Matti Jalasvuori ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kolmas jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/

Bakteereita on pidetty vuosisatoja lääketieteessä pahiksina, viheliäisinä taudinaiheuttajina. Vasta viime vuosikymmeninä tutkijat ovat kiinnostuneet hyvien bakteerien merkityksestä ihmisen terveydelle. Suolistossa meillä on noin puolitoista kiloa bakteereita. Ne tuottavat vitamiineja ja niillä voi olla aivo-suoliakselin kautta vaikutusta jopa mielenterveyteemme. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan toisessa jaksossa puhutaan ystävistämme suolistobakteereista. Millaisia otuksia suolistossamme majailee? Pitäisikö suolistomikrobistoa ryhtyä muokkaamaan paremmaksi — ja miten? Puhumme muun muassa ulosteensiirtojen, probioottien, stressin, liikunnan, paaston ja ruokavalion vaikutuksista suolistomikrobistoon. Tiedätkö muuten mitä ovat psykobiootit? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja bakteriologian dosentti, yliopistonlehtori Satu Pekkala. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan toinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on podcast-sarjan tekemistä. Tuotanto: Mari Heikkilä/Narratiivi The following music was used for this media project: Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Silly Intro by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/4786-silly-intro, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.serpentsoundstudios.com/

1800-luvulla Euroopassa riehui paha koleraepidemia. Ei tiedetty, mistä tauti johtui ja miten se levisi. Saksalainen hygienian professori Max Pettenkofer uskoi, että vika oli maaperässä. Hän vastusti kiivaasti maamiehensä Robert Kochin ajatusta, jonka mukaan taustalla oli tämän löytämä kolerabakteeri. Osoittaakseen näkemyksensä oikeaksi 73-vuotias Petterkofer teki omakohtaisen kokeen: hän sai käsiinsä viljelmän kolerabasilleja, jonka kulautti kurkkuunsa vesilasillisessa. Huikka sisälsi miljardeja bakteereita. Mikrobiologian historiasta ja tulevaisuudesta kertovan sarjan “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” ensimmäisessä jaksossa kerrotaan tarinoita tieteenalan alkuvaiheista ja kurkistetaan tulevaisuuteen. Alan pioneeritutkijoilla oli aikoinaan kivinen tie, kun he yrittivät osoittaa, että mikrobit aiheuttavat kulkutauteja. Vallalla oli paljon vääriä käsityksiä ja epäluuloja. Nykyisin tutkijat puolestaan pähkäilevät, millainen rooli mikrobeilla on kroonisten sairauksien synnyssä — ja miten osoittaa se. Tiedetään, että esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin taudissa suolistomikrobisto on muuttunut jo vuosia ennen taudille tyypillisten oireiden kehittymistä. Todennäköisesti tulevaisuudessa ulostenäytteet antavat meille arvokasta tietoa terveydentilastamme ja auttavat tunnistamaan sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja neurologian dosentti Filip Scheperjans. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan ensimmäinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Dark Universe by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/9338-dark-universe, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52 Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Atmosphere 1 Desert Wind by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/7679-atmosphere-1-desert-wind, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52 Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Smooth Criminal by John Bartmann, Free download: https://filmmusic.io/song/9483-smooth-criminal, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://johnbartmann.com/

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 2/2: Miten ilmastokriisi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten terveyteen? Mitä meidän pitäisi tehdä? Kuuntele myös osa 1, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa: https://soundcloud.com/laaketieteensaatio/ilmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita?utm_source=clipboard&utm_campaign=wtshare&utm_medium=widget&utm_content=https%253A%252F%252Fsoundcloud.com%252Flaaketieteensaatio%252Filmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita Kaikki Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssä ja muilla podcast-alustoilla.

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 1/2: Mitä muutoksia on jo tapahtunut Suomessa ja miten ne vaikuttavat meidän terveyteemme?