Advertise on podcast: Parlatorio

Uutta kautta odotellessa Parlatorio palaa bonusjaksolla! 🙌 Jaksossa aiheena on Gaius Julius Caesar ja vieraana instituutin Wihurin-stipendiaatti, väitöskirjatutkija Maria Jokela. Jaksossa käsitellään mm. Caesarin uraa, diktaattorin tittelin merkitystä antiikissa sekä vallan ja propagandan suhdetta. Lisäksi pureudutaan Caesarin järjestämiin massiivisiin spektaakkeleihin, kuten meritaistelunäytöksiin, ja siihen, miten viihdettä ja kansansuosiota hyödynnettiin politiikan välineinä. Lopuksi pohditaan Caesarin pitkää jälkivaikutusta Shakespearesta ja Napoleonista aina Asterixiin ja nykypäivän poliittiseen retoriikkaan. Keskustelun lähtökohtana on Jokelan yhdessä Joonas Vanhalan kanssa toimittama palkittu teos “Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot”.

Parlatorion viidennen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan 1300-luvun naispyhimyksistä. Keitä olivat Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen ja minkälaisessa Euroopassa he elivät? Mihin heidän vaikutusvaltansa ja jälkimaineensa perustui? Entä miten tullaan pyhimykseksi ja mitä tarkoitetaan pyhällä anoreksialla? Ja miksi Birgitan ruumis keitettiin? Vieraana keskustelemassa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.

Jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä antiikin jälkivaikutuksesta. Miten näiden historiallisten hahmojen tarinat ovat muotoutuneet myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi, ja miten sukupuoli, etnisyys ja poliittiset näkökulmat ovat muokanneet heistä tehtyjä tulkintoja ja kuvauksia historian saatossa? Entä miten Kleopatra liittyy Villa Lanten lähiseutuihin tai miten antiikin perintö näkyy nykyajan rap-lyriikoissa? Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen, joka on kirjoittanut teokset "Kleopatra – viimeisen faaraon myytti" ja "Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti".

Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit? Oliko antiikin Roomassa keskiluokkaa? Miten kaupungin ja maaseudun suhde erosi nykyisestä, ja oliko kaupunkien muurien ulko- ja sisäpuolella yhtä lailla köyhyyttä ja vaurautta? Jaksossa keskustellaan Helsingin yliopiston apurahatutkija ja antiikintutkija FT Samuli Simeliuksen kanssa siitä, mitä arkeologiset löydöt sekä säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta ja eri yhteiskuntaluokkien asemasta roomalaisissa kaupungeissa. Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten eriarvoisuutta voidaan ylipäätään mitata ja miksi yleisesti käytetyt tunnusluvut eivät aina paljasta koko totuutta eriarvoisuuden monista ulottuvuuksista.

Voiko antiikin yhteydessä puhua rasismista? Millaisia olivat antiikin ajan etniset stereotypiat ja diskriminaatio? Jaksossa syvennytään siihen, miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käsittivät "toisia" kansoja, ja pohditaan, missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita. Keskustelussa nousevat esiin muun muassa neljän ruumiinnesteen teoria ja sen yhteys kansakuntiin liitettyihin ominaisuuksiin, sekä käsitykset ilmaston ja ympäristön vaikutuksista eri ihmisryhmiin. Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian ja Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.

Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikin Roomassa? Entä miten juutalaiset itse suhtautuivat Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin? Mistä ylipäänsä puhumme, kun puhumme uskonnosta – ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan? Parlatorion uudessa jaksossa syvennytään juutalaisuuden historiaan antiikissa yhdessä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Iida Laurénin kanssa.

Parlatorion uusimmassa jaksossa palataan Rooman valtakunnan viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin yhdessä dosentti Maijastina Kahloksen kanssa. Millaista elämä oli muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa? Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta jatkoi olemassaoloaan idässä? Entä mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä? 

Millainen paavi oli edesmennyt paavi Franciscus? Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää? Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit”, ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock‘n’rollin kirkkoisistä”? Entä miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria? Muun muassa näistä teemoista keskustellaan Parlatoriossa teologi Jyrki Linnankiven kanssa, jonka opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa. Linnankivi tunnetaan suuren yleisön keskuudessa myös The 69 Eyes -yhtyeen solistina, Jyrki 69:nä. Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa.

Parlatorio-podcast palaa uusin jaksoin! Viidennen kauden avausjaksossa vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki. Keskustelussa syvennytään mm. antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, roomalaisen näytelmäkirjailija Plautuksen näytelmien suomennokseen sekä näiden klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä. Mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä? Entä mistä juontuvat tutut sanonnat ”ei savua ilman tulta” ja ”ihminen on ihmiselle susi”? Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos "Plautus" oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi. Podcastia juontaa Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.

Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa, sekä siitä, miten näitä tekniikoita käytetään instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.

Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.

Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin?  Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta? Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.

Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen? Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.