Advertise on podcast: Sotaa ja historiaa podi

Podcasti on palannut pitkästä talvihorroksestaan! Ja aloitammekin sen heti pamauksella, sillä tästä alkaa paljon toivottu sarja Rooman noususta. Ensimmäisessä jaksossa annamme Rooman omien historijoitsijoiden kuljettaa meidät läpi Rooman myyttisen alkuhämärän. Rooman kohtalo koko välimeren herrana ei ollut mitenkään itsestään selvä ja tarina meinasikin päättyä moneen kertaan heti alkuunsa. Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Tässä tavanomaista rennomassa ja kevyemmässä jaksossa koko sotaa ja historiaa podin vastaa kuulijoiden kysymyksiin, sekä keskustelee omista historiallisista mielenkiinnon kohteista. Kiitos kuluneesta vuodesta! Koko podin tiimi toivottaa kaikille lämmintä joulua! Jos haluat tukea Sotaa ja Historiaa -podcastia ja auttaa meitä kehittämään tekemistämme, voit halutessasi tarjota meille kupin kahvia täällä: 👉 https://buymeacoffee.com/sotaajahistoria Hyvää ja rauhallista joulua kaikille kuulijoille.

Tässä sotaa ja historiaa podin jaksossa aiheena suomen tiedustelu toisen maailmansodan aikana. Miten tiedustelu toimi suomessa, kuka sai tietoa, miten sitä saatiin. Käymme myös läpi oliko suomella edes omaa tiedustelua vaaran vuosina ja mitä kävi tiedustelulle kun Saksa muuttui ystävästä viholliseksi. Lisäksi vastaamme yhteen kysymykseen: Oliko suomen sotilastiedustelu hyvää vai huonoa sotiemme aikan? Toni Monosen uutuuskirja: Suomen sotilastiedustelu 1939–1945 - Kokonaisesitys tiedustelutoiminnasta sodan myrskyissä. Saatavana nyt https://otava.fi/kirjat/suomen-sotilastiedustelu-1939-1945/

Jaksossa käydään läpi erikoisjoukkojen kehitystä ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Erikoisjoukkojen taitoja on tarvittu niin Kilpisjärven venäläisen varikon räjäyttämisessä kuin jatkosodan uskaliaissa kaukopartioretkissä ja Kabulin evakuoinnissa. Mikko Porvalin ja Vesapekka Larkkosen uutuuskirja Erikoisjoukot - Päämajan kaukopartioista erikoisjääkäreihin saatavana nyt! https://atena.fi/kirjat/erikoisjoukot

Tässä jaksossa pureudumme siihen, millainen rooli sotaveteraaneilla todella oli suomalaisessa yhteiskunnassa sodan jälkeen – ja miksi moni sitkeä myytti ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vieraana on Turun yliopiston dosentti Olli Klemola, jonka tuore tutkimus Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta on ensimmäinen kokonaisesitys veteraanisukupolven asemasta, järjestäytymisestä ja vaikutusvallasta Suomessa. Keskustelussa käydään läpi, miten veteraanit ajoivat oikeuksiaan, vaikuttivat sosiaaliturvan kehitykseen ja osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös suomettumisen vuosikymmeninä. Jakso avaa, miksi ajatus “vaiennetuista veteraaneista” on harhaanjohtava, miten sukupolvien välinen ristiriita on usein liioiteltu ja mitä tapahtuu nyt, kun veteraanien oma ääni hiljenee ja perintö siirtyy uusille vaalijoille. Tämä on keskustelu muistista, vallasta ja siitä, miten sodan kokemus todella näkyi – ja näkyy yhä – suomalaisessa yhteiskunnassa.

Miten suomen päämaja toimi organisaationa sotiemme aikana ja miten se vaikutti suomen sotatoimiin? Entä miten päämajan toiminnassa vaikuttivat sen työntekijöiden henkilökohtaiset suhteet? Näistä kaikista puhutaan Päämajamuseon johtajan Matti Karttusen kanssa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Suomi on aina ollut riippuvainen merestä ja sen näkivät jo maamme isät itsenäisyyden alussa. Tässä jaksossa kuullaan miten suomen alkutaipaleella yksi suuri merionnettomuus muutti maamme meripuolustuksen suunnan ja miten suomi suunnitteli puolustautuvansa ulkovaltojen merellisiä hyökkäyksiä vastaan. Korjaus: Sukellusvene Saukko rakennettiin Helsingissä Hietalahden telakalla, ei Turussa. Ville Vänskän uutuuskirja Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa saatavana nyt! https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/torpedovene-s2/5333607

Tiesitkö että Mannerheim oli suuri viilin ystävä? Entä mikä on Marskin ryypyn historia? Kaikki tämä selviää tässä jaksossa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Sotiemme aikana päämaja haajsoijoitettiin Mikkelin ympäristöön kartanoihin, jotka toimivat sodanjohdon työpaikkana ja kotina. Nämä kartanot tarjoava yhä tänäkin päivänä upean sotahistoriallisen vierailukohteen, joissa voi mm. majoittua kenraali Nenosen esikunnassa tai nauttia oiva ateria päämajan taloushuollon entisissä tiloissa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa käydään läpi Mikkelin alueen yllättävän rikasta ja vaiheikaista sotilashistoriaa, miksi siitä tuli kansallisen puollustuksen solmukohta ja tarinoita alueen sotilaista maamme sotien aikana. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Päämajan salainen viestikeskus Lokki toimi Mikkelin Naisvuoren sisällä jatkosodan ajan, toimien koko suomen puolustuksen viestiliikenteen solmukohtana. Mikkeliin tuotiin oman aikansa huipputeknologiaa, joka varmisti sodanjohdon viestien jouhevan kulkemisen halki valtakunnan. Jaksossa kuullaan myös paljon asiaa viestikeskuksen myöhemmistä vaiheista ja meneillään olevista restaurointitöistä. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa sukelletaan toisen maailmansodan varjoisalle puolelle Neuvostoliiton partisaanitoimintaan ja sen vaikutuksiin itäisessä Suomessa. Jaksossa keskustelemme  tietokirjailija Veikko Erkkilän kanssa partisaanien siviileihin kohdistuneista julmuuksista ja partisaaneja jahdanneesta osasto Savukoskesta. Keskustelussa nousee esiin myös vaikea kysymys: miksi partisaanien siviileihin kohdistamista iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan? Miten aiheen tutkimus on kehittynyt, ja mitä merkitsi, kun näitä tekoja alettiin viimein nimittää murhiksi? Tämä jakso on pysäyttävä ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle sodan jäljet voivat ulottua myös niiden mieliin, jotka eivät koskaan olleet rintamalla. Lue Veikko Erkkilän uutuuskirja: Partisaaneja torjumassa — Sissiosasto Saun sota (Otava)

Tässä jaksossa käydään läpi suomalaisten suhdetta sotaan. Vieraana jaksossa Sodan ja rauhan keskus Muistin pedagogi Mikko Siitonen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten, etenkin nuorten kanssa. Jakso on osa kuusiosaista sarjaa. Lisätietoja: https://muisti.org/ Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

Lapin sodan viimeiset arktiset taistelut 1945 ovat ehkä Suomen sotien vähiten tunnettu osuus. Käsivarren viimeisillä tuntureilla käytiin sotaa vaikeissa olosuhteissa valvontakomission valvovan silmän alla vielä pitkälle vuoden 1945 kevääseen, vaikka muualla suomessa rauha ja jälleenrakennus oli aloitettu. Jakson vieraana ovat Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi, jotka ovat juuri julkaisseet näitä taisteluita käsittelevän kirjan, jonka teossa myös podin tekijät ovat saaneet olla pienellä panoksella mukana. Kirja löytyy mm. alla olevasta linkistä: https://atena.fi/kirjat/operaatio-nordlicht

Tämä jakso, joka on tehty Maarit Tastulan Köyhää väkeä pohjalta, vie meidät siirtolaisten unohdettujen kohtaloiden äärelle. Tämä jakso syventyy siihen, millainen ”Amerikan unelma” todella oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisille. Kuulet, miksi monet heistä radikalisoituivat ja mitä tapahtui niille, jotka päättivät lähteä kohti Neuvosto-Karjalaa.  Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Köyhää väkeä: Suomalaisia Amerikan kultamailla nyt satavana. https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/koyhaa-vakea/5333555