Advertise on podcast: WIIMA-psykologia

Hengellinen väkivalta on ilmiö, joka puhuttaa niin mediassa kuin viihdeteollisuudessakin. Vastaavatko mielikuvat todellisuutta ja mistä ilmiössä on varsinaisesti kyse? Mikä erottaa terveen ja haitallisen yhteisön toisistaan? Entä miten hengellistä väkivaltaa voi ehkäistä ja miten toimia, jos oma läheinen joutuu hengellisen väkivallan uhriksi? Jaksossa pureudutaan tärkeään ja mielenkiintoiseen aiheeseen oikeuspsykologi ja Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja Pia Puolakan kanssa. Myyttiosiossa pohditaan, ovatko kaikki ihmiset yhtä alttiita manipulaatiolle.

Kaupallinen yhteistyö: Psykologipalvelu Poiju Psykologiasta on moneksi ja psykologit voivatkin hyödyntää osaamistaan monenlaisilla urapoluilla. Yrittäjyys ja ammatinharjoittaminen kiinnostaa monia, mutta toisaalta perinteisestä palkkatyöstä lähteminen voi tuntua jännittävältä. Onko yrittäjyys aina yksinäinen ja riskialtis vaihtoehto? Miten madaltaa kynnystä yrittäjänä toimimiseen? Jaksossa otetaan perinteisimmät yrittäjyys-ennakkoluulot käsittelyyn ja perehdytään psykologin ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden positiivisiin puoliin Psykologipalvelu Poijun vastaavan psykologin Anna-Maija Kuistion kanssa.

Liikunnan positiivisten terveysvaikutusten uutisoinnilta ja liikuntaan kannustavalta - toisinaan jopa painostavalta - puheelta ei juuri voi nykyään välttyä. Liikunta toki onkin yleensä hyväksi hyvinvoinnille, mutta entä jos se tuntuu täysin vastenmieliseltä tai suorastaan ahdistaa? Voiko aikuisena oppia liikunnan iloa? Jaksossa keskustellaan yhdessä liikunta- ja urheilupsykologi Jaana Blomin kanssa mm. sisäisen ja ulkoisen motivaation merkityksestä sekä yhteiskunnan luomista paineista liikkua.

SV: seksuaaliväkivalta ja seksuaalirikokset. Lähes puolet yläasteikäisistä tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Ahdistelun ja seksuaalirikosten yleisyys herättää paitsi vahvoja tunteita, myös kysymyksiä – Miten toista vahingoittavat rikokset voivat olla niin yleisiä? Voiko empaattisestakin ihmisestä tulla rikoksen tekijä? Miksi internet tuntuu lisäävän seksuaalirikoksia entisestään? Jaksossa paneudutaan rikosten toteuttamisen takana oleviin kognitiivisiin, kehityksellisiin ja sosiaalipsykologisiin syihin. Keskustelun lomassa pohditaan myös seksuaalirikosten ennaltaehkäisyä ja kumotaan toipumiseen liittyviä haitallisia myyttejä. Vieraana Seri-keskuksen psykologi Pertti Hakkarainen.

Nykyisessä työmaailmassa mahdollisuuksia riittää, mutta oman polun ja itselle sopivan työn löytäminen ei aina ole yksinkertaista. Miten päästä kohti omia tavoitteita? Miten saada selville, mitä omat ammatilliset toiveet ja tavoitteet edes ovat? Jaksossa urapsykologi Milla Helaakoski kertoo yleisimmistä uran jumitilanteista ja antaa psykologista näkökulmaa ja vinkkejä siihen, miten tunnistaa itselle sopiva työ ja löytää rohkeutta lähteä muutoksia kohti.

Kakkoskauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mielenterveyspalveluiden kehittämiseen Terapiat etulinjaan -hankkeen projektipäällikkönä toimivan psykologi Sara Nurmisen kanssa. Mielenterveyspalveluiden epäkohtia on käsitelty paljon mediassa ja usein fokus tuntuu olevan resurssien riittämättömyydessä, mutta mitä voitaisiin saada aikaan, jos fokuksena olisikin resurssien tehokkaampi käyttö? Jaksossa keskustellaan myös siitä, miten psykologista osaamista voi hyödyntää kehittämistyössä sekä siitä, mitä yhteistä projektipäällikön ja psykoterapeutin rooleilla on. Myyttiosiossa käsitellään julkisen terveydenhuollon mainetta työantajana.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia käsitellään usein yksilökeskeisestä näkökulmasta: terveys ja sen taso nähdään olevan jokaisen oma asia ja omalla vastuulla. Terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat  kuitenkin myös ympäröivät yhteisöt ja yhteiskunta. Kauden viimeisessä jaksossa käsitellään ympäristön vaikutusta hyvinvointiin, yksilö- ja yhteisökeskeisiä mielenterveysongelmien hoitomuotoja sekä psykologian ja psykologien rooleja kasvavien mielenterveysongelmien ratkomisessa. Psykologian moniin puoliin tutustumista jatketaan Aivopesulassa, jossa pureudutaan big dataan ja somekäyttäytymisen ennustamiseen.

Netissä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa on lähes mahdotonta olla törmäämättä kauneuteen liittyvään sisältöön - ja sitä kautta myös kauneusihanteisiin ja ulkonäköpaineisiin. Mistä kauneusihanteet ovat peräisin, miten ne vaikuttavat meihin ja onko kauneudella lopulta mitään merkitystä? Jaksossa asiaa ja kauneuteen liittyviä monia ristiriitaisuuksia lähestytään eri psykologian sovellusalojen ja tutkimusten näkökulmasta. Aivopesulassa pohditaan, onko pikalukeminen oikeasti mahdollista vai pelkkä psykamyytti.

Hyvinvointia tukevasta ja nautinnollisesta vapaa-ajasta on tullut trendikäs osa elämää suorituskeskeisen työkulttuurin vastapainoksi. Voiko hyvinvointia ja onnellisuutta lisäämään tarkoitettu toimintakin kuitenkin kääntyä joissain tilanteissa itseämme vastaan? Laiskuusfobian, “kaiken optimoinnin” ja vapaa-ajan burn outien käsittelyn lomassa jaksossa pohditaan, mitä hyvinvoinnin ylisuorittamisesta voi seurata ja miten siitä voisi päästä eroon.

Luontoympäristöjen positiivinen vaikutus hyvinvointiin on monelle tuttu ilmiö, mutta mistä luonnon rauhoittavat vaikutukset oikein johtuvat? Entä miten tätä tietoa voisi soveltaa entistä miellyttävämpien kaupunkiympäristöjen suunnittelussa? Jaksossa matkataan ihmislajin alkusijoilta nykyisiin betonikuutioiden täyttämiin asuinympäristöihin ja viherkasveilla sisustettuihin karanteenikoteihin. Aivopesulassa taas pohditaan, onko valokuvamuisti psykamyytti vai oikea ilmiö.

Sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa on säännöllisesti esillä aiheita, jotka jakavat ihmiset kahteen täysin vastakkaiseen ryhmään. Molemmat ryhmät pitävät käsiteltävää asiaa itsestäänselvänä kysymyksenä ja seisovat varmoina näkemystensä takana. Mikä saa meidät alttiiksi tällaiselle mielipiteiden polarisaatiolle ja omaan sosiaaliseen kuplaan lukkiutumiselle? Seuraako siitä enemmän hyvää vai pahaa, ja kuinka tietoisia itse lopulta olemme tästä kaikesta? Polarisaation psykologisten puolten pohtimisen ohella jaksossa päästään tutustumaan myös hypnoosin maailmaan!

Mikä tosielämän rikoksissa kiehtoo? Miksi haluamme käyttää vapaa-aikaamme sellaisen sisällön kuuntelemiseen ja katselemiseen, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi tuntua meistä pelottavalta ja vastenmieliseltä? Viidennessä jaksossa pohditaan, mitkä psykologiset tekijät selittävät true crime -genren suosiota ja ihmisten kiinnostusta pahoja, väkivaltaisia ja ahdistavia asioita kohtaan. Luvassa myös pohdintaa ilmiön oikeuspsykologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Valmennuskeskuksen kanssa.