Advertise on podcast: Seurakuntaliiton Podcast

Yllättävät raamatunkohdat - S2 osa 27 Suu tukkoon! Roomalaiskirje 3:19 "Mutta me tiedämme, että kaiken, mitä laki sanoo, sepuhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisisyylliseksi Jumalan edessä." Synnintunto saa suljettua jokaisen ihmisen suun. Näinhäntunnustaa mm. Jumalaa vastaan rikkonut Daavid: Psalmi 38:13–14 "Mutta minä olen kuin kuuro, en kuule, kuin mykkä,joka ei suutansa avaa. Minä olen kuin mies, joka ei mitään vastaa, jonkasuussa ei ole vastaväitteitä." Mitään vastaväitteitä emme voi sanoa. Voimme vain jäädäJumalan edessä tunnustamaan: kaiken, minkä laki sanoo, siinä se puhuu totta. Envoi mitenkään itseäni puolustaa. Jobin kanssa jäämme Herran edessä seisomaanhiljaa.  Job 40:4 "Katso, minä olen vähäpätöinen; mitä minä sinullevastaisin? Panen käteni suuni päälle." Jopa muiden syntisten edessä joudumme sulkemaan suumme –meillä ei ole mitään kerskailua muihinkaan nähden, sillä olemme aivan yhtäsyntiset.  Daavid sanoo: Psalmi 39:2 "Minä sanoin: 'Minä tahdon varoa teitäni, etten minäsyntiä tekisi kielelläni; minä panen suuni eteen suukapulan, niin kauan kuinjumalaton on minun edessäni.'" Ja samaten roomalaiskirjeessään Paavali: Roomalaiskirje 2:1 "Sentähden, sinä ihminen, et voi milläänpuolustautua, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset; sillä millä tuomitsettoisen, sillä sinä tuomitset itsesi, koska sinä, joka tuomitset, teet itsesamoja tekoja." MUTTA! Laki ja synnintunto ei oleRaamatussa ainoat asiat, joissa puhutaan suun tukkimisesta. Yllättävää kyllä,meille, joiden suun laki on tukkinut syytöksillään, meille näytetään Kristusta,Herran kärsivää palvelijaa, joka kantoi kuuliaisesti kaikki syntimme ja sovittisyntivelkamme pyhällä kalliilla verellään – Hän alistui kaikkeen tähän meidänpuolestamme kuuliaisesti eikä suutaan avannut, vaikka olikin itse syytön javiaton! Jesaja 53:7 "Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikäsuutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, ja niinkuin lammas,joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut." Nytpä on siis Kristus sovittanut sinunkin syntisi ja avannutsuusi kiitokseen ja ylistykseen! Sinun suusi, jonka laki sulki, on nytevankeliumi avannut kiittämään Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa. Hesekiel 16:63 "että sinä muistat ja häpeät ja et enää avaa suutasihäpeäsi tähden, kun minä annan sinulle anteeksi kaiken, mitä olet tehnyt, sanooHerra, Herra." Armo on niin suurta, että ihmisen omakiitos ei koskaan voi sitä tarpeeksi ylistää. Anteeksiantamuksen edessä saat jäädähiljaisenakin uskomaan. Siksi tulemme Jumalan eteen jumalanpalvelukseen niin,ettemme tuo mitään omia sanojamme. Habakuk 2:20 "Herra on pyhässä temppelissänsä: hänen edessänsä vaietkoonkoko maa." Moni evankeliumin julistaja on mykän asemassa siinä, etteiosaa julistaa lakia ja evankeliumia kuten haluaisi. Mitä minä, syntinen ja kurja,voin sanoa Herran seurakunnalle? Olenhan itsekin aivan mykkä. Olemme Mooseksenkanssa samalla viivalla, joka vastaa Jumalalle: 2. Mooseksen kirja 4:10 "Mutta Mooses sanoi Herralle: 'Oi Herra, minä en olepuhelias mies, en ennen enkä nyt, kun sinä olet puhunut palvelijallesi, vaanminä olen hidas puhumaan ja hidas kieleltäni.'" Mutta Herrapa vastaa Moosekselle nyt: 2. Mooseksen kirja 4:11–12 "Herra sanoi hänelle: 'Kuka on antanut ihmisellesuun? Kuka tekee mykäksi tai kuuroksi, näkeväksi tai sokeaksi? Enkö minä,Herra? Mene siis, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitäsinun on puhuttava.'" Herra lähettää. Kukaan Kristuksen kutsuma ja lähettämä pastori ei edusta omaaitseään, vaan virkansa puolesta Herraa Jeesusta Kristusta. Siispä me voimmekinvirastamme käsin sanoa sanat, joita kukaan ihminen ei omassa voimassaan javallassaan voi sanoa: ”Ystävä, sinun syntisi ovat anteeksiannetut.” Nämä sanateivät nyt ole pelkkiä ihmissanoja, vaan itsensä taivaallisen KolmiyhteisenJumalan sanat.

"Mistä löydän Kristuksen" - Kirkon tuntomerkit Osa 9: Kirkon tunnustus ja tuntomerkkien toteutuminen Opetussarjan viimeisessä osassa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Millä tavalla kirkon tunnustus on sen tuntomerkki? Miten kirkon tunnustus liittyy evankeliumin sanan ja sakramenttien jakamiseen? - Mikä on kirkon todellinen tunnustus? - Milloin kirkko lakkaa olemasta oikea näkyvä kirkko? - Mikä on oikea arviointimittari, kun kysytään: "Mihin kirkkoon minun tulisi kuulua?" Pidetty Vetelissä 21.3.2024 Pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto)

"Mistä löydän Kristuksen?" - opetussarja kirkon tuntomerkeistä. Osassa kahdeksan on vuorossa seitsemäs ja viimeinen varma oikean Kristuksen kirkon tuntomerkki, nimittäin pyhä risti. Tämä risti on Kristuksen vaino, pilkka, häpeä ja ahdinko, jota maailma ja perkele osoittaa Kristusta vastaan. Ja koska se vainoaa Kristusta, se vainoaa hänen seurakuntaansa, joka pysyy Kristuksessa. Onhan Kristus itse seurakuntansa pää. Missä siis seurakuntaa vainotaan Kristuksen sanaan ja sakramentteihin sekä muihin tuntomerkkeihin pitäytymisen tähden, siellä on Kristus ja hänen oikea näkyvä kirkkonsa. Opettajana pastori Ville Typpö (LHPK) esitetty 7.3.2024, Vetelissä

Mistä löydän Kristuksen? Kirkon tuntomerkit Jaksossa 7 perehdytään kirkon kuudenteen erehtymättömään tuntomerkkiin, joka on Jumalan pyhän kansan yhteinen rukous - jumalanpalvelus. Opettajana pastori Jimmy Svenfelt (LHPK) Esitetty: Veteli 22.2.2024

"Mistä löydän Kristuksen?" - Kirkon tuntomerkit Osa 6: Pyhä saarnavirka Opettaja: pastori Ville Melanen (Inkerin kirkko) Osassa 6 käsitellään Kristuksen asettamaa pyhää virkaa, joka jakaa kaikkia Jumalan pyhiä ja pyhittäviä lahjoja: armonvälineitä; ja käyttää julkisesti avainten valtaa. Näin Jumalan pyhä kansa, seurakunta, tulee pyhitetyksi. Mihin virka perustuu? Kenen virka on? Miten virka toimii kirkon tuntomerkkinä oikein? Miten virka tulee Kristuksen asetuksena turhennetuksi? Pidetty: Vetelissä 8.11.2024

Mistä löydän Kristuksen? - Opetussarja Kirkon tuntomerkeistä Kristuksen ja hänen oikean näkyvän seurakuntansa löytää neljänneksi sieltä, missä oikein hoidetaan ja käytetään Kristuksen "avaimia" - synninpäästöä ja synteihin pidättämistä - jotka hän on seurakunnalleen jättänyt. Tämä jakso sisältää mm.: - Avainten vallan lahja - Lutherin opetus avainten vallasta Kristuksen oikean näkyvän seurakunnan varmana tuntomerkkinä - Kenen avaimet ovat? - Avainten julkinen ja yksityinen käyttö - Avainten valta ja rippi Pidetty: Vetelissä 25.1. Opettajana: pastori Ville Typpö (LHPK) Luentosarjan jakso 5

Opetus pidetty Vetelissä 11.1.2024, opettajana Vetelin itsenäisen evankelisluterilaisen seurakunnan pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto). Tässä jaksossa opetetaan Herran pyhän ehtoollisen olemuksesta ja lahjoista, sekä sen arvosta seurakunnalle oikean näkyvän kirkon varmana tuntomerkkinä. Missä ehtoollinen on Kristuksen asetuksen mukaan hoidettu, siellä hän itse on lahjojaan jakamassa konkreettisesti, olemuksellisesti ja todellisesti. Myös käsitellään sitä, mitenkä ehtoollinen hoidetaan oikein, sekä milloin sen hoito turmeltuu; Jumalan sanan pyhyys ja evankeliumin puhtaus on kriteerinä ehtoollisen toteutumiseen seurakunnan tuntomerkkinä.

"Mistä löydän Kristuksen?" Kirkon tuntomerkit osa 3 - Pyhä Kaste Vetelissä 14.12. Pastori Esa Yli-Vainio - Pyhä Kaste armovälineenä - Kristus pyhän kasteen tekijänä ja sisältönä - Pyhä kaste oikein hoidettuna on kirkon tuntomerkki - Pyhän kasteen väärä hoitaminen turmelee sen lahjat kirkon tuntomerkkinä

"Mistä löydän Kristuksen" - Kirkon tuntomerkit Osa 2: Jumalan sana ja Kristuksen ääni - Jumalan sana kirkon ensimmäisenä päätuntomerkkinä - Kirkko elää Jumalan sanasta, erityisesti evankeliumista - Puhdas evankeliumin saarnaaminen - Evankeliumin julistus vaatii aina myös lakia: lain ja evankeliumin oikea jakaminen - Evankeliumin sanan teho ei ole riippuvainen saarnaajasta - Evankeliumin sana ja kirkon oppi - Tiivistelmäteesi: "Jumala vastaa sanastaan ja sana kaataa saatanan vallan." Pastori Seppo Salo (Seurakuntaliiton esimiespastori) Vetelissä 23.11.2023 (Kuva: Ville Kettunen, Pixabay)

Luentosarja Kirkon tuntomerkeistä Vetelissä Osa 1: Mikä on Kirkko? (9.11.2023) - Mikä on Kristuksen pyhä, yksi, katolinen ja apostolinen kirkko? - Miksi on tärkeä kuulua Kristuksen oikeaan näkyvään seurakuntaan? - Mitkä ovat näkyvän kirkon oikeat ulkoiset tuntomerkit? Mitkä ovat epäluotettavat tuntomerkit? - Miten saatana yrittää apinoida Jumalan töitä myös kirkossa? Opettajat: Pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto) Pastori Ville Typpö (Lähetyshiippakunta) Kuva: Lars Nissen

Luuk.5:1-10 Yllätys: Pietari käskee Jeesuksen menemään pois luotaan, kun huomaa syntisyytensä Jeesuksen jumaluutta vasten, ettei hän kuolisi - sen sijaan me rukoilemme syntisinä Jeesusta: "Herra, tule minun luokseni, sillä minä olen syntinen ihminen", jotta saisimme elää.

Raamatunkohta: Hepr.9:15-17 Jeesuksen testamentti = ehtoollinen, uusi liitto hänen veressään. Se perintö, jonka Jeesus testamentissaan meille jättää syntien anteeksiantamuksen lisäksi, sisältää Jumalan lapseuden, taivaan valtakunnan, ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän. Tästä kohdasta avautuu hyvin jumalanpalveluksen luonne sekä ehtoollisen suuri arvo.

Miltä näyttää Jumalan ja kristittyjen rakkaus? Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joh.3:16 Alkukieli kertoo meille, että varsinainen tarkoitus ei tässä ole puhua niinkään Jumalan rakkauden suuruudesta, vaan sen laadusta: Miltä näyttää Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan? Se on Pojan lähettämistä kuolemaan maailman edestä! Jumalan rakkaus syntisiä kohtaan ei ole ainoastaan Kristuksen kuolemaan antamisen syy ja edellytys, vaan myös itse se rakkaus, jolla Jumala maailmaa rakastaa! Näin kirjoittaa myös apostoli Paavali: Room.5:6-8. Tältä siis näyttää Jumalan rakkaus: viaton, ainosyntyinen Poika syntyy Isän tahdosta ja Pyhän Hengen voimasta ihmiseksi, meidän edustajaksemme. (2.Kor.5:19-21) Koska Jumala on ensin näin meitä rakastanut, että Poika on tullut ja kuollut koko maailman puolesta, ja verellään lunastanut meidät Isän lapsiksi uskon kautta, saamme me nyt hänen kauttaan omaksemme myös Jumalan rakkauden, jolla rakastamme lähimmäistämme. (1.Joh.4:9-11) Meitä kutsutaan siis rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistämme sillä rakkaudella, jolla Jumalakin on Kristuksessa meitä rakastanut. Miten hän sen meille antaa? Sanassa ja sakramenteissa: ne eivät anna meille ainoastaan Kristuksen veren armoa ja syntien anteeksiantamusta, vaan myös Jumalan rakkauden Kristuksessa Jeesuksessa, niin että me tällä rakkaudella Jumalan elävinä temppeleinä rakastaisimme lähimmäistämme. Room.12:1 Meidän rakkautemme Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ei kuitenkaan näytä samalta kuin Jumalan rakkaus, vaikka rakkautemme tuleekin tästä samasta Jumalan rakkaudesta. Meitä ei kutsuta kuolemaan koko maailman puolesta ja kantamaan ihmisten syntejä. Emmepä siihen kykenisikään. Miltä sen sijaan näyttää se rakkaus, mihin Jumala meitä kutsuu? Sen hän ilmoittaa kymmenessä käskyssä! Luther, V-K Erityisiin kristityn elämän kutsumuksiin eri elämäntilanteissa Luther kirjoitti katekismukseen nk. Huoneentaulun, opettaen kristittyjä palvelemaan rakkaudessa Jumalaa palvelemalla lähimmäistään uskollisesti sillä rakkaudella, jonka Jumala on hänelle antanut juuri niissä kutsumuksissa, joihin hänet on asetettu. Kukin kutsumus kuitenkin on hyvä ja pyhä, Jumalalta saatu rakkauden palvelun tehtävä, jossa meitä kutsutaan rakkaudessa palvelemaan lähimmäistämme (eli diakonia). Näin kristittyinä me elämme maailmassa. Ef.2:8-10; Tiit.2:11-14

2.Kor.2:14-17 3 kuvaa Voittosaatto Suloinen tuoksu Jumalan sanaa ei kaupustella

Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta. (Hepr.10:19-20) Olisi suurta päästä jonkin maailman suuren hallitsijan eteen, vastaanottamaan hänen suosiotaan ja vetoamaan häneen tarpeinemme ja pyyntöinemme. Esterin kirjasta saamme lukea, kuinka kukaan ei saanut astua kuninkaan eteen, tai menetti heti henkensä (Est.4:11). Vielä rajoitetumpi on pääsy pyhän Jumalan eteen. Jos syntinen astuu hänen kirkkauteensa ja pyhyyteensä, hän kuolee välittömästi. Näinhän kävi jokaiselle, joka joutui kosketuksiin Jumalan pyhyyden kanssa, esimerkiksi liiton arkun kautta (esim. 2.Moos.19:12; 2.Sam.6:6-7). Onkin ihmeellistä kuulla, että nyt meillä ”on pääsy” toisin sanoen, lupa käydä sisään kaikkeinpyhimpään! Sehän tarkoittaa, että jokainen Kristuksen oma saa tulla suoraan Isän Jumalan eteen, hänen läsnäoloonsa ilman, että Jumalan pyhyys lyö häntä maahan. Vanhassa liitossa vain ylimmäisellä papilla oli suurena sovituspäivänä lupa puhdistauduttuaan mennä Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään uhraamaan (3.Moos.16.). Uudessa liitossakin vain ylimmäinen, täydellinen pappi on kelvollinen astumaan Isän eteen. Tuo ylimmäinen pappi on Jeesus Kristus, joka todella on mennyt kaikkeinpyhimpään, ei Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään, vaan taivaallisen temppelin. Ja koska Jeesus on puhtaana ja synnittömänä ylimmäisenä pappina Isän edessä, on meillä häneen ja hänen vereensä liitettyinä sanan kautta, kasteessa, ja ehtoollisessa syntien anteeksiantamus (Ef.1:17), täydellinen puhdistus (1.Joh.1:7) ja avoin pääsy taivaallisen majesteetin eteen, hänen valtaistuimensa eteen, hänen läsnäoloonsa – taivaalliseen kaikkeinpyhimpään. Kristus on siis ovi (Joh.10:9) – avoin taivaan ovi Isän tykö hyvin todellisessa merkityksessä. Australialainen luterilainen professori ja teologian tohtori, John Kleinig opettaa Hebrealaiskirjeen kommentaarissaan, että tässä mainittu ”luja luottamus” (kreik. parreesia), joka meillä Kristuksen veressä on, tarkoittaa oikeastaan ”sananvapautta”, oikeutta puhua julkisesti. Hän kirjoittaa: ”Se tarkoittaa sananvapautta, vapautta osoittaa pyyntö valtaapitävälle henkilölle, oikeutta päästä sisään, rohkeutta lähestyä valtaapitävää henkilöä. (Ef.3:12; Hepr.3:6; 4:16; 10:35). Meillä on oikeus avoimeen pääsyyn Isän Jumalan läsnäoloon itse taivaaseen. Tämä sisäänpääsylupa ei riipu minkään vaatimusten täyttämisestämme tai mistään saavutuksistamme. Se on Kristuksen meidän puolestamme järjestämä oikeus.” Mitä siis on tämä sananvapaus? Se on ensinnäkin sitä, että meillä on vapaus tulla Jumalan sanan ääreen. Meillä on jumalanpalveluksessa todellinen pääsy Isän ja koko Pyhän kolmiyhteisen Jumalan eteen vastaanottamaan hänen lahjojaan, syntien anteeksiantamusta, siunausta, armoa, rauhaa sydämeen ja iankaikkista elämää. Tätä kaikkea hän tarjoaa sanassaan ja nimessään, Kristuksen veressä. Jumalanpalveluksessa taivas on maan päällä, meidän jumalanpalvelusalttarimme on salatulla tavalla yhdistetty Jumalan taivaalliseen valtaistuimeen. Näin Jumala on sanansa ja nimensä kautta todella läsnä temppelissään. ”… Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua” (2.Moos.20:24b). Sanassa ja sakramenteissa on edestämme kuollut ja ylösnoussut Kristus todella kanssamme ja jakaa uhrinsa lahjat. Sanan kautta vaikuttaa Pyhä Henki uskoa ja elämää synnyttäen. Saamme Kristukseen kastettuina astua Jumalan läsnäoloon jumalanpalveluksessa, sillä meidät on siinä Kristuksen veri puhdistanut, antanut hyvän omantunnon ja uskon, sekä avannut tuon taivaan meille avoimeksi.