Advertise on podcast: Kirjalliset ystävät

Agneta Rahikainen on kirjallisuustieteen tohtori ja julkaissut useita kirjoja Edith Södergranista. Hänen uusi teoksensa Edith Södergran – Elämä ravistelee runoilijan ympärille rakennettua myyttiä ja piirtää kuvan omaehtoisesta ja sivistyneestä naisesta. Miksi Södergran viehättää yhä uusia lukijoita sata vuotta kuolemansa jälkeen?

Iida Turpeisen esikoisromaanin Elolliset pääosassa on stellerinmerilehmä, jonka ihminen nimesi ja löysi 1740-luvulla. Kolmelle eli vuosisadalle ulottuvassa tarinassa seurataan eri ihmisten kautta merilehmän tarinaa – aina siihen saakka kun sen luuranko asetetaan näytteille Helsingin luonnontieteelliseen museoon. Mitä kaikkea Turpeisen esikoisteos kirjoittajaltaan vaati? Miten kirjoittaa sukupuutosta niin, ettei sen aiheuttama suru lamaannuta?

Anna Glad -sarja on edennyt neljänteen osaansa Lasta et minulta vie. Eva Frantz kertoo, miksi hän rakensi päähenkilöstään poliisi Anna Gladista ihan tavallisen naisen. Entä miksi hänelle on tärkeää, ettei julmien tapahtumien kuvaamisessa mässäillä väkivallalla? Frantz tunnetaan myös palkituista nuortenkirjoistaan – mitä eri kohderyhmille kirjoittaminen merkitsee kirjailijalle?

Mira Aurelia Eskelisen esikoisromaani Aavistus on kaunis kuvaus transnaisen menneisyydestä, transitiosta ja tulevaisuudesta. Vaikka transhahmojen kuvauksia on usein leimannut kärsimys, kirjoittaa Eskelinen omaehtoisesti toisenlaista tarinaa: omaksi itseksi tulemisen ilosta, sukupuolieuforiasta, queer-perheen yhteisöllisyydestä – sekä seksuaalisuudesta ja nautinnosta.

Kohtu ei ole koskaan ollut vain elin ihmiskehossa. Siihen on aina heijastettu kulloisenkin ajan sosiaalisia normeja esimerkiksi siitä, mikä on hyväksyttävää käytöstä naiselta. Kohtua on kuitenkin tutkittu hämmästyttävän vähän, vaikka sen sisältämä tieto auttaisi monia kohdullisia ihmisiä. Skotlantilaisen kätiön Leah Hazardin kirja Kohtu – sieltä me kaikki tulemme (suom. Nina Mäki-Kihniä) käy läpi tämän ihmeellisen elimen elinkaaren ja tehtävät, mutta näyttää myös millainen polittinen taistelukenttä siitä on tullut.

Anu Kaaja tunnetaan tyylillä leikittelystä ja omaleimaisesta tavastaan yhdistää teoksissaan pinnallista ja syvällistä. Uusi romaani Rusetti on surrealistinen, hykerryttävän hauska, esteettinen ja yhteiskuntakriittinen romaani naisesta, jota ajaa nautinnonhalu. Nainen haltioituu sekä kuvatataiteen merkkiteosten että lattetaiteen äärellä, niin teknoklubien tanssilattialla kuin rakastettujensa sylissäkin. Mutta miten ummistaa silmänsä nautinnon kääntöpuolelle?

Lauren Groff on yksi sukupolvensa palkituimpia amerikkalaisia kirjailijoita. Suomentaja Tero Valkonen kertoo, millaista oli kääntää monin tavoin moderni teos, joka kuitenkin kertoo keskiajalla eläneestä, historiallisesta henkilöstä Marie de Francesta. Suomentaja Taru Luojola kertoo kääntämästään teoksesta Illan epämukavuus, joka on hollantilaisen Marieke Lukas Rijneveldin kehuja ja palkintoja kerännyt esikoisromaani.

Miksi vain normatiivisilla kehoilla on oikeus olla olemassa, ja muiden täytyy ansaita paikkansa maailmassa? Raisa Omaheimon tietokirja Ratkaisuja läskeille näyttää, miten läskifobia ja laihdutuskultuuri rajoittavat meidän kaikkien elämää. Olisiko aika yrittää muuttaa maailmaa, eikä lihavia ihmisiä? Miksi  naisen tulee raskaanakin ollessaan viedä maailmasta mahdollisimman vähän tilaa? Olga Kokko pohtii toisessa romaanistaan Äitimaa, miten äitiys ravistelee kaiken sijoiltaan. Entä onko kiltin naisen vihalla tilaa yhteiskunnassa? 

Miten kirjoittaa sellaisesta, jonka mieli on unohtanut, mutta ruumis muistaa? Tutkija, kirjoittaja ja lauluntekijä Susanna Hast tutkii esikoisromaanissaan Ruumis/huoneet isoja kysymyksiä: Miksi on tärkeää löytää totuus omasta menneisyydestään, vaikka se ylittää ymmärryskyvyn, eikä muistaminenkaan aina paranna?  Mikä mahdollistaa seksuaaliväkivallan? Täytyykö traumasta selviytyä vai voiko sen kanssa elää?

Ulpu-Maria Lehtisen esikoiskirja Kalmanperhon kutsu on fantasiatrilogian huima avaus. Onko fantasian kautta helpompi kommentoida nykyajan vaikeita teemoja? Miten tärkeää on rakentaa nuortenkirjaan samastuttava päähenkilö? Helsinki Literary Agencyn toimitusjohtaja Urpu Strellman kertoo, miten suomalainen kirjallisuus ja etenkin nuortenkirjallisuus vetoavat maailmalla.

Miksi englantilaisnaisilta kiellettiin jalkapalloilu useiksi vuosikymmeniksi, vaikka pelit vetivät katsomot täyteen? Miksi Suomen maajoukkueen pelaajat ovat luoneet uransa ulkomailla? Miten naiset jaksavat panostaa jalkapallouraan, jonka resurssit, palkkaus ja arvostus ovat vielä lapsenkengissä? Johanna Ruohosen uusi kertova tietokirja Naisten laji – kirja jalkapallosta sukeltaa naisten jalkapalloilun historiaan – juuri ennen kesän EM-kisoja.  Lopuksi viestintäpäällikkö Johanna Forss kertoo kesäkirjavinkkinsä. JAKSON KIRJAT: Johanna Ruohonen: Naisten laji – kirja jalkapallosta Maggie Nelson: Vapaudesta (suom. Kaijamari Sivill) Claudia Durastanti: Tuntemani vieraat (suom. Taru Nyström) Tove Ditlevsen: Lapsuus, Nuoruus, Aikuisuus (suom. Katriina Huttunen) Deborah Levy: Mitä en halua tietää, Elämisen hinta, Omistuskirjoituksia (suom. Pauliina Vanhatalo) Rachel Cusk: Ääriviivat, Siirtymä, Kunnia (suom. Kaisa Kattelus)

Tutkija ja muusikko Tanja Tiekson esikoisteos Fantasma on kiehtova esseekirjoittamisen, tietokirjan, matkakirjan ja filosofisten pohdiskelujen hybridi. Mitä on ollut ennen ihmiskeskeistä ajattelua? Mitä kasvit ja eläimet ovat aikojen saatossa ihmisille merkinneet? Fantasman kannen suunnitellut kuvittaja Pauliina Mäkelä kertoo, mitä kansien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon.