Advertise on podcast: Teknologiapolkuja

Mistä syntyy teknologia-alan pitovoima? Työn merkityksellisyys, kansainväliset kehittymismahdollisuudet sekä työ tasa-arvoisen työkulttuurin eteen houkuttelee naisia jäämään teknologia-alan työtehtäviin. Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf muistuttaa, että sukupuolijakauma johtotehtävissä tasoittuu vain jos naisia palkataan yritykseen kaikilla tasoilla. Sari on tehnyt uransa teknologiatehtävissä kaupallisella koulutuksella, mikä vaati alan termistön opettelua. Kotiläksyjen tekeminen palkitsi kuitenkin nopeasti, kun teknologiaa kohtaan heräsi uudenlainen innostus. Nokian asiakkuusjohtaja Marika Mentula syttyy mentoroinnista, sillä koki nuorena esikuvat omalle uralleen hyvin tärkeäksi. Marika sanoo, että omalle uralle ei tarvitse olla tarkkoja suunnitelmia tai edes suuntaa, sillä rohkeus tehdä itselle uusia asioita vie usein pitkälle. “Olen suhtautunut työskentelyyn organisaatiossa - ja sanonut sitä myös muille - että älkää rakastuko siihen laatikkoon, missä istutte. Vaan olkaa innostuneita siitä, mitä me yritetään saada aikaiseksi.” - Sari Baldauf

Diplomi-insinööri opiskelijoista vain noin 20% on naisia. Monelle teknologia-alojen opiskelukulttuuri on tullut tutuksi lehtijutuista, joissa nostetaan esiin opiskelijakulttuurin epäkohtia. Näiden tärkeiden keskustelujen käymisen lisäksi opiskelijaelämä on yhteisöllistä ja tarjoaa paikkoja vaikuttaa esimerkiksi järjestötoiminnan kautta. Kati Hagros toimii Aalto-yliopiston digitalisaatiojohtajana ja hallituksen jäsenenä Nixussa, Eezyssä ja Siilissä. Hän tehnyt pitkän kansainvälisen uran teknologian parissa. Hän on työskennellyt digitalisaation, IT:n, logistiikan, strategian ja laadun johtotehtävissä Nokialla ja Koneella eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Milja Leinonen viimeistelee diplomi-insinöörin opintojaan Aalto-yliopistossa. Bioinformaatioteknologian opinnot valmistavat uraan terveydenhuollon teknologiaratkaisuiden parissa, mutta aktiivinen osallistuminen Aallon opiskelijayhteisössä on mahdollistanut kontaktit ja taidot rakentaa yhdenvertaisempaa kulttuuria myös työelämässä. “Tytöt, jotka osaavat matematiikkaa ja luonnontieteitä, hakeutuvat usein lääkäriksi. Se on hieno ammatti, mutta jotenkin tekisi mieli sanoa että lääkärinä sitä vaikuttaa niihin hoitamiensa ihmisten elämään, kun taas teknologian avulla voit vaikuttaa käytännössä koko maailmaan. ” - Kati Hagros

Maailman tavaravirrat liikkuvat nostureiden ja trukkien voimin. Tähän tarvitaan rautaa, mutta myös älyä. Tämän päivän teknologia pitää huolta kuljettajien turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista - ja tässä auttavat tekoäly ja teknologia. Soili Mäkinen toimii Cargotecin CIO:na ja johtoryhmän jäsenenä. Hänen urallaan ystävien vinkit sopivista työpaikoista ovat olleet arvokkaita - ja vieneet lopulta teknologian pariin. Soili ei uransa alussa erityisesti ajatellut lastin- ja kuormankäsittelyalan miehisyyttä, kunnes huomasi olevansa kokouksessa huoneen ainoa nainen. Pauliina Kunvik on Hiab-yksikön Senior Vice President. Hän on työskennellyt Cargotecilla kuusitoista vuotta erilaisissa myynnin, tuotehallinnon ja tuotekehityksen tehtävissä. Pauliina on pienestä pitäen päässyt mukaan työkoneiden kyytiin. Lapsuuden leikeillä onkin nyt luonteva yhteys uraan. “Jos olet yhtään kiinnostunut siitä, mitä voi saada aikaan kun bitti ykkönen tai nolla, sinulla on rajattomat mahdollisuudet työmarkkinoilla. Ei ole sellaista toimialaa, jolla ei hyödynnettäisi tietoteknologiaa.” - Soili Mäkinen

Tasa-arvoinen työkulttuuri tulee esiin arjen teoissa ja sanoissa. Suuri vastuu inklusiivisen arjen rakentamisessa on esihenkilöillä, mutta miten heidät saadaan sitoutumaan työkulttuuriin, joka tukee jokaisen työpanosta? Ura kansainvälisessä yrityksessä voi herätellä keskusteluihin, jotka ovat vasta rantautumassa Suomeen. Microsoftin toimitusjohtaja Mervi Airaksinen on tehnyt pitkän uran ICT-alan johtotehtävissä ja on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Mervi pitää tärkeänä sitä, että vapaa-ajasta ei jousteta - työelämä ja muu elämä on mahdollistaa sovittaa yhteen, jos katsoo harkiten miten sen tekee. Liisa Peltonen on Microsoft Surface -tuotekehitysyksikön johtaja Suomessa. Ennen Microsoftia Liisa on toiminut johtotehtävissä esimerkiksi Nokialla ja Intelillä. Teknologiauransa Liisa on aloittanut ohjelmistosuunnittelijana, ja tehnyt kansainvälisen uransa Tampereelta käsin. “Ihanaa, että meillä on vahvoja insinöörejä toimialalla, mutta me tarvitaan erilaisia osaajia sanoittamaan tätä - myös sanoittamaan niitä lopputuloksia. Me kuitenkin sujuvoitetaan arkea ja tätä yhteiskuntaa.” - Mervi Airaksinen

Google on menestystarinallaan myös monen muun yrityksen esikuva. Miltä tuntuu olla johtajana usein esimerkkinä käytettävässä yrityksessä? Millaista vastuuta Google kantaa teknologia-alan suunnannäyttäjänä? Googlen monimuotoisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvoasioiden muutosjohtaja Yacine Samb näkee tärkeäksi puhua myös yrityksen epäonnistumisista julkisesti - minkä jälkeen on etsittävä muutosta ja ratkaisua löydettyyn ongelmaan. Yacine tekee uraauurtavaa työtä tasa-arvokysymysten parissa, ja keskustelut ovat niin uusia, että esikuvia omalle roolille on vaikea nimetä. Googlella pilviarkkitehtina työskentelevä Sandra Calvo on kiinnostunut paitsi teknologiasta, myös siitä mitä sillä on mahdollista saavuttaa. Suomessa sekä Espanjassa kasvaneena Sandra on oppinut suhtautumaan kulttuurisiin erityispiirteisiin ymmärtäväisesti. Mutta on myös valmis ravistelemaan tottumuksia. “Monissa toimialoissa suomen kielen osaaminen on erittäinen tärkeää, mutta IT-maailman pitäisi olla kansainvälinen ja avoin kaikille. Sen pitäisi olla avoin myös maahanmuuttajille.” - Sandra Calvo

Pelialalla hyvä työkulttuurin rakentaminen ja luovuuden ruokkiminen ovat olleet puheenaiheena jo pitkään. Alalla päädytään usein intohimosta: pelaajat ovat tiivis yhteisö, joka synnyttää tulevaisuuden peliartisteja, -ohjelmoijia ja suunnittelijoita. Ubisoftin Suomen studion toimitusjohtaja Celine Pasula on tehnyt merkittävän uran pelien parissa, mutta on päätynyt alalla vahingossa. Hän näkee pelialan nuoruus on myös sen vahvuus - työyhteisöissä ollaan avoimia uusille ideoille ja ajatuksille. Tiina Mäkelä työskentelee Ubisoftilla apulaistuottajana, ja hän on opiskellut liiketaloutta pelialan uraa ajatellen. Tuottajana Mäkelä saa mahdollistaa toisten työtä, ja parhaimmillaan tuotanto pyörii niin sujuvasti, että sitä ei edes huomaa. “Meidän on tärkeä tiedostaa, millaista se monimuotoisuus on. Jos me ollaan silmät kiinni, silloin ei tapahdu mitään muutosta. Toivottavasti me muistetaan katsoa ympärillemme, eikä vaan totuta siihen mikä se vallitseva tilanne on.” - Celine Pasula

Kaupan alalla asiakasryhmä on varmuudella moninainen. Tämä vaatii myös teknologian kehittäjätiimiltä laaja-alaista ajattelua ja todellista asiakaskeskeisyyttä. Kaupan teknologia näkyy kuluttajille etukortteina, digitaalisina hintalappuina hyllyn reunassa sekä silloin kun tarjolla on tarpeeksi todella suosittuja elintarvikkeita. Kirsi Saarikko toimii IT- ja digijohtaja vähittäiskaupan verkkokaupoissa ja myymälätoiminnoissa SOK:lla. Hän on urallaan nähnyt monia toimialoja, jota pitääkin teknologialalla työskentelyn yhtenä parhaista puolista. Heini Dahlström työskentelee asiakkuusjohtajana SOK:lla vastuualueena asiakasomistajuus, vihreä S-Etukortti, ja sen palvelut digissä ja kivijalassa. Heinin mukaan teknologian kanssa työskentelyssä on hyötyä rohkeudesta ja uteliaisuudesta: ala muuttuu jatkuvasti, joten myös työntekijä saa uudistaa itseään usein. “Haaste kaikille alalla  - ja tulevaisuudessa vielä enemmän - on se, että ei voi tyytyä vain siihen että oppinut jonkun yhden asian. Koko ajan pitää olla vähän tutka päällä, ymmärtää ja olla kiinnostunut.” - Kirsi Saarikko

Valkohattuhakkerit metsästävät tietoturvan heikkouksia, jotta meillä kaikilla olisi turvallisempaa. Tietoturvan aukkojen näkeminen vaatii ihmistuntemusta sekä kykyä hahmottaa, miten teknologiaa käytetään ja kuinka sitä saatetaan käyttää väärin. Laura Kankaala on WithSecuren tietoturva-asiantuntija, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita tietoturvaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Hänen elämäntehtävänsä on rakentaa tietoturvan avulla luottamusta teknologiaa kohtaan ja tehdä näin internetistä kaikille parempi paikka. Aino Lähde on WithSecuren hallinnolliseen tietoturvaan erikoistunut tietoturva-asiantuntija, jolla on tärkeää että työssä saa oppia aina uutta. Sekä Laura että Aino ovat päätyneet teknologia-alalle nuoruuden harrastusten kautta: virtuaalitallit ja blogin kirjoittaminen olivat heille sysäys oppia lisää verkkosivujen koodaamisesta. “Kun me rakennetaan tietoturvan designia, niin sitä ei voi olla miettimässä vain joku pieni hyvin homogeeninen porukka. Sinne tarvitaan erilaisia ihmisiä, erilaisista lähtökohdista, jotta joku osaa sanoa, millaista ongelmien parissa ohjelmiston käyttäjät todella painivat.” - Laura Kankaala

Tuore tutkimus osoittaa, että naiset teknologia-alalla ovat kunnianhimoisia. Mutta mitkä asiat estävät heitä etenemästä urallaan? Kauden viimeisessä jaksossa katsotaan tarkemmin Women in Tech Finlandin, Mimmit Koodaa, Tekniikan Akateemiset (TEK) ja Accenturen yhteistyössä tekemää tutkimusta, jossa 800 teknologiarooleissa työskentelevää naista kertoi kokemuksistaan alalla. Vieraana on TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, joka kertoo työkulttuurista ilmiöistä joissa naisten osaamista testataan usein hanakammin kuin mieskollegan ammattitaitoa. Tutkimukset osoittavat myös, että epätasa-arvo heijastuu myös palkkoihin. ”Kun kysyin, mitä te voisitte tässä yrityksessä tehdä, niin vastaus oli että tämähän on kiinni siitä, että tyttöjä ei kiinnosta matematiikka. Se vastuu sysätään mahdollisimman kauas. Sen sijaan, että mietittäisiin mitä me voisimme tehdä, että meille hakisi enemmän naisia. ” – Susanna Bairoh 

Pankkialalla digitaaliset ratkaisut mahdollistavat asiakkaiden auttamisen tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Teknologia ei siis ole ainoastaan tekniikkaa – tekniikalla ei itsessään nimittäin ole arvoa vaan sillä, millaisia ongelmia sen avulla pystytään selättämään. OP-Palveluissa asumisen rahoituksen tech leadina työskenetelevä Varvana Myllärniemi ei tiennyt ketään naispuolista ohjelmistoarkkitehtia hakiessaan itse vastaavaan tehtävään. OP Ryhmässä Henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumisen palveluiden (OP Koti – välitys ja isännöinti) vastaavana johtajana Kaisu Christie painottaa mentoroinnin tärkeyttä heille, jotka kaipaavat tukea uravalintoihin. ”Minua kiehtoo tietotekniikassa se, että pystyt ratkaisemaan niin monia ongelmia. Ehkä me puhutaan enemmän juuri siitä teknologiasta, mutta unohdetaan sanoa se, että teknologialla voit ratkaista tosi luovasti erilaisia ongelmia.” - Kaisu Christie

Teknologiaa kehitetään ihmistä varten. Chattirobotit helpottavat monen elämää, mutta voivat jopa lievittää yksinäisyyttä. Julkishallinnossa teknologiaa kehitetään saavutettavuus ja käytettävyys edellä. Työn mittakaava on valtava, kun käyttäjiä ovat kaikki suomalaiset.   Kelan johtaja Nina Nissilä kertoo, että odottaa innolla anonyymin rekrytoinnin käyttöön ottamista. Riikka Lindroos-Järvitalolle työn merkityksellisyys on tärkeää ja sellaista työtä hän on päässyt tekemään asiakasrajapinnan tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan tuoteomistajana Kelassa.   "On myös tärkeää, että meillä on eri-ikäisiä esimiehiä. Meillä on nuorempia sekä kuudenkympin paremmalla puolella olevia. Sekin oli asia, mihin piti kiinnittää huomiota organisaatiouudistusta tehtäessä." - Nina Nissilä 

Kauppa ei käy ilman teknologiaa. Teknologia-alan osaajat työllistyvät muun muassa kaupanalan yrityksiin. Keskon digijohtaja Anni Ronkainen kokee, että hänen uraansa ovat edistäneet hyvät esihenkilöt, jotka ovat osanneet olla sopivan vaativia. Keskon asiakasdatan hallinnan ja datapalvelujen kehityksen parissa työskentelevä Hanna-Reetta Luukkainen työskentelee analytiikan ja datan parissa, sillä markkinointiopintojen jälkeen häntä alkoi kiinnostaa digitaalinen liiketoiminta.   “On hyvä ajatella teknologiaa laajemmin, koska sitä voi lähestyä niin monesta kulmasta. Ei kaikkien tarvitse olla niitä devaajia tai arkkitehteja. Jos ymmärrät mitä teknologia tuo asiakkaillesi tai mitä se vaatii yritykseltä että pysytään mukana kilpailussa, on se todella merkityksellistä.” - Anni Ronkainen