Advertise on podcast: Huijaripodi

Huijaus tulee aina yllätyksenä uhrille, eikä siihen vieläkään osata varautua riittävästi. Moni kuvittelee, ettei ikinä joutuisi huijatuksi tai ettei itse omista mitään sellaista, mitä häneltä voisi huijata. Silti suomalaistenkin henkilötietoja viedään ja pankkitilejä tyhjennetään enemmän kuin koskaan aiemmin. Jaksossa keskustelemme Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun CYBERDI-projektin projektipäällikkönä työskennelleen Kirsi Heiskasen kanssa siitä, miksi ihminen joutuu niin helposti huijatuksi ja miten huijarit saavat meidät lankaan. www.huijausinfo.fi

Huijausten määrä kasvaa samaan aikaan, kun niiden laatu paranee. Enää suomen kieli ei suojaa huijausviesteiltä eikä digilaitteiden turvallisuutta voi ottaa itsestäänselvyytenä. Jaksossa keskustelemme Digi- ja väestötietoviraston johtavan erityisasiantuntijan Kimmo Rouskun kanssa huijausten nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Samalla Kimmo Rousku kertoo, miten joutui itse huijatuksi ja millaisia huijauksia hän kohtaa arjessaan.

Huijattu häpeää lähes aina huijatuksi joutumista. Häpeän tunne voi olla jopa niin suurta, että se estää uhria toimimasta rikoksen selvittämiseksi. Vakavissa tapauksissa, joissa uhri on menettänyt suuria summia ja mahdollisesti katkaissut huijauksen takia läheiset ihmissuhteensa, voi häpeä ja yksin jääminen aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Jaksossa psykologi Katja Myllyviita puhuu siitä, miten huijatuksi tulleen kokema häpeä vaikuttaa ihmiseen, miten häpeää tulisi käsitellä ja miten siitä pääsee eteenpäin. Häpeä on sidoksissa aina ympärillä oleviin ihmisiin, joten keskustelussa on myös läheisten mahdollisuudet tukea uhria häpeän vähentämiseksi.

Sijoitushuijauksissa liikkuvat suurimmat rahat, eikä huijaus edes jää aina yhteen yritykseen. Samalta uhrilta voidaan onnistua viemään rahaa kolmessakin eri vaiheessa, eikä menetettyjä kymmeniä tuhansia euroja yleensä saada takaisin. Bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja markkinoi moni huijari ja uhreina on entistä enemmän myös naisia ja nuoria miehiä. Miten näistä siis päästäisiin eroon? Tätä pohtii kanssamme Nordean petosasiantuntija Lasse Riihimäki.

Kuluttaja saattaa kokea huijaukseksi monesti asioita, joille viranomaiset eivät voi tehdä mitään. Tällä kertaa keskustelemme siitä, miten huijaukset näyttäytyvät kuluttajaviranomaiselle ja minkälaisissa huijaustilanteissa kuluttaja-asiamies voi auttaa. Pohdimme myös nettikirppisten turvallisuutta ja nettikauppahuijausten jatkuvasti paranevaa laatua. Jaksossa vieraana Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki.

Nettihuijauksia tehdään entistä enemmän, eikä niitä voi kukaan kokonaan estää. Huijauksia kohdennetaan vastaanottajille ja uhreja ohjataan toimimaan psykologisin keinoin. Mitä asialle voi siis tehdä? Neuvonnan ja viestinnän avulla ihmisiä pyrkii auttamaan Kyberturvallisuuskeskus, jonka tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen kertoo jaksossa huijausten tekniikasta, tietovuodoista ja viranomaisten roolista huijausten selvittelyssä.

Poliisille tehdään jatkuvasti enemmän ilmoituksia huijauksista samalla, kun suomalaiset menettävät ennätysmääriä rahaa huijauksiin. Ilmiö ei koske vain vanhuksia, sillä entistä useammin myös nuoret menettävät rahansa ja tietonsa rikollisille. Ulkomaille siirrettyjä rahoja ei läheskään aina saada takaisin, eikä poliisi yksinään saa kitkettyä huijauksia. Jaksossa keskustelemme poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen kanssa huijausten selvittämisestä, viranomaisten yhteistyöstä ja siitä, miltä näyttää huijausten tulevaisuus.

Hakkerin silmiin verkkohuijaukset näyttäytyvät eri tavalla kuin muille. Nykypäivänä huijauksia voi tehdä helposti pienellä vaivalla ja ammattirikollisetkin tekevät tiimityötä. Toisessa huijauksessa saatuja tietoja myydään helposti eteenpäin ja hyödynnetään uudessa huijauksessa muualla. Kun huijari soittaa, ei siis kannata ihmetellä, miten huijari tiesi etunimesi. Hakkeri ja F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala avaa verkkorikollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta.