Advertise on podcast: Viestin

Sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat meille arkipäiväisiä kulutustuotteita. Nykymuotoinen lehtien tuotanto ja jakelu on vaatinut suuren määrän teknologisia edistysaskelia taakseen. Tekniikan ja teknologian historian tutkija FT Panu Nykänen valottaa, mitkä keskeiset innovaatiot ovat mahdollistaneet tuoreiden uutisten toimittamisen kotiovellemme. Jaksossa selviää, että yksittäisten keksintöjen sijaan lehtituotanto nojaa kokonaisten teknologiajärjestelmien verkostoon. Panua haastattelee Postimuseon tietopalvelupäällikkö Mikko Nykänen.

Suomessa julkaistaan tällä hetkellä noin 120 useamman kerran viikossa ilmestyvää paikallislehteä. Vanhimmalla paikallislehdellä on kohta ikää jo 130 vuotta. Viestin-podcastin jaksossa kysytään, mikä on paikallislehtien merkitys digitalisoituvassa ja globalisoituvassa maailmassa. Entä millaisena paikallislehtien tulevaisuus näyttäytyy, kun perinteisen printtimedian ja sanomalehtien levikit ovat laskussa? Toinen Phd:n luova johtaja ja toimittaja Jani Halme ennustaa, että paikallismediat tulevat selviämään mediamaailman murroksesta, sillä niiden merkitys lukijoilleen ja yhteisöilleen on suuri.

Tässä jaksossa tutustumme varhaisjakajan vaativaan työhön. Postimuseon tuottaja Emilia Laulainen keskustelee varhaisjakaja Cheryl Barck-Kukkosen kanssa siitä, millaista työ käytännössä on ja miten se on muuttunut ajan myötä. Keskustelun lomassa tutkimme Postimuseon kuva-arkiston vanhoja valokuvia postin jakelusta ja varhaiskannosta ja vertailemme niiden kuvaamaa työtä nykyhetkeen. Suomalaisilla on muiden Pohjoismaiden ohella ainutlaatuinen etuoikeus ja mahdollisuus tilata sanomalehti suoraan kotiin. Se kulkee varhaisjakajan mukana aamuyön tunteina tilaajille kelissä kuin kelissä. Digitalisaatio ja mediamaailman muutos vaikuttavat paperisen sanomalehden tilausmäärin ja sitä myöten myös tärkeään ammattikuntaan eli varhaisjakajiin.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita kotimaan ja maailman tapahtumista. Uutisia seurataan erilaisilla välineillä ja erilaisista lähteistä. Helposti ajatellaan, että paperinen sanomalehti kuluu erityisesti senioreiden käsissä ja nuoremmat pysyvät ajantasalla älylaitteen avulla. Asia ei kuitenkaan Kansallisen mediatutkimuksen valossa ole näin mustavalkoinen. Tässä Viestin-podcastin jaksossa suomalaisten mediankäyttöä ja käyttötavan muutosta avaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen. Kirjosta haastattelee Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli.

Suomessa sanomalehti on edustanut kotiin kannettua tietoa ja sivistystä. Näin ei kaikkialla ole – maailmalla lehdet ostetaan usein irtonumeroina kadunkulman lehtikioskeista. Lehtijakelun järjestäminen Suomen eri kolkkiin on ollut haastavaa läpi historian, eivätkä jakelun kustannuspaineet ole vain oman aikamme ilmiö. Historiantutkija, FT Tuomas Hoppu kertoo lehtijakelun kohtaamista haasteista ja jakelutyön muutoksista. Hoppua jututtaa Postimuseon tietopalvelupäällikkö Mikko Nykänen.

Viestin-podcastin tässä jaksossa keskustellaan sanomalehden lukemisesta. Lehtien tilaus- ja lukijamäärät ovat laskeneet, ja median kuluttajien vaihtoehdot ovat monipuolistuneet. Sanomalehti kilpailee ihmisten vapaa-ajasta ja mielenkiinnosta monien muiden toimijoiden kanssa. Postimuseon projektitutkija Henna Kojon kanssa lehden lukijoista ja lukemisen kulttuurista keskustelemassa on journalisti, FT Erkki Hujanen. Keskustelu kulkee sanomalehden sosiaalisten ja yhteiskunnallisten merkitysten jäljillä. Keitä ovat ei-tilaajat, entä tekeekö sanomalehden lukeminen ihmisestä kunnon kansalaisen?

Viestin-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemme paperisanomalehden tulevaisuudesta. Paperisten sanomalehtien tilausmäärät ovat romahtaneet huippuvuodesta 1990 erityisesti digitalisaation ja lehtien hintakehityksen seurauksena. Postimuseon tietopalvelupäällikkö Mikko Nykänen perehtyy Postin entisen tutkimusjohtajan, FT Heikki Nikalin kanssa ilmiön syihin. Pohdimme, miten sanomalehtijakelu järjestetään tulevaisuudessa jakelun yksikkökustannusten noustessa. Lisäksi keskustelemme sanomalehden merkityksestä meille lukijoille ja median muutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan.