Advertise on podcast: Hello, Cleveland!

Tässä jaksossa rytmimusiikkiasioista sanoo painavan sanansa pohjoisesti soulahtava Niko Ahvonen, jonka materiaalissa yhdistyvät tyylikkäästi calypsot, ska-rytmit ja ties mitkä rytmimusiikin alalajit.Takana on seitsemän soololevyä, joista jo ensimmäinen, Painovoimaa vastaan singahti kiivaaseen radiosoittoon vuonna -96. Legendaarisen Cortina Jetsin jälkeen Nikolla on ollut yhteistyökuvioita monen suomalaisen ykkösrivin tekijän kanssa. Viime aikoina miehen hankkeista lauteita ovat eniten kuluttaneet Tilanteen herrat ja Copasetic Brothers.Erja Lyytis -jaksossa mainittu Robert Johnson ja paholainen -tarina herättää sekä epäilyksiä että kysymyksen siitä, olisiko paholaisen pitänyt takoa tahtia nahkavyön sijaan sittenkin kovalla työllä?

Pyöreänumeroisia jaksoja täytetään, jaksossa 30 on vieraana Riku Rajamaa. Tämän jakson vieras on ollut kotimaassa mukana mm. Hanna Pakarisen ja Anna Puun kokoonpanoissa, mutta sotkeutunut Suomessa myös funkkiin ja räppiin. Ennen kaikkea Riku kuitenkin edustaa niitä artisteja, jotka ovat tunnetumpia ulkomailla kuin kotimaassa. Parhaiten kyseinen kitaristi-laulaja-biisintekijä on tunnettu Sunrise Avenuesta, mutta on päätynyt viime aikoina myös soolona Saksan radiosoittolistoille. Sunrise Avenuen stadion-kuvioista livetään aasinsillan kautta jalkapalloon, lätkään ja tennikseen. Loppujen lopuksi kelaillaan perusteellisesti siitä oliko ennen parempia biisejä kuin nyt. Miksi englanninkielinen musa on tällä hetkellä pahasti alakynnessä? Mitä sanovat Suomen ja Saksan top-30 -listat? Keksitään myös sellainen asia, että ensin oli lyhyitä biisejä, sitten oli pitkiä biisejä ja sitten oli taas lyhyitä biisejä.

Jaksossa 29 jutellaan kahden konkaritrumpetistin kanssa ja todetaan olevamme vähän puhallinsoittajia kaikki kun oikein silmiin katsotaan. Leo Kylätaskua työllistää tällä hetkellä eniten huimassa keikkaputkessa oleva listamenestyjä Vesterinen Yhtyeineen, Antero Priha on ollut vaikka missä kovissa orkestereissa J. Karjalaisen Mustista Laseista lähtien. Mitäs näitä torvia populaarimusiikissa olikaan ja mitä salaisuuksia on torvisektion yhteissoitossa? Ja ennen kaikkea, kummalla lähtee parempi soolo: nokkahuilulla vai vuvuzelalla?

Jakson 28 vieras Vesa Haaja on muusikko ja biisintekijä, joka alkuperäisasukkaan todistuksen mukaan "sure ain't from Texas", mutta joka on silti Amerikkaakin rockabilly-asioissa kiertänyt. Vesan näkyvin pesti muusikkona on ollut yli 10 vuoden pätkä kovaa Agents-solistien jatkumoa. Omista bändeistä nimekkäimpiä ovat olleet Whistle Bait, Barnshakers, Hi Fly Rangers ja Pääesiintyjät, joka oli ehdokkaana tämän vuoden Iskelmä-Emman saajaksi. Oman bändiensä ja soolotuotantonsa lisäksi Vesa on tehnyt biisejä mm. Jani & Jetsettersille ja Francinelle.

Jaksossa 27 vieraana Suomen kansainvälisesti tunnetuin blues-ihminen Erja Lyytinen. Erja on maailmantähtien kanssa soittanut kitaristi, biisintekijä, laulaja, ensimmäinen Sibelius-Akatemiassa sähkökitaraa pääaineenaan opiskellut nainen ja European Blues Awardsin paras kitaristi. Ynnä muuta. Taas kysellään ja spekuloidaan. Missä risteyksessä Robert Johnson myi sielunsa paholaiselle? Onko sinä laitaa, että blues-artisti soittaa progea tai Juokse sinä hummaa? Kaikkien ei-kitaristien riemuksi puututaan myös slide-kitaran sointuasioihin, onneksi ihan vähän vaan.

No niin joo elikkäs siis nyt puhutaan tosissaan huumoribändeistä. Ilmassa on taas kerran joukko aiheellisia kysymyksiä. Tällä kertaa esimerkiksi “Annatteko lastenne leikkiä vuokratalojen lasten kanssa?”tai “Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?” Ja ennen kaikkea “Miksei asioista puhuta?” Pääasiassa kuitenkin kaivaudutaan huumorimusiikin ytimeen ja kysytään, voiko huumoribändi olla musiikillisesti uskottava. Voiko hauskaa musiikkia tehdä isoista asioista tai voiko se olla surumielistä? Vieraana ovat perustajajäsenet yhtyeistä Kalevauva.fi (perustettu 2016) ja Lapinlahden Linnut (perustettu 1983). Tästä tuli vähän tavallista pitempi, sori.

Ollaan jo pitkään puhuttu, että 80-luku voisi ansaita oman jaksonsa. Nyt nostetaan tupeeraukset pöydälle ja kysytään jäikö kasarimusasta mitään kelvollista käteen. Koska kaikki liittyy kaikkeen, vähän eksyttiin myös 90-luvulle ja jopa tähän päivään. Mitä se kasarimusa oli tai mitä se musiikki oli kasarilla? Modern Talking jätettiin tästä palaverista pois, Depeche Moden ja Duran Duranin kelpuutimme mielellämme mukaan. Molemmat vieraat ovat ehtineet tehdä vaikka mitä. Tino Singh tanssi 80-luvulla breakdancea ja tuli sittemmin tunnetuksi mm. telkkariohjelmistaan ja Hype-musikaalista. DJ Bunuel pyöritti aikanaan levyjä mm. Hurriganesin keikoilla. Radioura alkoi 80-luvulla ja jatkuu edelleen.

Tässä jaksossa se vähän erilainen bändi, joka "tuhosi rockin voittamalla rockin SM kisat." Ei porukallakaan heti keksitty, onko Suomessa muita 1980 perustettuja kokoonpanoja, jotka tekevät edelleen keikkaa alkuperäisjäsenin. 22-Pistepirkko on pitkän tauon jälkeen taas akuutti, se kiertää Suomessa ynnä ulkomailla ja uusi pitkäsoitto tuli juuri uunista ulos. Asko Keränen kertoo vähän siitä miten Utajärven pojat päätyivät Muhoksen kautta Helsinkiin ja maailmalle, mutta tuoreemmista jutuista myös. Aika paljon on puhetta epätavallisista soittimista ja siitä miten vanhoista biiseistä sävelletään uusia. Birdy biisin linnunlaulun salaisuus paljastuu! Bonuksena cd-levyjen pakkausmuovien rapistelua.

Tällä kertaa Hello, Cleveland! sotkeutuu jo toista kertaa metalliasioihin. Nyt on tarjolla sen verran kova suomalaisten ikisuosikki, että paha sitä on kokonaan sivuuttaa, vaikka ei himofani olisikaan. Kun sitähän on kaikkia näitä suosittuja heavy metal -bändejä ja sitten on omassa näkyvyydessään Iron Maiden, jonka fanipaita löytyy silmämääräisesti joka toisen suomalaisen garderoobista. Merkittäviä aukkoja Maiden-tiedoissamme saapuivat täyttämään mainiot @Viikonloppusoturit Tero Ikäheimonen ja Henri Seger, joilla on tähän mennessä omassa podissaan rapsakat 100 tuntia puhetta aiheesta. Liki tieteellisen Maiden analyysin lisäksi tarjolla on useita sivupolkuja sekä kohtuuttoman paljon yleistä naurunräkätystä.

Miten 150.000 dollaria muuttuu 5000 markaksi per nuppi? Kuka uhkasi peruuttaa tekopermanenttisen Kauniaisten hevihirviön päälle autolla? Miten asiaan liittyy musta vyö karatessa? Eikö Saksa olekaan paska maa? Entä miltä tuntuu liittyä legendaariseen brittibändiin 39 asteen kuumeessa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastaus kun mestarikitaristi Ben Granfelt saapuu Hello Clevelandin vieraaksi. Benin pitkään kitarahistoriaan mahtuu mm. sellaisia bändejä kuin Gringos Locos, Guitar Slingers, Los Bastardos ja legendaarinen brittiläinen Wishbone Ash. Myöhempien aikojen pyrintöihin kuuluu myös paljon livemainetta saanut Pink Floyd -coverpumppu Drink Floyd, jossa vaikuttaa myös podin pyörittäjien basistijäsen. Myös ikiaikainen mysteeri asetetaan ristivalaistukseen: onko siitä Les Paulista mihinkään, vai kelpaako rock and rolliin vain Fender Stratocaster?

Tässä jaksossa pohditaan Amorphisin säveltäjä/kitaristi Esa Holopaisen kanssa ns. heavy-musiikin syvintä 1olemusta. Sitähän on näitä doom metaleja, folk metaleja, funk metaleja sun muita metaleja, mutta onko niillä genreillä loppupeleissä merkitystä? Variaatiota joka tapauksessa piisaa, nyt puheena oleva yhtye on jättänyt vähemmälle esim. sianruhot ynnä kirkonpoltot ja lähtenyt sen sijaan vähän melodisempaan ja progempaan suuntaan. 30 vuoden ja 14 studioalbumin pituiseen historiaan mahtuu jos jonkinlaista vaihetta ja tapahtumaa, näitä pyritään perkaamaan hyvin satunnaisessa järjestyksessä. Myös Amorphisin salattu rumpukonehistoria paljastetaan. Äänitettiin taas mainion @byyri -jalkapallomedian studiossa.

Hassisen Kone teki loppuunmyydyn paluukiertueensa tänä vuonna. Keikat myytiin komeasti täyteen siitä huolimatta, että osa yleisöstä ei ollut vielä syntynytkään, kun tämä ryhmä ponnisti Joensuusta vuonna 1979 ja alkoi vetää ripeää uutta aaltoa. Bändin kuopus, basisti Jussi Kinnunen oli vasta 17 kun bändi kaappasi hänet mukaansa. Rock-elämä alkoi kaikin puolin reippaasti, legendaariseen Saimaa- lmiöönkin Jussi ehti osallistua hädin tuskin täysi-ikäisenä. Myöhemmin Jussilla on ollut tasaisesti töitä basson varressa muun muassa sellaisissa yhtyeissä kuin Freud Marx Engels & Jung, S.E.X ja Ismo Alanko Säätiö. Omaa tuotantoakin on syntynyt viiden levyn verran. Jussi on nyttemmin myös raitistumishommien ammattilainen, joten soittamisesta päihteissä ja ilman puhutaan aika paljon. Ja kyllähän se Metallica-hommeli pitää mainita myös.