Advertise on podcast: Lehdistötilaisuus

Uuden Jutun päätoimittaja Olli Seuri arvioi, että jatkuvasti päivittyvä uutisvirta ei taida olla sen hienompi asia kuin väsymystä aiheuttava loputon somefiidi. Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen ei näe Iltalehden analytiikassa merkkiäkään uutisväsymyksestä. Jaksossa Seuri ja Kauppinen keskustelevat siitä, mikä on uutisen merkitys nykypäivän mediaympäristössä ja mistä STT:n todennäköinen loppuminen oikeastaan kertoo.

Viime aikoina on nähty merkkejä siitä, ettei paperi ehkä väistykään niin nopeasti kuin moni on kuvitellut. Mikä on printin rooli uutismedian liiketoiminnassa tällä hetkellä ja miten printin parhaat puolet saadaan siirrettyä digitaaliseen maailmaan? Asiasta keskustelevat Kaleva Median kuluttaja-asiakkuuksista vastaava johtaja Petri Karjalainen ja Alma Median sisältöliiketoiminnasta vastaava johtaja Johanna Strandholm.

Kun Rami Nieminen otti Turun Sanomien pääkirjoituksessa kantaa kaupungin ratikkasuunnitelmia vastaan, Yle tuli kysymään, voiko lehden toimitus enää uutisoida asiasta neutraalisti. Jaksossa puhutaan siitä, mihin pääkirjoituksia nykymaailmassa tarvitaan ja miksi mielipiteellinen kirjoittaminen paikallis- ja maakuntamediassa on vähentynyt ja muuttunut hampaattomammaksi. Niemisen kanssa asiasta keskustelee Iltalehden uutispäällikkö ja väitöskirjatutkija Niina Huuhtanen.

Mediayhtiöiden maksamia osinkoja kritisoidaan usein, mutta estääkö avokätinen osinkopolitiikka panostamisen journalismin tekemiseen? Kaleva Median toimitusjohtajan Juha Laakkosen mukaan ei. Vapaa toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström haluaisi nähdä lisää panostuksia journalisteihin ja uusiin mediakokeiluihin.

Bundlaus eli useiden tilaustuotteiden niputtaminen yhteen on yleistynyt vauhdilla mediassa. Jaksossa mediaa ja kuluttamista tutkinut Juho-Petteri Huhtala arvioi, että digitilaajien määrä suomalaisessa uutismediassa ei kasva, jos lehdet eivät kykene laajentamaan tilausvalikoimaansa. Mediakonserni Keskisuomalaisen kuluttajaliiketoiminnan johtaja Milla Hänninen sanoo yhtiön tuovan uusia bundleja markkinoille vielä ennen kesää.

Helsingin Sanomien entinen politiikan toimittaja Teemu Luukka ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ovat uriensa aikana nähneet lähes kaikki poliittiset pelit. Jaksossa ruoditaan nimettömien lähteiden käyttöä poliitikan journalismissa. Mistä toimittaja voi tietää, miten lähde kokee "huutamisen"? Myönnetäänkö anonymiteetti vallankäyttäjille liian herkästi?

Long Playn toimittaja Anu Silfverberg ja Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen debatoivat siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa journalismin tekemiseen ja toimittajien taitoihin. Miksei tekoälyn käyttämistä enää merkitä juttuihin? Mitä kielimallien kanssa pallottelu tekee toimittajien omille ajatuksille ja näkökulmille? Entä miten tekoälytyökalujen käyttö muuttaa medioiden sisältöjä?

Helsingin Sanomien kuvajournalisti Sami Kero on uransa aikana kuvannut lukuisilla kriisialueilla ja käynyt Ukrainassakin kahdeksan kertaa. Jaksossa Kero kertoo juttukeikasta, jossa hän seurasi miinaan astuneen sotilaan pelastamista. Hän puhuu myös kriisialueilla toimimiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä sekä siitä, millaista on palata arkeen stressaavien reportaasimatkojen jälkeen.

Toimituspäällikkö Anni Erkko kertoo, millaisia paineita kokee talousjournalistien joukkoa johtava keskiportaan pomo mediatalossa, jolla on kovat liikevoittotavoitteet. Erkko kertoo omalla urallaan kokemastaan työuupumuksesta ja siitä, millaiset asiat toimittajia nykypäivän mediaympäristössä erityisesti kuormittavat.

Helsingin Sanomien tutkiva toimittaja Paavo Teittinen on palkittu lukuisilla journalistipalkinnoilla, mutta juttujen kohteet eivät ole aina pitäneet hänen artikkeleistaan. Jaksossa Teittinen kertoo, mitä tarkoittaa, kun omasta työstä tehdään toistuvasti rikosilmoituksia.

Suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak sai vuonna 2017 vankeustuomion Turkissa. Syynä oli hänen Wall Street Journalille tekemänsä reportaasi, jonka Turkin oikeuslaitos katsoi olevan "terrorismipropagandaa". Tässä jaksossa Albayrak kertoo, miten yksi juttukeikka muutti täysin hänen uransa ja elämänsä ja millaista on joutua valtiollisen painostuksen kohteeksi.

Mediakonserni Keskisuomalaisen suuromistaja ja toimitusjohtaja kertoo, miksi viime vuodet ovat olleet hänen uransa paineisimpia ja mikä yhtiön toiminnan tehostamisessa on kaikkein vaikeinta.

Ida Erämaa oli työskennellyt toimittajana vasta kuukauden, kun hän kirjoitti näkökulmatekstin, josta erityisesti perussuomalaiset poliitikot pillastuivat. Seurasi kuukausia kestänyt häirintä- ja uhkailuviestien tulva. Jaksossa Erämaa palaa kesän 2023 päivään, jolloin hänen juttunsa julkaistiin, ja kertoo seikkaperäisesti, miten kohu edelleen vaikuttaa hänen elämäänsä.

Ylellä työskentelevä Happonen teki vuosia sitten puoli yhdeksän uutisiin ison uutisen, jossa väitettiin kansanedustajan saaneen syytteet talousrikosjutussa. Oikeasti syytteitä ei nostettu. Happonen kertoo jaksossa, mitä tapaus opetti hänelle ja puhuu muun muassa siitä, mitä kiinnostavuus uutiskriteerinä tarkoittaa rikosjournalismille.

Kymmenen vuotta sitten Sanoman kesätoimittajabileissä Petri Korhonen kuuli kollegoidensa pohtivan, miten varoittaa kesätoimittajanaisia alan kokeneesta konkarista, jonka käsi saattaa hivuttautua paikkoihin, joihin se ei kuulu. Sittemmin Korhonen on tajunnut, että hän oli vuosikausia sokea huonolle, ahdistelun rajamailla olevalle käytökselle, jota hänen ympärillään toimitusyhteisöissä oli ollut. Jaksossa Korhonen puhuu työ- ja juhlimiskulttuurin muutoksesta ja tavoista, joilla häiritsevään käytökseen nykyään puututaan.