Advertise on podcast: Paras Paikka Ihmiselle

Reetta Rajala on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka ei pelkää puuttua vaikeisiinkaan asioihin. Hän on myös menestynyt yrittäjä, joka on rakentanut ja myynyt muutosjohtamiseen keskittyvän yrityksen. Ja jo joutessaan perustanut seuraavankin. Näistä me keskustelemme. Miksi Reetta ei pelkää nousta barrikadeille, kun hän näkee epäkohtia? Ja miten kokenut muutosjohtaja näkee muutoksen mekanismit? Erittäin mielenkiintoista.

Topi Valtakoski on Prevenia Health Oy:n toimitusjohtaja ja pitkän linjan työkykyvalmentaja. Hän on ennen kaikkea praktikko. Hän on vuosikausia ollut rakentamassa ihmiskeskeisempää, parempaa ja samalla parempaa tulosta tekevää työelämää. Topi on puhunut ja kirjoittanut paljon siitä, miten työkyvyn ja palautumisen ylläpitämisen pitäisi olla kiinteä osa yrityksen ydinprosesseja, ei jotain niiden päälle liimattua. Ajatus kuulostaa melkein itsestään selvältä, mutta arjen paineessa ja tulostavoitteiden puristuksessa todellisuus on usein jotain ihan muuta. Tässä jaksossa puhumme Topin pitkän kokemuksen ja hyvin käytännöllisen näkökulman kautta siitä, mitä työpaikoilla oikeastaan pitäisi tehdä toisin, jotta sekä ihmiset että yritykset voisivat paremmin ja toimisivat paremmin.

Laura Strömberg on suorittanut. Voi kuinka hän onkaan suorittanut. Laura on ollut menestyvä yrittäjä, väitellyt tohtoriksi ja toiminut työelämäprofessorina. Nyt hän edistää maatilamatkailua oman joogaretriitin ja sisustuspuodin kautta. Hän on myös kirjoittanut tästä kaikesta kirjan "Joko saa suorittaa? – Kuinka menestyä hukkaamatta itseään". Tästä me puhumme.

Jatkamme Perttu Salovaaran kanssa yhteisöohjautuvuuden teemalla. Yhteisöllinen johtaminen (onnistuessaan) tuottaa organisaatioita, jotka kykenevät reagoimaan muutoksiin nopeasti ja tuottavat enemmän oikeita asioita. Ihmisetkin ovat motivoituneempia, kun saavat vaikuttaa siihen, että tehdään oikeita asioita fiksusti. Ei ole helppoa, mutta hyvin mahdollista. Kuunnelkaa ja oppikaa!

Kati Vilkki, työhyvinvoinnin ja aivoystävällisten työkäytäntöjen väsymätön puolustaja on käyttänyt paljon aikaa muutoksen jäsentämiseen. Miksi muutoshankkeet ovat niin vaikeita, mitä on muutoskyvykksyys ja mistä elementeistä onnistunut muutos syntyy. Tästä jutellaan tällä(kin) kertaa.

Perttu Salovaara on tutkinut, kirjoittanut tietokirjoja ja työskennellyt organisaatioiden ja yhteisöohjautuvuuden parissa pitkälti yli toistakymmentä vuotta. Lähdimme keskustelemaan siitä mistä yhteisöohjautuvuudessa on kyse ja mikä on sopiva määrä hierarkiaa. Taisimme jutella sen verran aiheen vierestäkin, että sovimme että teemme vielä toisenkin jakson.

Juhana Torkki on kirjailija, ja moniulotteisen sivistynyt henkilö. Hän on kääntänyt paljon antiikkiin ja stolaisuuteen liittyviä teoksia, ja kirjoittanut aiheesta myös itse. Keskustelemme stoalaisuudesta; miksi se nostaa aina päätään kun maailma elää läpi poikkeuksellista epävarmuuden kautta ja voisiko siitä edelleen olla apua ihmisille, jotka kaipaavat mielenrauhaa ohjusten, tiktokin, ilmastonmuutoksen ja kaiken modernin elämän hauskuuden keskellä.

Ihmisillä ja yrityksillä tuntuu olevan pakonomainen tarve määrämuotoistaa asioita ihmisten johtamiseen liittyen: on prosesseja, mekanismeja, templaatteja, normeja ja sääntöjä, ja kaikkea on hyvä myös mittaroida. Ihmisiä kohdellaan aivan kuin emme olisi biologisia olentoja lainkaan, vaan jonkinlaisia tuotannontekijöitä, joita pompotellaan kapitalismin liukuhihnoilla kravatit tiukalla tuottamassa maksimaalista hyötyä osakkeenomistajille päivästä toiseen. Johanna on tutkinut ihmistä biologisena olentona osana johtamisen mekanismeja, ja tästä aiheesta juttelemme tässä jaksossa. Voisiko ihmistä johtaa paremmin?

Katri Saarikivi on aivotutkija ja tieteen popularisoija. Keskustelemme motivaation keskeisistä elementeistä ja siitä, millainen ympäristö mahdollistaa motivaation syntymisen tai jopa intohimon tekemiseen. Kun laahustamme pohjoisen taivaan alla loputtoman pakkasen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikkien aivot toimivat hyvin ja että löydämme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden pohjaksi.

Karoliina Partanen vetää A.I. Finland -verkostoa ja on keskeisellä paikalla kertomassa mitä tekoälyn parissa tapahtuu. Keskustelemme ilmiöistä, markkinasta, tilanteesta Suomessa ja millaisin askelin itse kukin voisi edetä tekoälyn parissa tai vaikka olla mukana toiminnassa. Karoliinalla on energiaa ja ihanan selkeä näkemys asioista; tämä jakso kannattaa kuunnella, jos on yhtään kiinnostunut aiheesta.

Työelämä on jatkuvaa kontekstin vaihtoa, loppumattomia palavereita ja silppua. Stressi- ja/tai suoritushormonit saavat aivomme näyttämään TikTok-höyryissä olevalta teiniltä, ja varsinaiselle tuottavalle työlle jää aikaa muutama minuutti illalla, kun lapset on saatu nukkumaan. Päälle vielä vähän mahdottomia tavoitteita, YT:t ja uhkakuvia maailmalta. Tilanne ei ole 100% optimaalinen ihmisaivojen toiminnan kannalta. Pohdimme Katin kanssa miten aivomme voitaisiin taas palauttaa toimiviksi.

Sami Lilja on Scrumin isä ja äiti, joka on sertifioinut tuhansia ja tuhansia ihmisiä tähän ketterän ohjelmistokehityksen salatieteeseen. Keskustelemme ajankohtaisesta aiheesta eli siitä miten Scrum ja tekoäly voisivat tukea toisiansa. Millaisia skenaarioita olisi hedelmälliselle yhteiselolle? En tiedä pääsemmekö maaliin, mutta ainakin saimme mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi.

Lauri Järvilehto on miltei kaikkea mahdollista; professori, aivotutkija, kirjailija ja tekoälytutkija. Lauri saapui podcastiin vieraaksi suoraan Koneäly-kirjaansa liittyvästä tilaisuudesta, ja istuimme alas keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta: siitä, mikä on ihmisen rooli tekoälyn aikakaudella.

Keskustelemme Kati Vilkin kanssa johtamisesta. Johtamisesta, joka saa ihmiset sitoutumaan yhteiseen unelmaan, tekemään työtä ja vaikuttamaan omasta halustaan. Monet yritykset kohtelevat ihmisiä tavalla, joka vähentää sitoutumista, ja ihmiset suorittavat työelämää kuin roolia näytelmässä. Tämä ei ole yrityksen kilpailukyvyn tai tuloksen kannalta kestävää. Hurjassa markkinatilanteessa ja tekoälyn murroksessa ihmisen rooli luovana ja innovatiivisena toimijana korostuu, ja on entistä tärkeämpää pohtia, millainen ympäristö antaa ihmisille mahdollisuuden kukoistaa.

Suvi Ihaksi johtaa SOK:lla merkittävää toimintatavan muutosta. Organisaatio on matkalla kohti modernia johtamismallia, jossa toiminta rakentuu arvoketjujen ympärille muodostuvien monialaisten tiimien varaan. Näillä tiimeillä on valtuudet tehdä itsenäisiä päätöksiä lähellä käytännön haasteita, mutta niiden suunta määräytyy liiketoiminnan strategisten tavoitteiden mukaisesti. SOK on edelleen muutosmatkalla, mutta tulokset ovat jo näkyvissä: yhtiö on noussut ruoan verkkokaupan markkinajohtajaksi ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä digialan halutuimmista työnantajista. Keskustelemme Suvi Ihaksin kanssa tästä muutoksesta ja siitä, miten sen johtaminen käytännössä toteutetaan.