Advertise on podcast: Sami Miettinen Neuvottelija

United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja Pasi Havia kertoo, miten hän rakentaa salkkua neljän megatrendin ympärille: tekoäly ja digitalisaatio, sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Rahasto on tuottanut ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana yli 26 prosenttia, ja kehitystä ovat vetäneet erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät Micron, Broadcom, Lumentum ja AMD.Keskustelussa arvioidaan, voiko koneiden kyltymätön muistintarve murtaa puolijohdealan vanhat syklit ja miksi perinteiset arvostuskertoimet menettävät selitysvoimaansa eksponentiaalisessa kasvussa. Samalla tarkastellaan tekoälyarvoketjun rengasrahoitusta, kilpailua pääomasta valtioiden kanssa, Kiinan sääntelyriskiä ja Euroopan asemaa tekoälykilpailussa. Sami valmistautuu omaan tekoälysijoitushaasteeseensa ja testaa teesiään ihmistyön korvautumisesta koneilla.00:00 Sijoittaminen ei ole ratkaistava matemaattinen yhtälö01:21 Pasi Havia ja UB Megatrendit esittäytyvät02:36 Seitsemän kuukautta ja yli 26 prosentin tuotto03:05 Samin tekoälysijoitushaaste ensi vuodelle03:48 Rahaston neljä megatrendiä ja niiden painot04:59 Megatrendien painoja voi muuttaa joustavasti05:47 Ihmistyön korvaaminen tekoälyllä uutena megatrendinä06:35 Fyysinen tekoäly ja tuotannon paluu lähemmäs07:56 Globalisaatiosta lokalisaatioon Hormuzin salmen varjossa08:40 Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa tekoälykisassa09:40 Miksi Kiinaan sijoittaminen ei houkuttele10:20 Muistibuumi ja Micron Korean sirujen sijaan11:40 Micronin kertoimet pysyvät matalina tuloksen kasvaessa13:03 Koneiden kyltymätön siruntarve ajaa kysyntää14:03 Nvidia, tekoälyagentit ja reunalaskenta15:07 Eurooppalaiset poiminnat ASML ja BE Semiconductor15:55 Omat sirut: Broadcom, Google ja Amazon16:36 Miksi SpaceX ja Anthropic eivät sovi rahaston sijoituskohteiksi19:05 Verrokkianalyysi ja kertoimien taakse katsominen20:40 Muskin konglomeraatti ja henkilöriski22:18 Lumentum tarkkana altistuksena datakeskusten optiikkaan23:56 Rengasrahoitus tekoälyn arvoketjussa25:10 Kilpailu pääomasta ja pitkien korkojen nousu27:44 Kertoimet hajoavat eksponentiaalisessa kasvussa28:57 Arvosijoittamisen pitkä alituotto ja momentum30:30 Puolustus, ESG ja vastuullinen sijoittaminen32:30 Naton viiden prosentin tavoite ja Euroopan puolustus33:13 Taiwanin uhka ja Kiinan aikataulu34:48 Valtio-omistus riskinä puolustusyhtiöissä36:32 Poiminnat TKMS ja Theon International37:01 Energiamurros ja Yhdysvaltojen vanha sähköverkko38:08 Muuntajapula ja Kiinan tuontikielto38:37 Constellation, Quanta, GE Vernova ja Vertiv39:27 Tekoälyagentit valitsivat Nexansin Vertivin sijaan Samin testissä40:39 Eli Lilly ja Novo Nordisk laihdutuslääkkeissä43:01 Maantieteellinen hajautus ja Kiinan sääntelyriski44:57 Euroopan sääntely ja Mistralin uusi malli46:28 Suomen sähköverkko ja datakeskusten mahdollisuus49:09 Lemmikkiosake Micron ja pitkät asiakassopimukset50:20 Muistin hinnat nousevat datakeskusten ostovoiman vuoksi51:23 Fyysinen tekoäly Micronin uutena liiketoimintana52:38 Paikallinen laskenta ja avoimet mallit kotona53:35 Volatiliteetti ja pitkä aikajänne55:02 Samin haaste ja loppusanat

Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ja Sami Miettinen tekevät globaalin kierroksen Yhdysvaltain välivaaleista Venäjään, Ukrainaan, Kiinaan ja tekoälyn valtataisteluun. Vanhasen mukaan Euroopan tragedia on se, että se ulkoisti energiansa venäläisille, aseensa amerikkalaisille ja teknologiansa kiinalaisille, ja herää nyt maailmaan, jossa peli on monelta osin jo pelattu. Jaksossa pohditaan, miksi Iranin operaatio oli Yhdysvalloilta strateginen virhe, mitä Ukrainan droonivallankumous opettaa Suomelle ja miten Venäjä varustautuu Suomen rajan tuntumaan. Tekoälyn osalta kysytään, onko Euroopalla mitään sanottavaa sääntelypöydässä, jos parhaat mallit päätyvät valtioiden ja teknojättien liittoon. Lopuksi keskustelu kääntyy Suomen tulevaisuuteen, työn murrokseen, verotukseen ja siihen, kuka meillä oikeasti omistaa tulevaisuuden.Huom! Olen siirtynyt Adobe Premiere Prosta DaVinci Resolveen mm. Roni Arvosen, Petri Kajanderin ja Tuomas Piggin innoittamana. Tästä seuraa väistämättä kokeiluja ja epäonnistumisia. Antakaahan ohjausta matkalla!00:00 Avauskooste Iranista, Euroopasta ja tekoälystä01:08 Henri Vanhanen esittäytyy: Atlantic Council, Nest AI, ESF03:02 Kaksoiskäyttöteknologia ja rauhan osingon loppu05:53 Euroopan ulkoistettu energia, aseet ja teknologia07:03 Trump herättäjänä ja Hormuzin salmen virhe08:00 Kymmenen vuotta Trumpia ja muuttuva Amerikka09:45 Iranin operaatio ja Israelin tiedustelun rooli10:45 Vasemmiston pitkä marssi ja Venäjän vaikutusvalta13:01 Trumpin hallinnon Venäjälinja ja Ukrainan tuki14:08 Venezuela ja Amerikan oma takapiha14:54 Hormuzin sulku iskee Aasiaan ja välivaaleihin16:41 Ukrainan sota Espanjan sisällissodan kaikuna18:00 Kiinan pitkäjänteinen omavaraisuusstrategia18:35 Ukrainan droonit ja Venäjän kylmä talvi20:06 Massatuotanto ratkaisee ja Suomen puolustusvoimat21:59 Droonien vanheneminen ja skaalautuva tuotantokyky23:08 Nokia, huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto24:35 Puolustusbudjetin kasvu ja rahoituksen kysymys25:07 Pelotteen muutos ja Venäjän uudet varuskunnat28:10 Kiinan tekoälystrategia nojaa energiaan29:30 Stubbin tekoälysopimus ja sääntelyn rajat31:28 Ydinasevertaus ja superälyn nopea kehitys33:52 Sirut, maametallit ja Taiwanin kohtalo37:17 Teknofasismi ja Euroopan pääsy parhaisiin malleihin38:36 Kiinan avoimet mallit, Poro ja Mistral39:49 Googlen konesalit ja sähkökeskustelu Suomessa41:38 Irlannin oppitunti datakeskuksista43:14 Teknojätit valtioina ja yritysdiplomatia45:13 Liiketoimintavastaisuus ja puuttuva tulevaisuusvisio49:03 Korporatismi, tekoäly ja työn murros51:05 Suomenkielinen paikallinen tekoälymalli puuttuu yhä52:13 Viimeiset ihmistyövaalit ja tekoälyn verotus53:59 Julkisen sektorin tekoälyloikka ja säästöt54:32 Euro, Ranska ja velkojen kohtalo55:39 Geopolitiikka näkyy suomalaisen kotitalouden kukkarossa57:20 Intia ja globaali etelä jokerikortteina59:23 Lopetus ja sisäpiirin jatkoaiheet

Kari Angeria ja Janne Ikola ovat kirjoittaneet kirjan Vedenjakaja. Se kysyy, mitä tietotyölle tapahtuu, kun tekoäly hoitaa yhä suuremman osan tehtävistä. Kirjan rohkein väite on, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista ja paljastaa samalla, kuinka huonosti ihmistyön tavoitteet on yrityksissä määritelty. Keskustelussa punnitaan, onko tämä kerta todella erilainen kuin aiemmat teknologiset murrokset ja miksi organisaatioiden ja julkisen sektorin inertia hidastaa muutosta. Lisäksi pohditaan agenttien delegointia, tekoälyesihenkilöitä, intuition ja kielimallien rajoja sekä sitä, tarvitaanko tulevaisuudessa enää yrityksiä lainkaan. Lopuksi vieraat antavat nuorille konkreettisia uravinkkejä ja nimeävät kolme uutta tietotyön roolia.Kaupallinen yhteistyö: PostiKuuntele Posticast: Kiertotalous kasvun lähteenä: yritysten uudet liiketoimintamallitTutustu Postin julkaisemaan Logistiikan tulevaisuuden trendiraporttiin: www.posti.fi/trendiraportti.00:00 Jakson poimintoja01:05 Vieraat esittäytyvät, Janne Ikola aloittaa02:20 Kaupallinen yhteistyö: Posticast03:27 Takaisin jaksoon, Kari Angeria esittäytyy04:35 Kirja Vedenjakaja ja työn uusjako05:25 Luddiitit ja aiemmat teknologiset murrokset07:18 Onko tämä kerta todella erilainen?07:59 Organisaatioiden kitka hidastaa muutosta09:33 Tehtävät korvautuvat, työ on laajempi kokonaisuus12:16 Koodareiden kokemus ennustaa muuta tietotyötä14:16 Koodaajista tulee yrityksen orkestroijia15:49 Agenttien tavoitteet paljastavat epäselvät roolit17:05 Ihmistyön speksaus on heikolla tasolla18:20 Paradigmat ja käsitys pääomasta20:35 Tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista21:38 Julkinen sektori ja virkavastuun riskifunktio23:55 Tokenmaxing ja työkalujen todellinen arvo25:12 Yksilötehokkuus ennen ryhmätehokkuutta27:33 Resurssien hamstraus ja omat lisenssit29:37 Tekoälylle natiiveja käyttötapoja ei vielä löydetty31:14 Agenttinen liikenne ohitti ihmiset verkossa33:40 Robotisaatio etenee hitaana vyörynä34:15 Haluavatko ihmiset käskyjä koneelta37:43 Ihmisen tehtävä on tuoda entropiaa40:02 Hiljainen tieto ja intuitio kielimallien ulottumattomissa42:14 World models ja neurosymbolinen tekoäly43:31 Kahnemanin systeemit ja koneen intuitio45:45 Faktat, mielipiteet ja arvovalinnat48:45 Tarvitaanko tulevaisuudessa yrityksiä49:26 Coasen teoreema ja koordinaatio-ongelma

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju joutui mediamyrskyyn, kun hänen arvionsa liian tiukasta velkajarrusta tulkittiin tueksi linjalle, jonka mukaan mitään ei tarvitse leikata. Jaksossa Aki kertoo, mitä hän oikeasti tarkoitti: Suomi on ajautunut talouspoliittiseen mahdottomuuskolmioon, jossa kasvua tuovia uudistuksia ei voi tehdä, jos ne maksavat lyhyellä aikavälillä penniäkään. EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja Sami Miettinen kysyvät, mitä veronmaksaja rahoilleen saa, ja Aki myöntää, ettei julkisen sektorin tehokkuutta ole Suomessa tutkittu juuri lainkaan parinkymmenen vuoden aikana. Keskustelu käy läpi yhteisöveron alennuksen, hyvinvointialueiden sisäiset hankinnat, laskevien oppimistulosten ja kasvavien menojen ristiriidan, eläkkeiden painon julkisissa menoissa sekä perintöveron ja verohallinnon valitusyksikön. Lopuksi pohditaan alennettuja arvonlisäverokantoja ja Etlan juhlakirjan tavoitetta nostaa Suomi takaisin Ruotsin elintasolle yli 50 uudistuksella.00:00 Jakson kärkihetket ennakkoon01:11 Akin ja Minja Koskelan epäpyhä liitto02:11 Vieraat esittäytyvät, Etla ja EVA02:31 Suomen mediapeli ja velkajarrun tulkinnat03:14 Aki myöntää virheen, juhlakirjan kasvuviesti04:06 Väittely Korkmanin ja Vihriälän kanssa04:22 Talouspoliittinen mahdottomuuskolmio05:39 Vaalibudjettikritiikin valikoivuus06:55 Julkiset panostukset vai veronalennukset07:52 Yhteisöveron alennus ja verotuottojen kertyminen09:46 Julkisen kukkaron harha, jokainen vero haittaa10:32 Mitä veronmaksaja verorahoillaan saa11:49 Suomi vastaan Sveitsi, 30 miljardin ero12:29 Julkisen sektorin tuottavuustutkimus on lopetettu15:15 Hyvinvointialueiden inhouse hankinnat omilta yhtiöiltä17:11 Raha seuraa potilasta, vuoden 2010 malli19:01 Leikkaus aina palveluista, ei tehostamisesta20:42 Lääkärijohtajat ja hyvinvointialueiden politiikka21:32 Veronmaksuhalukkuus ja verokriittisyys kasvavat22:56 PISA laskee, oppilaskohtaiset menot kasvavat23:27 Eläkkeet ja vanhuspalvelut syövät resurssit24:57 Onko Suomen julkinen sektori oikeasti suurin26:13 Sopeutus menopuolelta, tekoäly apuna26:40 Marginaaliverot ja menopainotteinen sopeutus28:42 Perintövero ja Ruotsin luovutusvoittomalli29:47 Sukupolvenvaihdokset ja Suomi himoverottajana32:15 Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat ja tekoäly33:48 Alennetut arvonlisäverokannat ja Mirrlees Review36:40 Ruoan alv ja äänestäjien asenteet38:09 Verohallinnon valitusyksikkö ja kymmenen vuoden riita40:53 Tekoäly tasoittaa veronmaksajan pelikenttää42:07 Synninpäästö Akille ja talousuudistusten pakko42:56 Etlan tavoite: Ruotsin elintaso takaisin44:18 Korkein marginaalivero 44 prosenttiin

Jyväskyläläinen Aslak de Silva on muutosjohtaja, joka kutsutaan paikalle silloin kun organisaatio on kriisissä tai käymistilassa, Nordic Business Forumin koronavuosista Selfly Storeen ja Maventaan. Taustalla on yli 15 vuotta korealaista Hanmudoa, noin sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus, joista on syntynyt johtamisfilosofia nimeltä The Black Belt Leadership. Sami Miettinen ja Aslak pohtivat, miten paineensieto, kunto, lepo ja tavoitteiden porrastaminen siirtyvät johtamiseen ja miksi mustaa vyötä ei saavuta kukaan yksin. Keskustelu kulkee omistajien ja hallituksen ristipaineista Paul Polmanin pitkän aikavälin arvonluontiin sekä Nordbankenin ja Meritan fuusion lojaliteettidilemmaan. Lopuksi puhutaan tekoälystä johtamisvalmentajana, tyhmien kysymysten voimasta agenttien aikakaudella ja itseluottamuksen kalibroinnista ratkaisevalla hetkellä.00:00 Aslak de Silva, Obaman vierailu ja Nordic Business Forum01:04 Suomen Mister Wolf Selfly Storesta Maventaan02:02 Miksi Aslak viihtyy paineen ja epävarmuuden keskellä02:55 Nimen tarina Sri Lankasta Portugaliin05:03 Hanmudo, sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus05:43 Valkoiselta vyöltä työelämään ja The Black Belt Leadership07:52 Huippu-urheilijan mindset ja luovuttamisen hetken tutkiminen10:15 Kymmenen vuoden haaste: 40 000 leukaa11:09 Pelillistäminen, julkiset vedot ja vyökokeet tavoitteina14:19 Fyysinen kunto, lepo ja johtajan suorituskyky15:57 Hintsa Performance ja vastustajan merkitys kamppailussa18:07 Tappajan katse ja vastustajan lukeminen19:41 Muutosjohtaminen alkaa aina ihmisistä21:36 Avoin johtoryhmä ja omien virheiden myöntäminen22:31 Paniikin hallinta ja rohkeus kokeilla23:45 Omistajat, hallitus ja toimitusjohtajan oma linja26:20 Strategia muuttuu matkan varrella28:02 Paul Polman ja lyhyen ja pitkän arvon dilemma29:50 Mustaa vyötä ei saavuteta yksin31:45 Väärän johtajan tunnusmerkit ja hiljaiset kokoukset33:22 Uni, Oura ja ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena34:31 Johtamisfilosofia tekoälyvalmentajaksi Lovablella37:11 Neuvottelija Sisäpiiri ja Samantha faktantarkistajana38:06 Tyhmät kysymykset ja mikä oikeasti on agentti41:09 Suora kysymys neuvottelussa ja radikaali rehellisyys42:50 Itseluottamuksen kalibrointi Suomen ja Ruotsin maaottelussa44:03 Nordbanken, Merita ja lojaliteetin ristiriita47:04 Livestriimi, korona ja kokeilujen pitkä arvo48:44 Tetrising your life into balance ja palautuminen49:35 Tyttäret, taitoluistelu ja kamppailun opetukset51:15 Taekwondo, kostofantasiat ja katseella rauhoittaminen54:58 Jyväskylän menestystarinat Toyotasta Brellan56:38 Työmatkat ja The Black Belt Leadership podcast58:01 Kiitokset ja siirtyminen Sisäpiiriin

Suomalaisyritysten hallitukset ovat usein analogisen ajan jäänne: ne kokoontuvat katsomaan menneitä lukuja ja vaihtavat toimitusjohtajaa, kun tulokset eivät parane. Ville Tolvanen väittää, että hallitus pitää keksiä uudelleen tulevaisuuden johtamisen prosessiksi, jossa omistaja luo mahdollisuudet, hallitus rakentaa huomisen ja johto tekee tuloksen. Aura Boards yhdistää tulevaisuuteen katsovan ideologian, tuhannen päivän strategian, vuosisuunnitelman ja tekoälyn tukeman tilannehuoneen, jossa kone laskee ja ihminen päättää. Juho Jokinen ja Sami Miettinen grillaavat ajatusta säälimättä ja kysyvät, mikä omistajan, hallituksen ja johdon ketjussa oikeasti muuttuu, miten se toimii arjessa ja mitä näyttöä hyödyistä jo on. Mukana esimerkkejä Fredman Groupin ERP-hankkeesta, strategiapäivistä Alpeilla ja siitä, miksi hallitus on Suomessa halpaa kuin saippua.00:00 Intro: onko Aura Boards hallitustyön vallankumous?01:00 Ville Tolvanen ja Juho Jokinen esittäytyvät01:35 Jokisen ura ja 19 vuotta Tolvasen kanssa03:39 Vallankumous vai keisarin uudet vaatteet04:29 Tolvasen sata hallitusvuotta ja omistajuuden tutkimus05:50 Miksi hallituksen rooli pitää mullistaa08:42 Suomalaisyritykset eivät kasva eivätkä ole kannattavia09:51 Lifeline Ventures ja epäonnistuvat sijoitukset10:48 Omistaja luo mahdollisuudet, hallitus huomisen11:17 Investointipankkiirin näkökulma omistajiin ja hallituksiin12:45 Hallituspaikka ei ole meriittipaikka14:16 Miksi hallitus on jäänyt analogiseen aikaan15:58 Kulttuurimuutos ja we over me17:46 Hallitusvaltaa ilman omistajan euroja20:14 Hallitustutkimus: kuinka paljon aikaa tulevaisuudelle20:52 Tavoitteena 80 prosenttia tulevaisuudesta22:01 Ferrarin joukkue ja ryhmätyön voima22:59 Board as a Service ja Linux-malli24:33 AI-tilannehuone kolmesta tilinpäätöksestä25:32 Kone laskee, ihminen päättää26:52 Kenen tekoäly on paras28:16 Fredman Group ja Peltolan Pussin ERP-hanke31:47 Tuhannen päivän strategia ja vuosisuunnitelma33:35 Tulevaisuuteen katsominen ilman tekoälyyn nojaamista36:31 Esimerkki: konepaja ja lykkääntyvä suuri tilaus40:10 Yhteinen data korvaa toimitusjohtajan suodattimen41:02 AI-agentti hallituksen keskustelukanavalla43:23 Itsenäinen agentti vai digitaalinen kaksonen45:22 Organisaation muisti ja tekoälyn kontekstin rajat47:22 Puheenjohtaja kapellimestarina50:00 Strategiapäivät Alpeilla ja reaaliaikaiset muistiot53:37 Tietoturva ja yrityssalaisuudet tekoälyn aikana54:47 Hallitusportaalit ja Admincontrolin mahdollisuus55:28 Hallitus on halpaa kuin saippua57:31 Liikaa yrityksiä, liian vähän hyviä yrittäjiä59:13 Venture capital, private equity ja perheyhtiöt1:00:48 Piemonten leiri ja avoin yhteisö1:03:00 Mitä Aura Boards muuttaa käytännössä1:04:38 Ennuste ja CFO jokaiseen yhtiöön1:06:47 Miten Aura Boardsiin pääsee mukaan1:07:05 Tuomio: vallankumous vai keisarin uudet vaatteet1:07:56 Suomen paras Rolodex ja Neuvottelijan sisäpiiri

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja ja Sami Miettinen pohtivat, miksi Suomen talous on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä vedossa ja miksi yksittäisestä ennakkotiedosta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keskustelussa punnitaan rajaverojen kevennysten dynaamisia vaikutuksia, vaalikevään veronkiristyspaineita sekä sitä, miksi ruotsalaisen aikuisen keskimääräinen varallisuus on kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekoälyosuudessa kysytään, miksi kauppatieteilijä on luonteva tekoälyn huippukäyttäjä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voisi mitata ja miksi Eurooppa uhkaa jäädä Yhdysvaltain huippumallien ja Kiinan energian ja infran väliin. Lopuksi puhutaan tekoälyllä sijoittamisesta, vastavirran teesistä tekoälyn deflaatiotaloudesta, Erämajan kyselystä sivutöiden verotuksesta sekä siitä, mitä verotukselle tapahtuu, kun yhä suurempi osa älytyöstä tehdään paikallisilla tekoälyagenteilla.00:00 Esimakua jakson kohokohdista01:24 Villapaitaekonomisti, valtsikka ja kauppakorkeakoulu03:05 Suomen talous yllättävän hyvässä vedossa04:24 Tilastokeskuksen ennakkotiedot ja BKT:n revisiot05:43 Rakentaminen, datakeskukset ja halventuneet asunnot08:20 Veronkiristyspuheista rajaverojen kevennykseen10:03 Eläkemaksut ja YEL marginaaliveron jarruna11:58 Puolustusvero ja sopeutuksen onnistunut ajoitus13:02 Tekoäly etsii ennakkotietojen harhaa14:54 Suomen ja Ruotsin varallisuuskuilu vuodesta 200416:43 Vauras puolikas omistaa työllistävät yritykset18:30 Ruotsin vaalit ja Ricardon suhteellinen etu20:10 Vasemmistopopulismi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa22:20 Tekoälyvastaisuus ja sääntelyvetoinen Eurooppa23:41 Yhdysvaltain huippumallit vs Kiinan energia ja infra25:15 Julkisen kulutuksen 159 miljardia ja tekoälyn tuottavuus26:39 Miksi kauppatieteilijä on täydellinen tekoälyn käyttäjä29:32 Prosessien uudelleenpiirto ei ole nollasummapeli31:12 Androidisoitunut yksilö vs promptattava työntekijä34:04 Julkisen sektorin tuottavuus ja tekoälytriage37:02 Opettajien mittaaminen, Pisa ja luokkakoot39:00 Tekoälytutorit, lapset ja ÄO kohti 130:tä41:34 Sisäpiiri, Samantha ja tekoälyn sijoitushaaste43:42 Japanin pitkät korot ja deflaatioteesi45:04 Reaalisignaalit satelliittikuvista ja makrobettien arroganssi46:36 Kuluttakaa, rahaa ei viedä haudan yli47:52 Kysely: kireä rajavero jarruttaa sivutöitä50:12 Veromoraali ja tekoälytyö harmaana taloutena52:17 Tekoälyvero, arvioverotus ja maastamuuttovero54:30 Optioverotus ja kuvitellut riskittömät tuotot56:15 Kiitokset ja sisäpiirin deflaatiokeskustelu

Lahtelaisen Nexpertin yrittäjä Tanja Karonen tutustui Sami Miettiseen Epicenterin hackathonissa, ja jo seuraavassa tapahtumassa he rakensivat samassa tiimissä Bridgetiä, joka kokoaa tie- ja ratahankkeiden sirpaloituneen tiedon yhteen ja automatisoi suunnitelmien laadunvarmistusta. Väylähanke voi kestää viidestä kahteenkymmeneen vuoteen, ja sen aikana ihmiset ja säädökset ehtivät vaihtua, mutta suunnitelmien tarkastus tehdään yhä pitkälti käsin Excelissä ja PDF-tiedostoissa veronmaksajien piikkiin. Karonen kertoo, miten hänen tapahtumamarkkinointiyrityksensä kääntyi Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen raudoitusalalle ja kasvoi kolmen hengen porukasta 150 hengen ja 13 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi ja miten polku vei lopulta Väyläviraston hankkeisiin. Keskustelussa avataan allianssimallia ja Vantaan ratikkaa esimerkkinä pätkittäin suunnitelluista hankkeista sekä sitä, miten Codex, GitHub, MCP-rajapinnat ja tekoälyagentit muuttavat oppimista ja asiantuntijatyötä. Lopuksi pohditaan jakson avoimeksi jäävää kysymystä: kannattaako BriDget rakentaa konsultointipalveluna vai ohjelmistotuotteena ja mitä tekoälyn murros tekee vakiintuneille liiketoimintamalleille. 00:00 Vieraana Nexpertin Tanja Karonen 01:07 Epicenterin hackathon ja Bridgetin synty 02:44 Excelit, PDF:t ja käsin tehty laadunvarmistus 04:08 Yhteinen tiimi ja pitchaus FiBANille 06:12 Yrittäjänä vuodesta 2007 ja Lehmanin romahdus 07:29 Yhdestä raudoittajasta 150 hengen yritykseksi 09:09 Maalausurakoinnista startupiin ja Väylävirastoon 10:24 Väylät, julkinen raha ja allianssimalli 12:40 BriDget eli tietosilta väylähankkeisiin 13:30 Väylähankkeen pitkä elinkaari ja sirpaloitunut tieto 15:34 Vantaan ratikka ja kuntien kaventunut budjettivalta 17:45 Miksi väylät suunnitellaan ja rakennetaan pätkittäin 20:30 Automatisoitu laadunvarmistus säästäisi veronmaksajien rahaa 21:58 Vibe coding ilman koodarin taustaa 23:32 Tiimityö tekoälyagenttien kanssa 25:33 Tekoäly henkilökohtaisena opettajana 28:44 Codex teki rapulaulukirjan verkkoon yhdessä yössä 30:03 Tekoälyn harppaus ja asiantuntijatyön murros 30:56 Valvojat, älylasit ja ihminen portinvartijana 33:07 BriDgetin kaupallinen testaus ABM:n avulla 34:36 Mitkä viestit puhuttelevat tilaajaa ja suunnittelijaa 35:36 Tanjan työkalut Codexista HubSpotiin 37:42 ERP:n vaihto on kuin sydänsiirto 38:33 Vanhat järjestelmät vai tekoäly alusta asti 39:27 MCP ja tekoälyjuristi pienyrittäjän apuna 42:08 SaaS-tuote vai konsultointipalvelu 44:52 Mitkä ohjelmistot kuolevat tekoälyn myötä 47:04 Oma yhtiö, enkeliraha ja hallitustyö 49:23 Tietosiilot ja hallitusraportoinnin luotettavuus 50:47 Tekoäly voi murskata 30 vuoden liiketoimintamallin 52:01 Dashboardit, ERP:t ja kaikenkattava järjestelmä 53:23 Käyttökatkot, mallien vaihto ja paikallinen tekoäly 54:11 Bridget purkamaan julkisten hankintojen bysanttilaisuutta 54:46 Neuvottelija Sisäpiirissä puhutaan laitesukelluksesta www.nexpert.fi linkedin.com/in/tanjakaronen

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta6:32 Mikä MCP oikeastaan on6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle7:46 Videot ravintola-alan innostajana8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä10:05 Kuvahaku lasien kameralla10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus.Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana.00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja01:51 Product market fit on määrittelemätön termi02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon tilalle04:15 Ostajan todistus ja arvon todistus erikseen04:48 Ostajan on laitettava jotain peliin05:56 Käyttäjä ei tee taloudellista päätöstä06:20 Ostosuppilo teatterina07:35 Asiakkaan piilokulut ja vaihtokustannukset08:23 Miksi isot järjestelmähankkeet epäonnistuvat09:18 SaaS ja käyttöönoton kitka10:29 Mittaaminen tekee kehityksestä silmukan10:50 Todistusaineisto kuluu ajan myötä11:14 Autovex esimerkkinä aidosta tuskasta12:03 Skaalautuminen ja ulkomainen ostaja12:36 Exit ei tapahdu sattumalta13:08 Skaalausvaihe tehokkuusmittarina14:18 Väärään suuntaan liian pitkään14:38 Rahan heittäminen väärään paradigmaan15:17 Sijoittajan neuvo väärässä vaiheessa15:46 Runkonopeus veneen vertauksena16:53 Firman runkonopeus perustajien tulona17:42 Myyjien palkkaaminen ilman näyttöä18:16 Perustajatiimin kemia osana runkonopeutta19:20 Miksi oikeat päätökset tulevat liian aikaisin20:24 Näyttö ennen peruuttamattomia päätöksiä21:01 Tiedostetut vedonlyönnit21:36 Ostajan ja arvon todistuksen sykli22:20 Liikevaihto huonona mittarina23:46 Kasvu ja skaalautuminen eivät ole sama asia24:45 Milloin exitiä pitää alkaa miettiä25:29 Amatöörikäsitykset exitistä ja unelmaostajasta26:22 Hyödyllinen vai välttämätön yritys27:36 Todistuspino hallituksen työkaluna28:43 Mikromanageerauksen riski29:42 Hallituksen, omistajan ja johdon suhde30:57 Yhteinen kieli perustajan ja sijoittajan välillä32:32 Startupin vuosikello33:00 Miten enkeli arvioi yritystä ilman näyttöä33:55 Milloin raha auttaa ja milloin ei34:49 Näyttö kuluu ja maailma muuttuu35:52 Riskin ottaminen kilpailuympäristössä36:16 Miksi asiakashaastattelut eivät riitä37:08 Podcastin ansaintamalli esimerkkinä39:24 Tekoälyhuijaukset sijoittajamateriaaleissa39:59 Prototyypin rakentaminen ei ole enää portti40:21 Asiakas voi korvata tuotteen itse41:09 Mitä perustaja ei saa ulkoistaa41:30 Myyjä kysyy vain sen minkä osaa kysyä42:09 Epäreilu etu tulee ostajakokemuksesta44:23 Investointipankkiirin todellinen kipupiste46:25 Saavutukset kuluvat ja niihin pitää palata47:21 Toptronics ja Grand Theft Auton myynti48:09 Hinnankorotus todistetulla arvolla49:00 Tekoäly kiertää ostajan todistuksen50:12 Ihmistyön korvaamisen helppous50:49 Mitä tekoäly ei vielä tunnista51:49 Sopiiko kehikko palveluihin ja tuotteisiin53:53 Mikään saavutettu ei ole pysyvää55:18 Sitä saa mitä mittaa56:33 Hajautus enkelisijoittamisessa57:34 Kameli ja yksisarvinen59:23 Realistinen valuaatio tuoton ehtona1:00:11 Arvet ja pokaalit kirjan tarinoina1:02:07 Itsensä keksiminen uudestaanSisäpiirissä puhutaan Grand Theft Auto VI:stä – ensimmäisestä GTA I:n jälkeen, jota Petri ei ole ollut myymässä.

Europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri palaa Neuvottelija kanavalle suoraan Brysselistä arvioimaan Ukrainan ja Venäjän sodan tilannetta talven kynnyksellä. Zelenskyi on julistanut Venäjän ilmatilan turvattomaksi, Putin valmistelee hiljaista liikekannallepanoa Duuman vaalien jälkeen ja Venäjän kuukausitappiot ylittävät rekrytoinnin, mutta samaan aikaan Patriot ohjuksista on Iranin sodan jäljiltä huutava pula ja ballistiset ohjukset menevät läpi. Toveri selittää, miten Ukraina yrittää palauttaa liikkeen taistelukentälle dronekuplan suojassa, miksi liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma ja miten Flamingo, maarobotit ja tekoälyaseet muuttavat sotaa. Keskustelussa käydään läpi myös Fedorovin ero ja Starlink kiista, Pohjois-Korean ja Iranin oppiminen Venäjältä, Krimin logistinen saarrostus sekä EU:n 90 miljardin rahoitus ja Euroopan puolustusbudjettien kasvu. Lopuksi puhutaan suomalaisen asevelvollisuusarmeijan laadusta, europarlamentin ääripäistä ja Martin Paasin ehdottamista blokkivaaleista.00:00 Pekka Toveri Brysselistä ja sotilasura02:01 T-55, T-72 ja Leopardin ero04:31 Zelenskyi julistaa Venäjän ilmatilan turvattomaksi06:04 Duuman vaalit ja hiljainen liikekannallepano08:07 Miksi venäläiset eivät kapinoi10:28 Venäjän tappiot ylittävät rekrytoinnin11:11 Fedorovin ero, Starlink ja Syrskyi14:58 Ukrainan henkilöstöongelma ja rotaatio16:05 Panssarivaunut ja liikkeen palauttaminen taistelukentälle17:37 Dronekupla ja mekanisoidut hyökkäykset19:44 Tykistön muuttunut taktiikka21:48 Liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma23:12 F-16, tutkakoneet ja Venäjän ilmavoimien kuluminen24:56 Talvi tulee, ballistiset ohjukset ja Patriot pula27:25 Putinin paineet ja hyökkäys kolmella rintamalla29:56 Iranin sota söi Patriotit31:58 Pohjois-Korea ja Iran oppivat Venäjältä34:16 Ohjustuotannon rajat ja pommitusten teho35:58 Kosto kopioi kostoa, energia ja logistiikka38:20 Krim saarena ja Kertšin silta41:12 Ukrainan puolustusteollisuus siirtyy länteen43:11 Moskovan ja Putinin ilmapuolustus45:21 Kiinalaiskopiot ja S-400 maakäytössä47:22 Flamingo ja ukrainalaiset ballistiset ohjukset49:20 Maarobotit ja tekoälyaseet rintamalla53:16 EU:n 90 miljardin rahoitus Ukrainalle55:31 Naton 3,5 prosenttia ja kyvykkyyksien rakentaminen57:29 Innovaatiosta tuotteeksi sodan ja rauhan tahtiin59:07 EIB:n taksonomia ja puolustusbudjettien kasvu1:00:59 Ääripäät vastustavat, keskusta tukee1:02:52 Suomen asevelvollisuus ja johtajien laatu1:06:15 Martin Paasin blokkivaalit ja veronkorotukset

Fundcon partneri Saku Sairanen avaa pääomasijoittamisen viime vuosien suurinta käännettä, jossa listaamattomien rahastojen tuotot ovat pudonneet pörssi-indeksin alle vielä muutama vuosi sitten nähdyn ylivoiman jälkeen. Jakso käy läpi miksi arvostukset nousivat kuplaan vuonna 2021, miten korkojen nousu romahdutti velkavivulla rakennettuja tuottoja ja millä keinoin evergreen-rahastot ja niin sanotut secondary-markkinat ovat alkaneet muuttaa koko toimialan pelisääntöjä. Sairanen kertoo suoraan myös alan kyseenalaisista markkinointikeinoista, joilla epälikvidien osuuksien arvoa voidaan kaunistella tuoreille sijoittajille. Mukana on konkreettisia case-esimerkkejä sekä onnistuneista että epäonnistuneista sijoituksista ja katsaus siihen, miten tekoälybuumi mullistaa yritysten arvostuksia. Lopuksi Sairanen avaa Fundcon oman Suomi-rahaston logiikkaa ja vertailee sen mallia kilpailevaan AlterInvest-ratkaisuun. 00:00 Milloin pääomasijoittaminen kannattaa ja milloin ei 00:39 Private equity -tuotot kääntyivät S&P 500:aa heikommiksi 02:13 Miten epälikvidejä sijoituksia siirrettiin pienemmille sijoittajille? 02:56 Vieraana Fundcon partneri Saku Sairanen 03:16 Amerikkalainen private equity -myytti puretaan 03:56 Private equity: tuote, hajautus vai paperiraha? 04:12 Likviditeettiero indeksin ja pääomasijoituksen välillä 05:53 Kuka on Saku Sairanen ja mikä on Fundco? 07:03 Fundcon liiketoimintamalli ja due diligence -prosessi 08:01 Historiallinen tuotto ei takaa tulevaa tuottoa 09:11 Miksi paras kumppani valitaan halvemmallakin hinnalla? 10:14 Velkavipu selittää osan private equityn tuotoista 12:02 Secondary-markkina ja evergreen-rahastot esittelyssä 12:32 LP-led secondary: rahasto-osuuden myynti eteenpäin 13:35 GP-led secondary ja continuation fund selitettynä 15:03 Sakun kritiikki: vuoden 2021 ”toxic waste” muuttui kruununjalokiviksi 17:02 Miten continuation fund -kauppa käytännössä toteutetaan? 18:03 Evergreen-rahastot siirtyivät infrasta private equityyn 20:05 Sakun kritiikki: ”osta 80:llä, kirjaa 100:aan” 21:10 Riski: rahavirta kääntyy ja lunastuksia rajoitetaan 23:45 Kimi Räikkönen -esimerkki: 53 prosentin tuottoharjoitus 27:05 Case: Bain Capital ja muistikorttivalmistajan menestys 29:27 Case: Medallia, PIK-laina ja Blackstonen pelastus 33:07 Tekoälybuumi mullistaa SaaS-yhtiöiden arvostukset 34:04 Miksi hyvä manageri hyötyy markkinamurroksesta? 35:29 Suurten PE-talojen data- ja verkostoedut 37:02 Yhteisyritykset Googlen ja OpenAI:n kanssa 40:46 Miten Fundco valitsee ja analysoi rahastoja? 43:12 Fundcon oma track record on vielä rakentumassa 46:04 Kenelle pääomasijoittaminen sopii? 48:52 Fundcon Suomi-rahaston tausta ja idea 50:00 Suomi-rahaston rakenne: VC-rahastot ja suorat sijoitukset 53:42 Suomen eläkepääoman pako ulkomaille 56:18 Fundcon palkkiomalli on läpinäkyvä 59:34 Fundcon mallin vertailu AlterInvestiin ja Hamilton Laneen 1:02:10 Lopetus ja kiitokset katsojille

Bostonissa asuva Simo J. Lahtinen ja hyrynsalmelainen Ali Omar keskustelevat Sami Miettisen kanssa siitä, miltä Yhdysvallat näyttää vuoden 2026 välivaalien alla, kun Suomen media tarjoaa asiasta vain yksipuolisen kuvan. Jakson ydinkysymys on, kuka voittaa välivaalit ja mihin suuntaan MAGA on muuttumassa, kun Peter Thielin ja JD Vancen teknoleiri sekä Nick Fuentesin johtamat groyperit vetävät samaa puoluetta eri suuntiin. Öljyn hinta, Iranin sota, valtionvelka ja ostoskorin hinta ratkaisevat vaalit, ja samalla pohditaan, onko dollarihegemonia rapautumassa ja mitä demokraattien uusi sukupolvi AOC ja Mamdani tarkoittavat. Toinen puolisko sukeltaa tekoälyyn ja robotteihin: humanoidirobotit, Grok, Waymot, kadunlakaisurobotit ja kysymys siitä, katoaako keskiluokan tietotyö ja seuraako siitä yhteiskunnallinen kriisi. Mukana myös ufodokumentti, Epsteinin kansiot, WNBA:n inklusiivisuuskiista ja Ilveksen mestaruustoiveet. 00:00 Simo J. Lahtinen ja Ali Omar esittäytyvät00:29 Välivaalit Bostonista katsottuna, kolme tasoa01:23 MAGAn kaksi joukkuetta ja groyperit01:54 AOC ja Mamdani, demokraattien uusi sukupolvi03:22 Öljyn hinta ja ostoskori ratkaisevat vaalit04:21 Iranin sota, Hormuzinsalmi ja energiadominanssi08:12 Voiko Trump neuvotella Iranin kanssa09:18 Tariffisekki, sosialismi ja gerrymandering10:27 Republikaanien värisuora ja kaksi prinssiä11:19 JD Vance vastaan Marco Rubio12:58 Palantir, Anduril ja Peter Thielin verkosto16:02 Nick Fuentes ja nuoren äärioikeiston nousu19:13 Curtis Yarvin, teknokaupungit ja uusfeodalismi20:13 Elokuvavinkkejä: Elysium, Neuvottelija ja Kevin Spacey21:40 The Age of Disclosure ja ufokeskustelu23:59 Epsteinin kansiot ja Venäjätutkinta26:42 Humanoidirobotit: Foundry, Optimus ja Kiina28:36 Grok, Cursor ja Samin 14 agenttia31:52 Kadunlakaisurobotit ja kontraktorien vastarinta32:50 Tuleeko yhteiskunnallinen kriisi33:35 Teslat ja Waymot Bostonin kaduilla36:29 Katoaako keskiluokan tietotyö37:53 Tarvitaanko Suomeen tekoälypuolue39:16 Tariffit, korkein oikeus ja valtionvelka41:32 Grönlanti, Iran, Nato: mikä republikaaneissa muuttui42:12 Teknoleiri vastaan griperit, MAGAn jännite43:58 Polarisaatio yliopistoissa ja Charlie Kirk45:24 WNBA ja inklusiivisuuskiista47:39 Dollarihegemonia, Fed ja viiden prosentin korko51:20 Maidon ja kananmunien hinta ratkaisee äänet52:24 Kuka voittaa välivaalit: gallupit vai Polymarket54:41 Osakesalkut, Nvidia ja Amerikan lisäarvo56:26 Kalifornian kuvernöörivaali ja Spencer Pratt57:56 Kiitokset ja tekoälyjatko Sisäpiirissä

Mikko Alasaarela avaa jakson väitteellä, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu kylmäksi rakennelaskelmaksi: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon energiantuotannosta piirivalmistukseen, robotiikkaan ja avaruuteen asti. Puuttuva pala oli oma mikropiirituotanto, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa senkin riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Keskustelussa puretaan, miksi Musk on välttynyt diluutiolta siinä missä Anthropicin ja OpenAI:n perustajat eivät, miten Starlink on hiljaa muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta ja miksi Ricardon suhteellisen edun teoria ei enää välttämättä toimi maailmassa, jossa äly halpenee itsestään. Lopuksi katsotaan Eurooppaa ja Suomea: Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista, ja kysymys on, tarvitaanko tänne omia pienimuotoisia Muskeja vai jotain aivan muuta. 00:00 Voisiko yksi mies hallita maailmantaloutta 01:20 Puuttuva pala oli oma piirivalmistus 02:31 Riippumattomuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta 03:25 Mikko Alasaarelan esittely 04:29 Elon Musk - aikakauden vaikutusvaltaisin yrittäjä 05:19 First principles ja SpaceXin lähtölaukaus 06:39 Halvempi avaruus synnytti ICEYEn 08:05 Starlink ja polku aina seuraavaan 08:59 Kuusikymmentä miljardia kolmen prosentin diluutiolla 10:01 Elon-kerroin printtaa käytännössä ilmaista rahaa 10:27 Anthropicin nousu ja Amodein pieni osuus 12:14 Kovan rahan hinta on kontrolli 13:42 Twitterin 44 miljardia ja sijoittajien pelastus 15:01 OpenAI ei omista piirejä eikä konesaleja 15:49 Anthropic plussalla, OpenAI syvällä tappiossa 17:30 Amazon ja Google omistavat enemmän kuin henkilöstö 18:14 Terafab on sodanjulistus Nvidialle 19:15 Litografian raja ja keskitetty laser 20:50 Euroopan vesitetyt tehdassuunnitelmat 21:49 Terafabin rakenteellinen kustannusetu 23:10 Vertikaalinen integraatio kääntyy päälaelleen 24:50 Ricardon suhteellinen etu murenee 26:09 Starlink muuttuu mobiilioperaattoriksi 27:13 Kotiantenni on samalla tukiasema 30:43 Nvidia on ainoa uskottava vastavoima 32:32 Taiwanin piirimonopoli turvallisuustakuuna 33:15 Grok Bot ja Cursorin käyttäjädata Muskin näpeissä 34:42 Koodauskisa on koko teoälykisa 36:31 X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman 37:41 Samin GEO-skripti siirtyi Cursorille Claudelta 39:35 X:n romahdus ja hidas paluu 40:26 Pilvi on aina jonkun tietokone 42:27 Kasvu siirtyy koodauksen ulkopuolelle 44:21 Muistipiirit ovat nyt pullonkaula 45:59 Robotiikka ei ole vielä alkanut 47:08 Super Evil Mega Corp -skenaario 47:39 Lovable on prosentti Anthropicista 49:30 Kulttuuriero ja loppuun palaminen 50:27 Meritokratia joka muuttui nepotismiksi 51:29 Bankman-Fried ja efektiivinen altruismi 54:09 LeCunin miljardin siemenkierros Euroopalle 55:56 Pienimuotoisia Muskeja myös Suomeen 56:56 Vauvojen rahasto perustulon vaihtoehtona

Tapio Nissilä kirjoittaa yhdessä Niklas Nordlingin kanssa kirjaa HAR-ajattelusta eli Human Agent Relationshipista. Sen lähtökohta on että ihminen pysyy järjestelmän ankkurina silloinkin kun agentteja on organisaatiossa enemmän kuin työntekijöitä. Keskustelu alkaa kysymyksestä kuinka montaa agenttia yksi ihminen voi johtaa ja päätyy siihen että lukumäärä on seuraus hyvästä rooliarkkitehtuurista eikä tavoite sinänsä. Matkalla puretaan human in the loop naiivina ratkaisuna, sillä ihminen on tutkitusti surkea pitkäkestoisissa valvontatehtävissä, ja avataan päätöskompressiota jossa rutiinityön katoaminen kasaa saman määrän päätöksiä pienempään aikaan. Sami ja Tapio vertaavat omia second brain rakennelmiaan, kanavariippuvuutta ja sitä miksi toimivakaan työkalu ei siirry toisen ihmisen käteen. Loppupuolella käydään läpi SaaS-mallin murtuminen agenttisessa maailmassa, hallitusten governance-vastuu, EU-sääntelyn ongelmat sekä ammatillinen identiteettikriisi joka koskee yhtä lailla koodareita kuin lääkäreitä. 00:00 Mitä HAR-ajattelu tarkoittaa käytännössä01:34 Tapio Nissilän tausta ja Lean Sales04:24 Ihmisen ja agentin suhde(luku)05:00 Kuinka montaa agenttia ihminen johtaa05:24 Tutkimustausta neurotieteestä systeemiajatteluun05:54 Kirja organisaatiosuunnittelun menetelmänä06:36 Human in the loop naiivina ratkaisuna07:17 Ihminen on surkea valvontatehtävissä08:03 Työ suunnitellaan ihmiselle mielekkääksi08:43 Hukkaa vai promptattavia ihmisiä09:31 Tehtävät katoavat, ammatit harvemmin11:09 Optimisti vastaan realisti agenttimatriisissa12:03 Vapautuva kapasiteetti ja Jevonsin paradoksi12:55 Myyntitiimin kokoonpano muuttuu käytännössä13:37 Rutiinien kaipuu ja kognitiivinen kuorma14:48 Aivot tarvitsevat rutiinityön palautumiseen15:37 Päätöskompressio ja väsymys16:11 Miksi valmis työkalu ei siirry toiselle17:45 Standardointi, dokumentointi ja viidakkorumpu18:29 Human scraping ja pelko oman korvaamisesta19:14 Kiintymyssuhdeteoria muutosvastarinnan sijaan20:50 Antropomorfismi ja luottamuksen rakentuminen22:20 Second brain, consiglieri ja muistikirjasto23:36 Kanavariippuvuutta agenttien verkostossa25:24 Muistin ulkoistaminen ja stressin väheneminen26:39 Kaksi tapaa lähestyä agenttisuutta27:12 Tapio in the loop pois loopista29:00 Isoille organisaatioille pieniä askelia29:37 Token maxing ja kapasiteetin maksimointi31:15 Lean-koulukunta haluaa löysää käyttöasteeseen32:52 Miten myyntisuppiloon rakennettaisiin HAR33:55 Deterministinen prosessi kielimallin ympärillä35:17 Expansion revenue ja churnin tunnistaminen36:17 SaaS-apokalypsi ja käyttäjäkohtainen hinnoittelu37:41 Ovatko käyttäjät agentteja vai ihmisiä38:43 Agenttiyhteensopivuus valintakriteerinä39:08 System of record kestää, hötkökerros ei40:14 Freemium-mallin väärinkäyttö ja inferenssikulut42:38 Miksi omaa softaa ei kannata koodata44:39 Ihminen on vastuun ankkuri45:28 Tietävätkö hallitukset agenteistaan47:45 Valvonnan luonne mallin kolmantena ulottuvuutena47:59 Cynefin ja kompleksin työn tunnistaminen49:18 Adminin poistaminen romahduttaa systeemin50:34 SaaS-utopia ja mallin kuoleman ironia51:29 Span of control ja span of agency52:53 Agentin tagattavuus omassa kanavassa54:23 Kenellä on valta hiljentää agentti55:22 Itsenäinen toimijuus ja sen riskit56:06 Autonomia on suunnittelukysymys57:17 Agentin identiteetti ja audit trail58:03 Tietosuoja, palvelimet ja rekisterit58:41 Sääntely ilman ymmärrystä aiheesta59:36 Chat control ja perusoikeudet01:00:47 Kyberturvan näkökulma tietomassoihin01:01:37 Avoin lähdekoodi puolustuksena01:02:29 Eristetyt putket ja social engineering01:03:59 Ammatillinen identiteettikriisi01:05:11 Lääkärit ja auktoriteetin murtuminen01:06:01 Koodaamisesta työn koodaamiseen01:06:40 Lopetus ja jatko sisäpiirissä Neuvottelija Sisäpiirissä Lean-ajattelun yhdistäminen tekoälyyn