Advertise on podcast: Sami Miettinen Neuvottelija

Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari haastatteli kirjaansa Pääomasijoittajat varten noin 60 alan toimijaa Lontoon jättirahastoista suomalaisiin buyout-taloihin. Jaksossa puretaan, miksi nollakorkojen loppu jäädytti exitit, mitä jatkorahastot tarkoittavat ja miten palkkiomalli, aitakorko ja carry käytännössä toimivat. Junkkari kertoo, miten hän sai Sponsorin, Interan ja Vaakan tuottoluvut julki, ja käy läpi CapManin, EQT:n, DevCon ja Tesin tarinat sekä venturetoimialan kahden sukupolven kohtalot. Keskustelun ytimessä on jännite: miksi suomalaiset eläkeyhtiöt sijoittavat kymmeniä miljardeja amerikkalaisiin jättirahastoihin, kun kotimaiset rahastot jäävät pieniksi ja scaleup-rahoitus puuttuu. Lopuksi pohditaan ratkaisuja Tesin Suomiklubista Ruotsin malliin, jossa yksilö saa ohjata osan eläkesäästöistään itse. 00:00 Avauskooste exiteistä, jatkorahastoista ja eläkeyhtiöistä 01:25 Marko Junkkari kolmatta kertaa vieraana 02:12 Kurt Björklund, Suomen menestynein pääomasijoittaja 03:19 Jättirahastot vastaan pienet suomalaisrahastot 04:03 Lontoon jättirahastot ja KKR:n ennakkokuulustelu 05:54 Björklundin moottoritievertaus toimialan sykleistä 07:17 Nollakorot loppuivat ja exitit kuivuivat 09:46 Tavaratalot, jatkorahastot ja velkaa velan päälle 11:08 Perustermit GP, LP ja rahaston elinkaari 14:08 Jenkkimittakaava ja pörssiyhtiöiden katoaminen 15:12 Miksi pääomasijoittajat ovat voittaneet pörssin 16:42 Bridgepoint, A-Katsastus ja Suomen buyout-aukko 18:49 Alan historia Suomessa ja EQT:n nousu 21:32 Samin harmistus: Nordic Capitalin työpaikka 22:42 Palkkiomalli, aitakorko ja carried interest 24:46 Ari Tolppanen ja kirjan rajaukset 27:20 Pääomasijoittajan yrittäjäriski ja zombirahastot 29:56 Buyout-rahastojen tuotot ja Sponsorin ensimmäinen rahasto 32:43 Interan nousu 450 miljoonan rahastoon 34:08 Bocap ja Taalerin diilikohtaiset rahastot 35:27 DevCo Partners ja yhden kohteen rahastot 38:41 Vexve ja palloventtiilien menestystarina 40:28 Eqvitecin alasajo ja eläkeyhtiöiden pettymys 41:50 Venture, growth ja buyout eroteltuina 42:37 Dotcom-romahdus kaatoi ensimmäisen venturesukupolven 45:33 Timo Ahopelto, CRF Health ja Lifelinen synty 47:27 Toinen sukupolvi, Slush ja startup-ihme 50:02 MB Rahastot ja Kotkamillsin kartonkikone 52:44 CapManin buyout-sarja katkesi finanssikriisiin 54:32 CapMan kiinteistöissä, infrassa ja lohenkuljetuksessa 57:54 Pia Santavirta ja Tesin strategiakamppailu 1:01:04 Tesin rahastosijoitukset ja suorat sijoitukset 1:04:51 Scaleup-rahoituksen puute ja Suomiklubi 1:08:31 Eläkemiljardit jenkkirahastoihin ja suomalaisrahastojen koko 1:12:29 Ratkaisuna Ruotsin malli ja yksilön valinta 1:15:28 Samin kirja-arvio ja tilaustyön toimituksellinen vapaus 1:18:48 Seuraavaksi investointipankkikirja? 1:19:52 Sisäpiirissä Yhdysvaltain välivaalit Kansikuvan muotokuva: Jonne Räsänen / Otava.

Yhdysvaltain välivaalien jälkeisenä päivänä Thomas Brand ja Sami Miettinen pohtivat, kaatuiko Curtis Yarvinin teknomonarkian unelma Trumpin epävakauteen vai jatkuuko alla oleva kehitys vaaleista riippumatta. Keskustelu sukeltaa Nick Landin pimeään valistukseen, jossa ihminen on vain käynnistysalusta vieraalle älylle, ja Yarvinin katedraaliin hajautettuna konsensuskoneena. Esillä ovat akselerationismi, Yudkowskyn globaali moratorio, Bostromin pallokulho ja kysymys siitä, voiko tekoälyn kehitystä ylipäätään hidastaa. Jakso päättyy exitin, loyaltyn ja äänen kolmijakoon, veropohjan katoamiseen koneiden aikakaudella sekä Landin väitteeseen, ettei mikään inhimillinen selviä lähitulevaisuudesta. Bitcoin kulkee mukana esimerkkinä rahasta, joka ei ole riippuvainen ihmisestä.00:00 Maistiainen jakson teemoista01:13 Thomas Brand Neuvottelijastudiossa välivaalien jälkeen01:53 Miksi Bitcoin on paras raha03:00 Satoshi Nakamoto ja Bitcoinin 18 vuotta03:42 Nick Land ja Curtis Yarvin esittelyssä05:06 Kylmyys ole jumalani ja Hesarin kirja-arvio07:41 Konservatiivi ja reaktionaari eri ajattelijoina09:59 Terence Tao ja matemaatikkojen tekoälyahdistus11:41 Välivaalit ja teknomonarkian kompastus13:45 Miksi vaalit eivät muuta suuntaa14:51 Republikaanit, MAGA ja JD Vance18:51 Suurmiesteoria, Charlie Kirk ja Tucker Carlson20:08 Demokraatit odottivat ja Iran ratkaisi21:20 Pimeä valistus kääntää käsitteet ympäri22:16 Nick Landin tie Warwickista Shanghaihin27:49 Land vastaan Dugin28:56 Ihminen bootloaderina vieraalle älylle30:41 Yudkowsky ja globaalin moratorion ongelma32:47 Informaatiovaara ja laajennettu mieli34:35 Steven Pinker valistuksen puolustajana38:43 Yarvinin katedraali konsensuskoneena43:46 Akselerationismi ja uusreaktionaarinen ajattelu48:33 Toby Ord ja eksistentiaaliset riskit49:34 Tekoälypelko ja Samanthan penetraatiotestit51:35 Carlota Perez ja teknologiset aallot53:02 Harari, Homo Deus ja dataismi55:02 Dawkins, meemit ja geenin itsekkyys57:17 Filosofiset zombit ja simulaatiohypoteesi58:24 Hyperstitio ja Rokon basiliski1:01:05 Butlerian jihad ja Moravecin paradoksi1:02:10 Iain M. Banks ja ihmiset labradoreina1:03:35 Samuel Butler: ihmiset koneiden hevosina1:08:00 Miettisen kuutio ja p(doom)1:09:43 Bostromin haavoittuvan maailman hypoteesi1:12:30 Skynet vai hajautetut älysaarekkeet1:15:34 Exit, loyalty ja ääni1:19:56 Atlas Shrugged ja vulkaanien ulosmarssi1:21:03 Koneet ja veropohjan katoaminen1:25:00 Xenosysteemit ja ksenotaloustiede1:28:20 Mitä kapitalismin jälkeen tulee1:29:30 Fermin paradoksi ja suuri suodatin1:30:20 Meltdown: mikään inhimillinen ei selviä1:33:15 Kiitokset ja siirtymä sisäpiiriin

Valto Loikkanen ehdottaa, että jokainen suomalainen saisi pääsyn tekoälyyn kirjastokortilla, ja laskentatehon voisi tarjota vajaakäytöllä oleva LUMI-supertietokone Kajaanissa. Sami Miettinen ja Petri Kajander käyvät hänen kanssaan läpi, miksi digitaalinen suvereniteetti vaatii puheen sijaan tekoja niin yksilön, yrityksen kuin valtion tasolla. Keskustelu kulkee Anthropicin listautumisesta ja tekoälyn paljastamista tietoturva-aukoista siihen, miksi koodari masentuu, kun kone tekee hänen työnsä minuutissa ja ihmistyön signaaliarvo katoaa. Valto avaa kirjaansa Oma tietoekosysteemi ja perustelee, miksi oma kumuloituva tieto kannattaa pitää erillään agenteista ja alustoista. Lopuksi pohditaan, miksi suomenkielinen malli ajattelee eri tavalla kuin englanninkielinen ja mitä se merkitsee julkiselle sektorille, sääntelylle ja kansalliselle kielimallille.00:00 Kirjastokortilla tekoälyä koko Suomelle01:05 Valto Loikkanen ja Petri Kajander esittäytyvät02:33 Opintomatka Italian Leonardo-supertietokoneelle03:40 Anthropicin listautuminen ja tietomurtojen aalto05:46 Temuälystä Ikeaälyyn06:33 Pärjääkö oma lokaali tekoäly frontier-malleja vastaan07:15 Kvanttikoneet ja varastoidun salatun datan riski08:25 Kotiserveri, palomuuri ja avoin lähdekoodi10:10 Bunkkeroidut datakeskukset ja kansallinen laskentateho11:05 Googlen mainostulot jäävät ensi kertaa vähemmistöön12:03 Digitaalinen suvereniteetti konkreettisiksi teoiksi13:03 Avoimesta lähdekoodista avoimiin spesifikaatioihin14:15 SpaceX, Anthropic ja AltaVistan kohtalo17:52 Kansalaispalkka osakkeiden kautta19:40 Ihmistyön verotukseen nojaava hyvinvointivaltio murenee20:30 Masentunut koodari ja työn arvon katoaminen23:58 Kun output on ilmaista, signaaliarvo katoaa26:25 Marxin lisäarvoteoria tekoälyn aikakaudella27:26 Generalistien paluu ja hyvän maun merkitys30:30 Valton kirja Oma tietoekosysteemi33:36 Tieto ei vanhene, se muuttaa merkitystä35:13 Samantha ja agentin tiedon omistaminen36:58 Jack Dorsey: vallihautoja ei enää ole37:55 Mikä on yritys, kun työllä ei ole itseisarvoa39:57 Digitaalinen omistus ja keskitetty oma tieto42:41 Tarvitset fiduusarin, joka on sinun puolellasi43:10 Teknokorporaatiot, geopolitiikka ja Kainuun datakeskus46:09 Internetittömän inferenssin harjoittelu vanhoilla koneilla48:13 Pihan minidatakeskus ja datakeskussauna50:24 Freenet-sähköposti ja Nokia 211052:20 Kirjastokortti: suomalainen inferenssimalli LUMIlla54:55 Miksi juuri kirjasto56:46 Heikot suomenkieliset painot ja Poro-malli1:01:06 Suomenkielinen malli on veroystävällinen1:01:57 Agentit puhuvat jo keskenään1:03:08 Julkinen sektori agenttirajapintojen kautta1:05:22 Kieli muokkaa mallin ajattelulogiikkaa1:07:24 Monimutkainen sääntely sopii tekoälylle1:10:09 Valvontavaltio vai hajautettu demokratia1:10:57 Anthropicin vallihauta lääketeollisuudessa?1:12:32 Bundlaus ja pilkkominen malliliiketoiminnassa1:13:12 Kiitokset ja siirtyminen sisäpiiriin

Venäjällä vallanvaihto on harvoin tapahtunut luonnollisen kuoleman kautta. Dosentti Arto Luukkanen käy Sami Miettisen kanssa läpi kirjansa Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria keskeiset teemat Iivana Julmasta ja Katariina Suuresta Leniniin, Stalinin terroriin ja Prigožinin kapinaan. Läpi vuosisatojen toistuu sama asetelma: tsaari, pajarit ja turvallisuuskoneisto, jonka varassa valta lepää ja jonka johtaja ei voi koskaan näyttää heikkoutta. Matkalla puhutaan myös Suomen ajasta suuriruhtinaskuntana, Snellmanin markasta, suomettumisesta ja siitä, miksi Neuvostoliitto ei koskaan ottanut Suomea. Lopuksi Luukkanen hahmottelee kaksi skenaariota sille, mitä Venäjällä tapahtuu Putinin jälkeen.00:00 Intro: sadistiset tsaarit ja heidän pajarinsa01:23 Arto Luukkanen ja vähemmistökahvi02:08 Kirja Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria02:52 Defenestraatio eli ikkunasta ulos heittäminen04:15 Prigožin nousi isäntää vastaan05:43 Wagnerin tiikeriloikka kohti Moskovaa07:02 Mitä jos kapina olisi onnistunut07:48 Roisto ja gopnik: Prigožinin ja Putinin psykologia08:59 Sekurokratia ja oligarkkien syrjäyttäminen10:04 Mongolit ja Venäjän strateginen kulttuuri12:31 Iivana Julma ja metropoliitta Makari15:07 Opritšnina ja Novgorodin verilöyly17:12 Katariina Suuri ja Voltaire17:58 Stalinin kuolema ja Beria19:12 Diktaattori tarvitsee aina teloittajansa20:44 Katariina syrjäyttää Pietari III:n21:33 Paavalin kuristaminen ja isänmurhaajan syyllisyys22:31 Krimin sota ja maaorjien vapautus23:54 Suomi siirtyy Venäjän vallan alle26:40 Isoviha ja Napuen taistelu28:32 Fennomania, Snellman ja kielireskripti30:03 Snellmanin markka ja kultakanta32:50 Aleksanteri II:n pommimurha33:09 Gorbatšov, perestroika ja Ukrainan herääminen34:49 Puola ja suomalaisen kouluopetuksen sokeat pisteet36:33 Suomettumisen geriatrinen iskujoukko37:49 Jeltsin, oligarkit ja Putinin nousu40:31 Sopimus kansan kanssa: rahaa ilman politiikkaa41:23 Liturgiset vaalit ja Medvedevin vaihtarit44:22 Šoigu, Belousov ja seraljitaistelu45:33 Supo, Tiitisen lista ja valvojien valvonta49:51 Vankilasta rintamalle51:13 Pieni isänmaa eli perhe51:39 Koivisto, Kekkonen ja suomalainen johtajakaipuu55:52 Imperialismin paluu ja kaasuputkidiplomatia57:41 Jos Suomi olisi alistunut58:49 Molotov: niin itsepäisiä ihmisiä59:38 Krimin historia ja Hruštšovin lahja1:02:17 Skenaario yksi: valtataistelu Putinin jälkeen1:04:07 Skenaario kaksi: tsaari ja uusi dynastia1:06:56 Ukrainan iskut ja mobilisaation riski eliitille1:09:20 Lenin kirjoituspöytäraakalaisena1:11:53 Ježovin terrori käsityönä1:13:09 Loppusanat ja siirtyminen Sisäpiiriin

United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja Pasi Havia kertoo, miten hän rakentaa salkkua neljän megatrendin ympärille: tekoäly ja digitalisaatio, sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Rahasto on tuottanut ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana yli 26 prosenttia, ja kehitystä ovat vetäneet erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät Micron, Broadcom, Lumentum ja AMD.Keskustelussa arvioidaan, voiko koneiden kyltymätön muistintarve murtaa puolijohdealan vanhat syklit ja miksi perinteiset arvostuskertoimet menettävät selitysvoimaansa eksponentiaalisessa kasvussa. Samalla tarkastellaan tekoälyarvoketjun rengasrahoitusta, kilpailua pääomasta valtioiden kanssa, Kiinan sääntelyriskiä ja Euroopan asemaa tekoälykilpailussa. Sami valmistautuu omaan tekoälysijoitushaasteeseensa ja testaa teesiään ihmistyön korvautumisesta koneilla.00:00 Sijoittaminen ei ole ratkaistava matemaattinen yhtälö01:21 Pasi Havia ja UB Megatrendit esittäytyvät02:36 Seitsemän kuukautta ja yli 26 prosentin tuotto03:05 Samin tekoälysijoitushaaste ensi vuodelle03:48 Rahaston neljä megatrendiä ja niiden painot04:59 Megatrendien painoja voi muuttaa joustavasti05:47 Ihmistyön korvaaminen tekoälyllä uutena megatrendinä06:35 Fyysinen tekoäly ja tuotannon paluu lähemmäs07:56 Globalisaatiosta lokalisaatioon Hormuzin salmen varjossa08:40 Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa tekoälykisassa09:40 Miksi Kiinaan sijoittaminen ei houkuttele10:20 Muistibuumi ja Micron Korean sirujen sijaan11:40 Micronin kertoimet pysyvät matalina tuloksen kasvaessa13:03 Koneiden kyltymätön siruntarve ajaa kysyntää14:03 Nvidia, tekoälyagentit ja reunalaskenta15:07 Eurooppalaiset poiminnat ASML ja BE Semiconductor15:55 Omat sirut: Broadcom, Google ja Amazon16:36 Miksi SpaceX ja Anthropic eivät sovi rahaston sijoituskohteiksi19:05 Verrokkianalyysi ja kertoimien taakse katsominen20:40 Muskin konglomeraatti ja henkilöriski22:18 Lumentum tarkkana altistuksena datakeskusten optiikkaan23:56 Rengasrahoitus tekoälyn arvoketjussa25:10 Kilpailu pääomasta ja pitkien korkojen nousu27:44 Kertoimet hajoavat eksponentiaalisessa kasvussa28:57 Arvosijoittamisen pitkä alituotto ja momentum30:30 Puolustus, ESG ja vastuullinen sijoittaminen32:30 Naton viiden prosentin tavoite ja Euroopan puolustus33:13 Taiwanin uhka ja Kiinan aikataulu34:48 Valtio-omistus riskinä puolustusyhtiöissä36:32 Poiminnat TKMS ja Theon International37:01 Energiamurros ja Yhdysvaltojen vanha sähköverkko38:08 Muuntajapula ja Kiinan tuontikielto38:37 Constellation, Quanta, GE Vernova ja Vertiv39:27 Tekoälyagentit valitsivat Nexansin Vertivin sijaan Samin testissä40:39 Eli Lilly ja Novo Nordisk laihdutuslääkkeissä43:01 Maantieteellinen hajautus ja Kiinan sääntelyriski44:57 Euroopan sääntely ja Mistralin uusi malli46:28 Suomen sähköverkko ja datakeskusten mahdollisuus49:09 Lemmikkiosake Micron ja pitkät asiakassopimukset50:20 Muistin hinnat nousevat datakeskusten ostovoiman vuoksi51:23 Fyysinen tekoäly Micronin uutena liiketoimintana52:38 Paikallinen laskenta ja avoimet mallit kotona53:35 Volatiliteetti ja pitkä aikajänne55:02 Samin haaste ja loppusanat

Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ja Sami Miettinen tekevät globaalin kierroksen Yhdysvaltain välivaaleista Venäjään, Ukrainaan, Kiinaan ja tekoälyn valtataisteluun. Vanhasen mukaan Euroopan tragedia on se, että se ulkoisti energiansa venäläisille, aseensa amerikkalaisille ja teknologiansa kiinalaisille, ja herää nyt maailmaan, jossa peli on monelta osin jo pelattu. Jaksossa pohditaan, miksi Iranin operaatio oli Yhdysvalloilta strateginen virhe, mitä Ukrainan droonivallankumous opettaa Suomelle ja miten Venäjä varustautuu Suomen rajan tuntumaan. Tekoälyn osalta kysytään, onko Euroopalla mitään sanottavaa sääntelypöydässä, jos parhaat mallit päätyvät valtioiden ja teknojättien liittoon. Lopuksi keskustelu kääntyy Suomen tulevaisuuteen, työn murrokseen, verotukseen ja siihen, kuka meillä oikeasti omistaa tulevaisuuden.Huom! Olen siirtynyt Adobe Premiere Prosta DaVinci Resolveen mm. Roni Arvosen, Petri Kajanderin ja Tuomas Piggin innoittamana. Tästä seuraa väistämättä kokeiluja ja epäonnistumisia. Antakaahan ohjausta matkalla!00:00 Avauskooste Iranista, Euroopasta ja tekoälystä01:08 Henri Vanhanen esittäytyy: Atlantic Council, Nest AI, ESF03:02 Kaksoiskäyttöteknologia ja rauhan osingon loppu05:53 Euroopan ulkoistettu energia, aseet ja teknologia07:03 Trump herättäjänä ja Hormuzin salmen virhe08:00 Kymmenen vuotta Trumpia ja muuttuva Amerikka09:45 Iranin operaatio ja Israelin tiedustelun rooli10:45 Vasemmiston pitkä marssi ja Venäjän vaikutusvalta13:01 Trumpin hallinnon Venäjälinja ja Ukrainan tuki14:08 Venezuela ja Amerikan oma takapiha14:54 Hormuzin sulku iskee Aasiaan ja välivaaleihin16:41 Ukrainan sota Espanjan sisällissodan kaikuna18:00 Kiinan pitkäjänteinen omavaraisuusstrategia18:35 Ukrainan droonit ja Venäjän kylmä talvi20:06 Massatuotanto ratkaisee ja Suomen puolustusvoimat21:59 Droonien vanheneminen ja skaalautuva tuotantokyky23:08 Nokia, huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto24:35 Puolustusbudjetin kasvu ja rahoituksen kysymys25:07 Pelotteen muutos ja Venäjän uudet varuskunnat28:10 Kiinan tekoälystrategia nojaa energiaan29:30 Stubbin tekoälysopimus ja sääntelyn rajat31:28 Ydinasevertaus ja superälyn nopea kehitys33:52 Sirut, maametallit ja Taiwanin kohtalo37:17 Teknofasismi ja Euroopan pääsy parhaisiin malleihin38:36 Kiinan avoimet mallit, Poro ja Mistral39:49 Googlen konesalit ja sähkökeskustelu Suomessa41:38 Irlannin oppitunti datakeskuksista43:14 Teknojätit valtioina ja yritysdiplomatia45:13 Liiketoimintavastaisuus ja puuttuva tulevaisuusvisio49:03 Korporatismi, tekoäly ja työn murros51:05 Suomenkielinen paikallinen tekoälymalli puuttuu yhä52:13 Viimeiset ihmistyövaalit ja tekoälyn verotus53:59 Julkisen sektorin tekoälyloikka ja säästöt54:32 Euro, Ranska ja velkojen kohtalo55:39 Geopolitiikka näkyy suomalaisen kotitalouden kukkarossa57:20 Intia ja globaali etelä jokerikortteina59:23 Lopetus ja sisäpiirin jatkoaiheet

Kari Angeria ja Janne Ikola ovat kirjoittaneet kirjan Vedenjakaja. Se kysyy, mitä tietotyölle tapahtuu, kun tekoäly hoitaa yhä suuremman osan tehtävistä. Kirjan rohkein väite on, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista ja paljastaa samalla, kuinka huonosti ihmistyön tavoitteet on yrityksissä määritelty. Keskustelussa punnitaan, onko tämä kerta todella erilainen kuin aiemmat teknologiset murrokset ja miksi organisaatioiden ja julkisen sektorin inertia hidastaa muutosta. Lisäksi pohditaan agenttien delegointia, tekoälyesihenkilöitä, intuition ja kielimallien rajoja sekä sitä, tarvitaanko tulevaisuudessa enää yrityksiä lainkaan. Lopuksi vieraat antavat nuorille konkreettisia uravinkkejä ja nimeävät kolme uutta tietotyön roolia.Kaupallinen yhteistyö: PostiKuuntele Posticast: Kiertotalous kasvun lähteenä: yritysten uudet liiketoimintamallitTutustu Postin julkaisemaan Logistiikan tulevaisuuden trendiraporttiin: www.posti.fi/trendiraportti.00:00 Jakson poimintoja01:05 Vieraat esittäytyvät, Janne Ikola aloittaa02:20 Kaupallinen yhteistyö: Posticast03:27 Takaisin jaksoon, Kari Angeria esittäytyy04:35 Kirja Vedenjakaja ja työn uusjako05:25 Luddiitit ja aiemmat teknologiset murrokset07:18 Onko tämä kerta todella erilainen?07:59 Organisaatioiden kitka hidastaa muutosta09:33 Tehtävät korvautuvat, työ on laajempi kokonaisuus12:16 Koodareiden kokemus ennustaa muuta tietotyötä14:16 Koodaajista tulee yrityksen orkestroijia15:49 Agenttien tavoitteet paljastavat epäselvät roolit17:05 Ihmistyön speksaus on heikolla tasolla18:20 Paradigmat ja käsitys pääomasta20:35 Tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista21:38 Julkinen sektori ja virkavastuun riskifunktio23:55 Tokenmaxing ja työkalujen todellinen arvo25:12 Yksilötehokkuus ennen ryhmätehokkuutta27:33 Resurssien hamstraus ja omat lisenssit29:37 Tekoälylle natiiveja käyttötapoja ei vielä löydetty31:14 Agenttinen liikenne ohitti ihmiset verkossa33:40 Robotisaatio etenee hitaana vyörynä34:15 Haluavatko ihmiset käskyjä koneelta37:43 Ihmisen tehtävä on tuoda entropiaa40:02 Hiljainen tieto ja intuitio kielimallien ulottumattomissa42:14 World models ja neurosymbolinen tekoäly43:31 Kahnemanin systeemit ja koneen intuitio45:45 Faktat, mielipiteet ja arvovalinnat48:45 Tarvitaanko tulevaisuudessa yrityksiä49:26 Coasen teoreema ja koordinaatio-ongelma

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju joutui mediamyrskyyn, kun hänen arvionsa liian tiukasta velkajarrusta tulkittiin tueksi linjalle, jonka mukaan mitään ei tarvitse leikata. Jaksossa Aki kertoo, mitä hän oikeasti tarkoitti: Suomi on ajautunut talouspoliittiseen mahdottomuuskolmioon, jossa kasvua tuovia uudistuksia ei voi tehdä, jos ne maksavat lyhyellä aikavälillä penniäkään. EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja Sami Miettinen kysyvät, mitä veronmaksaja rahoilleen saa, ja Aki myöntää, ettei julkisen sektorin tehokkuutta ole Suomessa tutkittu juuri lainkaan parinkymmenen vuoden aikana. Keskustelu käy läpi yhteisöveron alennuksen, hyvinvointialueiden sisäiset hankinnat, laskevien oppimistulosten ja kasvavien menojen ristiriidan, eläkkeiden painon julkisissa menoissa sekä perintöveron ja verohallinnon valitusyksikön. Lopuksi pohditaan alennettuja arvonlisäverokantoja ja Etlan juhlakirjan tavoitetta nostaa Suomi takaisin Ruotsin elintasolle yli 50 uudistuksella.00:00 Jakson kärkihetket ennakkoon01:11 Akin ja Minja Koskelan epäpyhä liitto02:11 Vieraat esittäytyvät, Etla ja EVA02:31 Suomen mediapeli ja velkajarrun tulkinnat03:14 Aki myöntää virheen, juhlakirjan kasvuviesti04:06 Väittely Korkmanin ja Vihriälän kanssa04:22 Talouspoliittinen mahdottomuuskolmio05:39 Vaalibudjettikritiikin valikoivuus06:55 Julkiset panostukset vai veronalennukset07:52 Yhteisöveron alennus ja verotuottojen kertyminen09:46 Julkisen kukkaron harha, jokainen vero haittaa10:32 Mitä veronmaksaja verorahoillaan saa11:49 Suomi vastaan Sveitsi, 30 miljardin ero12:29 Julkisen sektorin tuottavuustutkimus on lopetettu15:15 Hyvinvointialueiden inhouse hankinnat omilta yhtiöiltä17:11 Raha seuraa potilasta, vuoden 2010 malli19:01 Leikkaus aina palveluista, ei tehostamisesta20:42 Lääkärijohtajat ja hyvinvointialueiden politiikka21:32 Veronmaksuhalukkuus ja verokriittisyys kasvavat22:56 PISA laskee, oppilaskohtaiset menot kasvavat23:27 Eläkkeet ja vanhuspalvelut syövät resurssit24:57 Onko Suomen julkinen sektori oikeasti suurin26:13 Sopeutus menopuolelta, tekoäly apuna26:40 Marginaaliverot ja menopainotteinen sopeutus28:42 Perintövero ja Ruotsin luovutusvoittomalli29:47 Sukupolvenvaihdokset ja Suomi himoverottajana32:15 Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat ja tekoäly33:48 Alennetut arvonlisäverokannat ja Mirrlees Review36:40 Ruoan alv ja äänestäjien asenteet38:09 Verohallinnon valitusyksikkö ja kymmenen vuoden riita40:53 Tekoäly tasoittaa veronmaksajan pelikenttää42:07 Synninpäästö Akille ja talousuudistusten pakko42:56 Etlan tavoite: Ruotsin elintaso takaisin44:18 Korkein marginaalivero 44 prosenttiin

Jyväskyläläinen Aslak de Silva on muutosjohtaja, joka kutsutaan paikalle silloin kun organisaatio on kriisissä tai käymistilassa, Nordic Business Forumin koronavuosista Selfly Storeen ja Maventaan. Taustalla on yli 15 vuotta korealaista Hanmudoa, noin sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus, joista on syntynyt johtamisfilosofia nimeltä The Black Belt Leadership. Sami Miettinen ja Aslak pohtivat, miten paineensieto, kunto, lepo ja tavoitteiden porrastaminen siirtyvät johtamiseen ja miksi mustaa vyötä ei saavuta kukaan yksin. Keskustelu kulkee omistajien ja hallituksen ristipaineista Paul Polmanin pitkän aikavälin arvonluontiin sekä Nordbankenin ja Meritan fuusion lojaliteettidilemmaan. Lopuksi puhutaan tekoälystä johtamisvalmentajana, tyhmien kysymysten voimasta agenttien aikakaudella ja itseluottamuksen kalibroinnista ratkaisevalla hetkellä.00:00 Aslak de Silva, Obaman vierailu ja Nordic Business Forum01:04 Suomen Mister Wolf Selfly Storesta Maventaan02:02 Miksi Aslak viihtyy paineen ja epävarmuuden keskellä02:55 Nimen tarina Sri Lankasta Portugaliin05:03 Hanmudo, sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus05:43 Valkoiselta vyöltä työelämään ja The Black Belt Leadership07:52 Huippu-urheilijan mindset ja luovuttamisen hetken tutkiminen10:15 Kymmenen vuoden haaste: 40 000 leukaa11:09 Pelillistäminen, julkiset vedot ja vyökokeet tavoitteina14:19 Fyysinen kunto, lepo ja johtajan suorituskyky15:57 Hintsa Performance ja vastustajan merkitys kamppailussa18:07 Tappajan katse ja vastustajan lukeminen19:41 Muutosjohtaminen alkaa aina ihmisistä21:36 Avoin johtoryhmä ja omien virheiden myöntäminen22:31 Paniikin hallinta ja rohkeus kokeilla23:45 Omistajat, hallitus ja toimitusjohtajan oma linja26:20 Strategia muuttuu matkan varrella28:02 Paul Polman ja lyhyen ja pitkän arvon dilemma29:50 Mustaa vyötä ei saavuteta yksin31:45 Väärän johtajan tunnusmerkit ja hiljaiset kokoukset33:22 Uni, Oura ja ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena34:31 Johtamisfilosofia tekoälyvalmentajaksi Lovablella37:11 Neuvottelija Sisäpiiri ja Samantha faktantarkistajana38:06 Tyhmät kysymykset ja mikä oikeasti on agentti41:09 Suora kysymys neuvottelussa ja radikaali rehellisyys42:50 Itseluottamuksen kalibrointi Suomen ja Ruotsin maaottelussa44:03 Nordbanken, Merita ja lojaliteetin ristiriita47:04 Livestriimi, korona ja kokeilujen pitkä arvo48:44 Tetrising your life into balance ja palautuminen49:35 Tyttäret, taitoluistelu ja kamppailun opetukset51:15 Taekwondo, kostofantasiat ja katseella rauhoittaminen54:58 Jyväskylän menestystarinat Toyotasta Brellan56:38 Työmatkat ja The Black Belt Leadership podcast58:01 Kiitokset ja siirtyminen Sisäpiiriin

Suomalaisyritysten hallitukset ovat usein analogisen ajan jäänne: ne kokoontuvat katsomaan menneitä lukuja ja vaihtavat toimitusjohtajaa, kun tulokset eivät parane. Ville Tolvanen väittää, että hallitus pitää keksiä uudelleen tulevaisuuden johtamisen prosessiksi, jossa omistaja luo mahdollisuudet, hallitus rakentaa huomisen ja johto tekee tuloksen. Aura Boards yhdistää tulevaisuuteen katsovan ideologian, tuhannen päivän strategian, vuosisuunnitelman ja tekoälyn tukeman tilannehuoneen, jossa kone laskee ja ihminen päättää. Juho Jokinen ja Sami Miettinen grillaavat ajatusta säälimättä ja kysyvät, mikä omistajan, hallituksen ja johdon ketjussa oikeasti muuttuu, miten se toimii arjessa ja mitä näyttöä hyödyistä jo on. Mukana esimerkkejä Fredman Groupin ERP-hankkeesta, strategiapäivistä Alpeilla ja siitä, miksi hallitus on Suomessa halpaa kuin saippua.00:00 Intro: onko Aura Boards hallitustyön vallankumous?01:00 Ville Tolvanen ja Juho Jokinen esittäytyvät01:35 Jokisen ura ja 19 vuotta Tolvasen kanssa03:39 Vallankumous vai keisarin uudet vaatteet04:29 Tolvasen sata hallitusvuotta ja omistajuuden tutkimus05:50 Miksi hallituksen rooli pitää mullistaa08:42 Suomalaisyritykset eivät kasva eivätkä ole kannattavia09:51 Lifeline Ventures ja epäonnistuvat sijoitukset10:48 Omistaja luo mahdollisuudet, hallitus huomisen11:17 Investointipankkiirin näkökulma omistajiin ja hallituksiin12:45 Hallituspaikka ei ole meriittipaikka14:16 Miksi hallitus on jäänyt analogiseen aikaan15:58 Kulttuurimuutos ja we over me17:46 Hallitusvaltaa ilman omistajan euroja20:14 Hallitustutkimus: kuinka paljon aikaa tulevaisuudelle20:52 Tavoitteena 80 prosenttia tulevaisuudesta22:01 Ferrarin joukkue ja ryhmätyön voima22:59 Board as a Service ja Linux-malli24:33 AI-tilannehuone kolmesta tilinpäätöksestä25:32 Kone laskee, ihminen päättää26:52 Kenen tekoäly on paras28:16 Fredman Group ja Peltolan Pussin ERP-hanke31:47 Tuhannen päivän strategia ja vuosisuunnitelma33:35 Tulevaisuuteen katsominen ilman tekoälyyn nojaamista36:31 Esimerkki: konepaja ja lykkääntyvä suuri tilaus40:10 Yhteinen data korvaa toimitusjohtajan suodattimen41:02 AI-agentti hallituksen keskustelukanavalla43:23 Itsenäinen agentti vai digitaalinen kaksonen45:22 Organisaation muisti ja tekoälyn kontekstin rajat47:22 Puheenjohtaja kapellimestarina50:00 Strategiapäivät Alpeilla ja reaaliaikaiset muistiot53:37 Tietoturva ja yrityssalaisuudet tekoälyn aikana54:47 Hallitusportaalit ja Admincontrolin mahdollisuus55:28 Hallitus on halpaa kuin saippua57:31 Liikaa yrityksiä, liian vähän hyviä yrittäjiä59:13 Venture capital, private equity ja perheyhtiöt1:00:48 Piemonten leiri ja avoin yhteisö1:03:00 Mitä Aura Boards muuttaa käytännössä1:04:38 Ennuste ja CFO jokaiseen yhtiöön1:06:47 Miten Aura Boardsiin pääsee mukaan1:07:05 Tuomio: vallankumous vai keisarin uudet vaatteet1:07:56 Suomen paras Rolodex ja Neuvottelijan sisäpiiri

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja ja Sami Miettinen pohtivat, miksi Suomen talous on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä vedossa ja miksi yksittäisestä ennakkotiedosta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keskustelussa punnitaan rajaverojen kevennysten dynaamisia vaikutuksia, vaalikevään veronkiristyspaineita sekä sitä, miksi ruotsalaisen aikuisen keskimääräinen varallisuus on kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekoälyosuudessa kysytään, miksi kauppatieteilijä on luonteva tekoälyn huippukäyttäjä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voisi mitata ja miksi Eurooppa uhkaa jäädä Yhdysvaltain huippumallien ja Kiinan energian ja infran väliin. Lopuksi puhutaan tekoälyllä sijoittamisesta, vastavirran teesistä tekoälyn deflaatiotaloudesta, Erämajan kyselystä sivutöiden verotuksesta sekä siitä, mitä verotukselle tapahtuu, kun yhä suurempi osa älytyöstä tehdään paikallisilla tekoälyagenteilla.00:00 Esimakua jakson kohokohdista01:24 Villapaitaekonomisti, valtsikka ja kauppakorkeakoulu03:05 Suomen talous yllättävän hyvässä vedossa04:24 Tilastokeskuksen ennakkotiedot ja BKT:n revisiot05:43 Rakentaminen, datakeskukset ja halventuneet asunnot08:20 Veronkiristyspuheista rajaverojen kevennykseen10:03 Eläkemaksut ja YEL marginaaliveron jarruna11:58 Puolustusvero ja sopeutuksen onnistunut ajoitus13:02 Tekoäly etsii ennakkotietojen harhaa14:54 Suomen ja Ruotsin varallisuuskuilu vuodesta 200416:43 Vauras puolikas omistaa työllistävät yritykset18:30 Ruotsin vaalit ja Ricardon suhteellinen etu20:10 Vasemmistopopulismi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa22:20 Tekoälyvastaisuus ja sääntelyvetoinen Eurooppa23:41 Yhdysvaltain huippumallit vs Kiinan energia ja infra25:15 Julkisen kulutuksen 159 miljardia ja tekoälyn tuottavuus26:39 Miksi kauppatieteilijä on täydellinen tekoälyn käyttäjä29:32 Prosessien uudelleenpiirto ei ole nollasummapeli31:12 Androidisoitunut yksilö vs promptattava työntekijä34:04 Julkisen sektorin tuottavuus ja tekoälytriage37:02 Opettajien mittaaminen, Pisa ja luokkakoot39:00 Tekoälytutorit, lapset ja ÄO kohti 130:tä41:34 Sisäpiiri, Samantha ja tekoälyn sijoitushaaste43:42 Japanin pitkät korot ja deflaatioteesi45:04 Reaalisignaalit satelliittikuvista ja makrobettien arroganssi46:36 Kuluttakaa, rahaa ei viedä haudan yli47:52 Kysely: kireä rajavero jarruttaa sivutöitä50:12 Veromoraali ja tekoälytyö harmaana taloutena52:17 Tekoälyvero, arvioverotus ja maastamuuttovero54:30 Optioverotus ja kuvitellut riskittömät tuotot56:15 Kiitokset ja sisäpiirin deflaatiokeskustelu

Lahtelaisen Nexpertin yrittäjä Tanja Karonen tutustui Sami Miettiseen Epicenterin hackathonissa, ja jo seuraavassa tapahtumassa he rakensivat samassa tiimissä Bridgetiä, joka kokoaa tie- ja ratahankkeiden sirpaloituneen tiedon yhteen ja automatisoi suunnitelmien laadunvarmistusta. Väylähanke voi kestää viidestä kahteenkymmeneen vuoteen, ja sen aikana ihmiset ja säädökset ehtivät vaihtua, mutta suunnitelmien tarkastus tehdään yhä pitkälti käsin Excelissä ja PDF-tiedostoissa veronmaksajien piikkiin. Karonen kertoo, miten hänen tapahtumamarkkinointiyrityksensä kääntyi Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen raudoitusalalle ja kasvoi kolmen hengen porukasta 150 hengen ja 13 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi ja miten polku vei lopulta Väyläviraston hankkeisiin. Keskustelussa avataan allianssimallia ja Vantaan ratikkaa esimerkkinä pätkittäin suunnitelluista hankkeista sekä sitä, miten Codex, GitHub, MCP-rajapinnat ja tekoälyagentit muuttavat oppimista ja asiantuntijatyötä. Lopuksi pohditaan jakson avoimeksi jäävää kysymystä: kannattaako BriDget rakentaa konsultointipalveluna vai ohjelmistotuotteena ja mitä tekoälyn murros tekee vakiintuneille liiketoimintamalleille. 00:00 Vieraana Nexpertin Tanja Karonen 01:07 Epicenterin hackathon ja Bridgetin synty 02:44 Excelit, PDF:t ja käsin tehty laadunvarmistus 04:08 Yhteinen tiimi ja pitchaus FiBANille 06:12 Yrittäjänä vuodesta 2007 ja Lehmanin romahdus 07:29 Yhdestä raudoittajasta 150 hengen yritykseksi 09:09 Maalausurakoinnista startupiin ja Väylävirastoon 10:24 Väylät, julkinen raha ja allianssimalli 12:40 BriDget eli tietosilta väylähankkeisiin 13:30 Väylähankkeen pitkä elinkaari ja sirpaloitunut tieto 15:34 Vantaan ratikka ja kuntien kaventunut budjettivalta 17:45 Miksi väylät suunnitellaan ja rakennetaan pätkittäin 20:30 Automatisoitu laadunvarmistus säästäisi veronmaksajien rahaa 21:58 Vibe coding ilman koodarin taustaa 23:32 Tiimityö tekoälyagenttien kanssa 25:33 Tekoäly henkilökohtaisena opettajana 28:44 Codex teki rapulaulukirjan verkkoon yhdessä yössä 30:03 Tekoälyn harppaus ja asiantuntijatyön murros 30:56 Valvojat, älylasit ja ihminen portinvartijana 33:07 BriDgetin kaupallinen testaus ABM:n avulla 34:36 Mitkä viestit puhuttelevat tilaajaa ja suunnittelijaa 35:36 Tanjan työkalut Codexista HubSpotiin 37:42 ERP:n vaihto on kuin sydänsiirto 38:33 Vanhat järjestelmät vai tekoäly alusta asti 39:27 MCP ja tekoälyjuristi pienyrittäjän apuna 42:08 SaaS-tuote vai konsultointipalvelu 44:52 Mitkä ohjelmistot kuolevat tekoälyn myötä 47:04 Oma yhtiö, enkeliraha ja hallitustyö 49:23 Tietosiilot ja hallitusraportoinnin luotettavuus 50:47 Tekoäly voi murskata 30 vuoden liiketoimintamallin 52:01 Dashboardit, ERP:t ja kaikenkattava järjestelmä 53:23 Käyttökatkot, mallien vaihto ja paikallinen tekoäly 54:11 Bridget purkamaan julkisten hankintojen bysanttilaisuutta 54:46 Neuvottelija Sisäpiirissä puhutaan laitesukelluksesta www.nexpert.fi linkedin.com/in/tanjakaronen

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta6:32 Mikä MCP oikeastaan on6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle7:46 Videot ravintola-alan innostajana8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä10:05 Kuvahaku lasien kameralla10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus.Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana.00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja01:51 Product market fit on määrittelemätön termi02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon tilalle04:15 Ostajan todistus ja arvon todistus erikseen04:48 Ostajan on laitettava jotain peliin05:56 Käyttäjä ei tee taloudellista päätöstä06:20 Ostosuppilo teatterina07:35 Asiakkaan piilokulut ja vaihtokustannukset08:23 Miksi isot järjestelmähankkeet epäonnistuvat09:18 SaaS ja käyttöönoton kitka10:29 Mittaaminen tekee kehityksestä silmukan10:50 Todistusaineisto kuluu ajan myötä11:14 Autovex esimerkkinä aidosta tuskasta12:03 Skaalautuminen ja ulkomainen ostaja12:36 Exit ei tapahdu sattumalta13:08 Skaalausvaihe tehokkuusmittarina14:18 Väärään suuntaan liian pitkään14:38 Rahan heittäminen väärään paradigmaan15:17 Sijoittajan neuvo väärässä vaiheessa15:46 Runkonopeus veneen vertauksena16:53 Firman runkonopeus perustajien tulona17:42 Myyjien palkkaaminen ilman näyttöä18:16 Perustajatiimin kemia osana runkonopeutta19:20 Miksi oikeat päätökset tulevat liian aikaisin20:24 Näyttö ennen peruuttamattomia päätöksiä21:01 Tiedostetut vedonlyönnit21:36 Ostajan ja arvon todistuksen sykli22:20 Liikevaihto huonona mittarina23:46 Kasvu ja skaalautuminen eivät ole sama asia24:45 Milloin exitiä pitää alkaa miettiä25:29 Amatöörikäsitykset exitistä ja unelmaostajasta26:22 Hyödyllinen vai välttämätön yritys27:36 Todistuspino hallituksen työkaluna28:43 Mikromanageerauksen riski29:42 Hallituksen, omistajan ja johdon suhde30:57 Yhteinen kieli perustajan ja sijoittajan välillä32:32 Startupin vuosikello33:00 Miten enkeli arvioi yritystä ilman näyttöä33:55 Milloin raha auttaa ja milloin ei34:49 Näyttö kuluu ja maailma muuttuu35:52 Riskin ottaminen kilpailuympäristössä36:16 Miksi asiakashaastattelut eivät riitä37:08 Podcastin ansaintamalli esimerkkinä39:24 Tekoälyhuijaukset sijoittajamateriaaleissa39:59 Prototyypin rakentaminen ei ole enää portti40:21 Asiakas voi korvata tuotteen itse41:09 Mitä perustaja ei saa ulkoistaa41:30 Myyjä kysyy vain sen minkä osaa kysyä42:09 Epäreilu etu tulee ostajakokemuksesta44:23 Investointipankkiirin todellinen kipupiste46:25 Saavutukset kuluvat ja niihin pitää palata47:21 Toptronics ja Grand Theft Auton myynti48:09 Hinnankorotus todistetulla arvolla49:00 Tekoäly kiertää ostajan todistuksen50:12 Ihmistyön korvaamisen helppous50:49 Mitä tekoäly ei vielä tunnista51:49 Sopiiko kehikko palveluihin ja tuotteisiin53:53 Mikään saavutettu ei ole pysyvää55:18 Sitä saa mitä mittaa56:33 Hajautus enkelisijoittamisessa57:34 Kameli ja yksisarvinen59:23 Realistinen valuaatio tuoton ehtona1:00:11 Arvet ja pokaalit kirjan tarinoina1:02:07 Itsensä keksiminen uudestaanSisäpiirissä puhutaan Grand Theft Auto VI:stä – ensimmäisestä GTA I:n jälkeen, jota Petri ei ole ollut myymässä.

Europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri palaa Neuvottelija kanavalle suoraan Brysselistä arvioimaan Ukrainan ja Venäjän sodan tilannetta talven kynnyksellä. Zelenskyi on julistanut Venäjän ilmatilan turvattomaksi, Putin valmistelee hiljaista liikekannallepanoa Duuman vaalien jälkeen ja Venäjän kuukausitappiot ylittävät rekrytoinnin, mutta samaan aikaan Patriot ohjuksista on Iranin sodan jäljiltä huutava pula ja ballistiset ohjukset menevät läpi. Toveri selittää, miten Ukraina yrittää palauttaa liikkeen taistelukentälle dronekuplan suojassa, miksi liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma ja miten Flamingo, maarobotit ja tekoälyaseet muuttavat sotaa. Keskustelussa käydään läpi myös Fedorovin ero ja Starlink kiista, Pohjois-Korean ja Iranin oppiminen Venäjältä, Krimin logistinen saarrostus sekä EU:n 90 miljardin rahoitus ja Euroopan puolustusbudjettien kasvu. Lopuksi puhutaan suomalaisen asevelvollisuusarmeijan laadusta, europarlamentin ääripäistä ja Martin Paasin ehdottamista blokkivaaleista.00:00 Pekka Toveri Brysselistä ja sotilasura02:01 T-55, T-72 ja Leopardin ero04:31 Zelenskyi julistaa Venäjän ilmatilan turvattomaksi06:04 Duuman vaalit ja hiljainen liikekannallepano08:07 Miksi venäläiset eivät kapinoi10:28 Venäjän tappiot ylittävät rekrytoinnin11:11 Fedorovin ero, Starlink ja Syrskyi14:58 Ukrainan henkilöstöongelma ja rotaatio16:05 Panssarivaunut ja liikkeen palauttaminen taistelukentälle17:37 Dronekupla ja mekanisoidut hyökkäykset19:44 Tykistön muuttunut taktiikka21:48 Liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma23:12 F-16, tutkakoneet ja Venäjän ilmavoimien kuluminen24:56 Talvi tulee, ballistiset ohjukset ja Patriot pula27:25 Putinin paineet ja hyökkäys kolmella rintamalla29:56 Iranin sota söi Patriotit31:58 Pohjois-Korea ja Iran oppivat Venäjältä34:16 Ohjustuotannon rajat ja pommitusten teho35:58 Kosto kopioi kostoa, energia ja logistiikka38:20 Krim saarena ja Kertšin silta41:12 Ukrainan puolustusteollisuus siirtyy länteen43:11 Moskovan ja Putinin ilmapuolustus45:21 Kiinalaiskopiot ja S-400 maakäytössä47:22 Flamingo ja ukrainalaiset ballistiset ohjukset49:20 Maarobotit ja tekoälyaseet rintamalla53:16 EU:n 90 miljardin rahoitus Ukrainalle55:31 Naton 3,5 prosenttia ja kyvykkyyksien rakentaminen57:29 Innovaatiosta tuotteeksi sodan ja rauhan tahtiin59:07 EIB:n taksonomia ja puolustusbudjettien kasvu1:00:59 Ääripäät vastustavat, keskusta tukee1:02:52 Suomen asevelvollisuus ja johtajien laatu1:06:15 Martin Paasin blokkivaalit ja veronkorotukset