Advertise on podcast: Satasen Sprintti

Miksi vanhenemme? -kirjan kirjoittaja Juulia Jylhävä kertoo, miksi vanhenemme eri tahtiin, ja mitä biologisen iän testit todella paljastavat. Entä mitä tiedämme epigeneettisistä kelloista ja vanhenemisen hidastamisesta – ja miksi liikunnan arvo ei välttämättä näy lisävuosina vaan siinä, missä kunnossa ne elämme?

Valtimotauti kehittyy usein vuosikymmenten ajan ennen ensimmäisiä oireita. Kardiologian professori emeritus Markku Nieminen kertoo, mitä LDL:stä, ApoB:stä, perimästä, liikunnasta ja statiineista pitäisi ymmärtää, jos tavoitteena ei ole vain välttää seuraavaa sydäninfarktia vaan pitää sydän ja verisuonet kunnossa vielä 90-vuotiaana.

Tässä jaksossa personal trainer ja ravintovalmentaja John Lausvuo kertoo, miten voimaharjoittelu kannattaa rakentaa, jos tavoitteena ei ole vain näyttää paremmalta vaan säilyttää toimintakyky vuosikymmeniksi eteenpäin. Puhumme lihasmassan kasvattamisesta, nopeusvoiman merkityksestä, aloittelijan saliohjelmasta, tekniikasta, proteiinista ja siitä, miksi voimaharjoittelu ei keski-iässä ole enää pelkkä harrastus vaan yksi tärkeimmistä tavoista sijoittaa omaan tulevaisuuteen.

Jani ja Jyri purkavat, miksi rasvoista ei kannata puhua vain “hyvinä” tai “pahoina”. Jaksossa käydään läpi, miksi voi ja prosessoitu liha ovat huonoja vaihtareita arkeen, miksi kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja kala ovat parempia valintoja — ja miksi omega-3-kapseli ei ole sama asia kuin kala lautasella. Käytännön viesti: älä pyri rasvattomuuteen, vaan vaihda kovat rasvat pehmeisiin ja ajattele ruokaa kokonaisuutena. 

Yli 300 000 suomalaisen data: mitä enemmän vitutusta, sitä lyhyempi elämä. Voiko asenne oikeasti lyhentää elinikää? Pessimismi voi lisätä kuolemanriskiä yhtä paljon kuin perinteiset riskitekijät. Puretaan auki V-indeksi: miten ajattelutapa vaikuttaa arjen valintoihin, tuloihin ja terveyteen – ja mitä voit tehdä tänään muuttaaksesi suuntaa.

Mitä tiede oikeasti sanoo saunasta, kylmäaltistuksesta ja pitkäikäisyydestä? Tässä jaksossa Jani ja Jyri pureutuvat suomalaisiin kohorttitutkimuksiin, jotka yhdistävät saunomisen pienempään kuolleisuuteen ja sydänriskiin – ja selvittävät, onko kyse kausaatiosta vai korrelaatiosta. Samalla myytinmurtokäsittelyyn joutuvat jääkylvyt: milloin niistä on hyötyä, milloin ei, ja voivatko ne jopa hidastaa lihaskasvua.

Alzheimer ei ala vanhuudessa, vaan usein jo keski-iässä – jopa vuosikymmeniä ennen ensimmäisiä oireita. Tässä jaksossa geriatrian erikoislääkäri ja Alzheimer-tutkija Laura Ekblad avaa, miten insuliiniresistenssi, aineenvaihdunta ja elämäntavat vaikuttavat aivojen ikääntymiseen. Mitä oikeasti tiedetään riskistä, mitä ei vielä tiedetä – ja mitä jokaisen kannattaa tehdä jo nyt, jos haluaa pitää aivonsa terävänä mahdollisimman pitkään.

Miksi osa selviää flunssasta parissa päivässä ja toisella kuluu viikkoja – tai kuukausia – palautumiseen? Tässä jaksossa pureudutaan infektioihin longevity-näkökulmasta: mikä on immunologinen reservi, miksi lihasmassa ja VO₂max ennustavat selviytymistä, ja miten rokotteet, ravitsemus sekä arjen valinnat vaikuttavat terveysvuosiin. THL:n infektiotautien ylilääkäri Leif Lakoma avaa myös antibioottiresistenssin, pandemiariskit ja sen, mitä jokainen voi tehdä minimoidakseen infektioiden pitkän aikavälin vaikutukset healthspaniin.

HUSin rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen avaa, miksi eteisvärinä yleistyy nopeasti ja miksi jopa joka kolmas sairastuu siihen elämänsä aikana. Keskustelussa käydään läpi riskitekijät (ylipaino, verenpaine, alkoholi, uniapnea, kestävyysurheilu), aivohalvausriski, älylaitteiden rooli diagnostiikassa sekä uusimmat hoidot – ablaatiosta elintapamuutoksiin. Mitä jokaisen kannattaa tehdä jo ennen ensimmäistä kohtaa?

Paastoaminen lupaa pidempää elämää, parempaa terveyttä ja puhtaampaa kehoa – mutta pitääkö se paikkansa ihmisillä? Tässä jaksossa pureudutaan pätkäpaastoihin, vuoropäiväpaastoon ja pidempiin paastoihin: mikä on näyttöä, mikä uskomusta ja missä kohtaa lihasmassa, proteiini ja arjen realismi ratkaisevat. Lopputulos on yllättävän maanläheinen: suurin hyöty ei ehkä tule paastosta, vaan energiatasapainosta, voimaharjoittelusta ja pitkäjänteisyydestä.

Miksi niin moni suomalainen luulee syövänsä tarpeeksi proteiinia, vaikka ei syö? Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten proteiini vaikuttaa lihasmassaan, ikääntymiseen, painonhallintaan ja terveyteen – ja mikä määrä on oikeasti optimaalinen.

Jyri ja Jani pureutuvat yhteen suurimmista mutta ylenkatsotuimmista terveysriskeistä: verenpaineeseen. Miksi se nousee iän myötä? Miten se liittyy aivoterveyteen, muistisairauksiin ja sydänriskeihin? Tässä jaksossa opit, miten tunnistat oman tasosi, milloin pitää huolestua ja mitä voi tehdä, jotta verisuonisto – ja sitä kautta koko keho – pysyy terveenä.

Silmäsairaudet kuten kaihi, glaukooma ja silmänpohjan rappeuma, mutta myös lihavuus ja yleistyvä sokeritauti haastavat näköä iän myötä. Silmälääkäri kertoo, miksi näkö heikkenee, mitä on ehkäistävissä ja milloin on jo kiire erikoislääkäriin.

OP ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo, miten kiireinenkin johtaja pysyy toimintakykyisenä ja miten sosiaalinen esimerkki tarttuu - niin hyvässä kuin pahassakin. Jaksossa pohditaan myös miten istuminen tuhoaa terveyden ja toisaalta miten työnantaja voi tukea henkilöstönsä hyvinvointia, sekä miten isossa kuvassa Suomesta voitaisiin rakentaa “arktinen sininen vyöhyke”.

Neurologian professori Kaisa Hartikainen avaa, miksi valkean aineen muutokset yleistyvät iän myötä ja miten niiden etenemistä voi hidastaa. Aiheina unen ratkaiseva merkitys aivojen puhdistumiselle, stressin ja yksinäisyyden yllättävät seuraukset sekä se, miten kuulon heikkeneminen voi kiihdyttää muistin rapistumista. Lopuksi Hartikainen kertoo, mitkä kolme arjen tekoa jokainen voi tehdä heti suojatakseen aivojaan tulevaisuutta varten.