Advertise on podcast: Kalle Haatanen

Historioitsija Herodotos asui vilkkaassa Ateenassa sen kultakaudella, 400-luvulla eaa. Pääteoksessaan Herodotos tutkii persialaissotia ja Persiaa, tuon ajan ensimmäistä suurvaltaa. Hän ei kuitenkaan tyydy luettelemaan hallitsijoita, vaan Herodotos kirjoittaa historiaa ihmisten tekona, jossa voidaan erottaa ajallinen rakenne sekä syy ja seuraus. Herodotos myös matkusti laajasti ja haastatteli aikalaisia. Lähdekritiikkiäkin hän harjoitti, eikä suinkaan uskonut kaikkia lähteitä. Tässä mielessä Herodotos on ollut katkeamattomasti läntisen maailman historiankirjoituksen innostaja. Yleisen historian professori Christa Steinby on tehnyt mittavan työn, joka antaa tietoa Herodotoksen ajattelusta ja sen ajan maailmasta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 300 vuotta Uudenkaupungin rauhasta.ja 500 vuotta Kustaa Vaasan johtamasta Ruotsin vapaussodasta Tanskaa vastaan. Tuona aikana Ruotsi nousi suurvallaksi, joka vaikutti ratkaisevasti Euroopan kehitykseen kolmekymmentävuotisessa sodassa. Romahdus koitti Suuressa Pohjan sodassa sekä sitä seuranneissa rauhoissa, lopulta Uudenkaupungin rauhassa 1721. YTT Risto Volanen on tutkinut kattavasti tuon ajan Eurooppaa lukuisissa kirjoissaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kun Suomi kävi kolme sotaansa vuosina 1939-1945, erilaiset uskonnolliset ja hieman vaietummin yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä niin etujoukoissa kuin kotirintamallakin. Ihmiset saivat enteitä, aavistuksia ja suoranaisia ohjeita rankoissa oloissa. Tyypillisesti jokin merkki kertoi tulevasta kuolemasta, toisaalta jotkut tunsivat suojeluksen ympärillään. Kultturiantropologi Satumaarit Myllyniemi on käynyt läpi laajan arkistoaineiston, jossa sodan hieman epävirallisempi puoli - pikemminkin hauraus kuin sankaritarinat - saavat äänensä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Akatemiatutkija Sakari Salonen on perehtynyt maailmanlopun mahdollisuuksiin. Asiaa helpottaa se, että kun katsomme ajassa taaksepäin, on ihme, että maapallo on näinkin pitkälle päässyt. Voimme näin aavistella, missä muodossa maailmanloppu kerran koittaa. Asteroidit ja tulivuorenpurkaukset ovat piiskanneet maata, ja nyt kohtaamme myös ihmiskuntana omat tekomme, jotka haastavat tulevaisuuden.

Miksi jotkin tiedot ja tieteet arvioidaan tarpeelliseksi ja tieteen niukka rahoitus kohdistuu vain niihin? Kuka tekee valinnat ja millä mittarilla? Taina Saarikivi on yhdessä Janne Saarikiven kanssa toimittanut kirjan turhasta tiedosta - tutkimuksen osista ja pätkistä, joita ei koskaan julkaistu syystä tai toisesta. Niissä kaikuu kuitenkin tieteenteon ilo. Taina Saarikivi on nyt Kalle Haatasen vieraana

Antiikin Rooman sotamenestys oli vaikuttava. Olennainen osa tätä menestystä oli verotus. Kyse ei ole historiallisesta oikusta, vaan historian dos. Antti Kujala kertoo kirjassaan, kuinka menestyneet valtiot ovat aina vaatineet menestynyttä verotusta, ja kuinka demokraattisuus astuu mukaan kuvaan, kun kansa ja virkamiehet saavat yhä selvemmin ilmaista kantansa verotukseen ja asiainhoitoon. Antti Kujala on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Puutalo Oy:n tarina on yllättävän huonosti tunnettu, vaikka se on ollut yksi menestyneimmistä suomalaisista arkkitehtuurin vientituotteista. Monet tunnetut arkkitehdit osallistuivat sen toimintaan, mutta koska kyseessä oli talojen teollinen tuotanto, nimet eivät ole nousseet samalla tavalla esiin kuin normaalisti arkkitehtuurissa. Maailmanpolitiikassa Puutalo Oy nousee esiin monta kertaa. Sen avulla Suomessa asutettiin evakkoja, mutta Saksan armeija ja myöhemmin myös Neuvostoliitto olivat suurimmat asiakkaat. Kun talokauppa itään romahti 1955, apuun ehtivät vielä amerikkalaisetkin suomalaista tuotantoa auttamaan. Arkkitehti Kristo Vesikansa on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Salaliittoja ja huhuja niistä on historia täynnä. Sen sijaan salaliittoteoriat ottavat askeleen pidemmälle ja jäsentävät usein jo ihmisten maailmankuvaa. Monet salaliittoteoriat kumpuavat epäluottamuksesta valtiovaltaa, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan. Mutta pitäisikö niistä huolestua, tai onko vedettävissä rajaa, jossa salaliittoteoriat käyvät vaarallisiksi? Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mielikuvamme ristiretkistä kaipaa päivitystä. Niin monta uskonnollista taistelua alueella on käyty. Aleksi Peura haastaa myös oman ennakkokäsityksensä puhtaan irrationaalisista ja poikkeuksellisen verisistä sodista, joita vain uskonto voi tuottaa. Kirja on myös vallan teoriaa ja vallankäytön historiaa. Paavit, vastapaavit, ruhtinaat ja kuninkaat etsivät Pyhää maataan. Ainakaan jakamattomana sellaista ei löydy. Aleksi Peura on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Feministisellä ajattelulla on pitkä yhteinen juuri filosofian historian kanssa. Voisi hieman kärjistäen väittää, että tasa-arvokysymys nousi kunnolla esiin vasta 1800-luvulla nimenomaan poliittisena kysymyksenä ja toimintana. Sen taustalla oli kuitenkin vuosisatainen kirjallinen debatti. FT Martina Reuter kertoo varhaisten feministien kirjoituksista renessanssin ajoilta aina 1800-luvulle. Ne heijastavat aikansa filosofiaa, ovat sen ytimessä, mutta tekevät myös uusia avauksia ja radikaaleja kysymyksenasetteluja. Martina Reuter on nyt Kalle Haatasen vieraana.