Advertise on podcast: The Ulkopolitist

Ulkopolitiikan arvot punnitaan päätöksissä. Mitä Suomen vetäytyminen UNRWAn rahoittajien joukosta tarkoittaa ulkopoliittisesta kulmasta? YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA on ajettu ahtaalle, ja Suomi on liittynyt järjestön rahoituksen lakkauttaneiden maiden joukkoon muun muassa Yhdysvaltojen ja Ruotsin rinnalla. Samaan aikaan Suomi jatkaa puolustusmateriaaliyhteistyötä Israelin kanssa, korostaa monenkeskisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ulkopolitiikkansa perustana ja kampanjoi pääsystä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Miten rahoituksen supistuminen näkyy UNRWAn toiminnassa, ja miten Suomen päätös vetäytyä pois rahoittajamaiden joukosta asettuu osaksi Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja? Onnistuuko Suomi säilyttämään ulkopoliittisen uskottavuutensa kotimaisen ja kansainvälisen yhteisön silmissä? Näitä kysymyksiä ruoditaan The Ulkopolitistin syyskauden kolmannessa jaksossa. Mukana keskustelemassa ovat humanitaarisen työn asiantuntija Merit Hietanen sekä Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Järvi. Äänitys: 7.10.2026 Juontajat: Anni Rikkonen ja Jalmari Sarla Editointi: Emil Kähtävä Tuotanto: Hanna Lehmonen Jingle: Jantso Jokelin Käsikirjoitus: Anni Rikkonen, Hanna Lehmonen ja Sofia Blanco Sequeiros Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla. Aikaleimat 01:00 UNRWAsta lyhyesti 3:40 Tiina ja UNRWAn rooli palestiinalaispakolaisten arjessa 8:25 Merit ja työ UNRWAssa 10:50 UNRWAn ero muihin alueella toimiviin järjestöihin 12:34 Missä budjettivaje tulee näkymään? 16:07 Päätöksen poliittisesta vaikutuksesta 17:38 Vaikutus palestiinalaisyhteisöön: suurin osa työntekijöistä palestiinalaisia 19:05 Tuki osana Suomen kehitysyhteistyötä 20:52 Suomi-Israel puolustusmateriaaliyhteistyö, yhteiset arvot ja ulkopolitiikan suuret linjat 22:09 Mitkä ovat ne Suomen arvot? 26:07 Suomen “keskitien linja” 29:13 Voiko tuen lakkauttamispäätöksen nähdä Israelin politiikan myötäilynä? 33:08 Huoli järjestön puolueettomuudesta 41:45 Humanitaarisen avun muut kanavat 47:06 UNRWA ja palestiinalaisten pakolaisstatus 50:54 Ristiriita Suomen tekojen ja sanojen välillä 55:08 Vaihtoehdottomuudesta 55:52 Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvostoon 59:07 Voiko kansainvälistä ja kansallista turvallisuutta erottaa toisistaan? 60:01 UNRWAn toiminnan jatko 65:00 Suomen toimijuudesta YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä

Maailmansodan jälkeinen Japani rakennettiin rauhan ja pasifismin tyyssijaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ääni on kuitenkin muuttunut kellossa. Japani kasvattaa puolustusmenojaan ja haluaa lisää sotilaallista liikkumavaraa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Tässä jaksossa keskustellaan Japanin ulkopolitiikan muutoksesta. Miksi Japani haluaa kasvattaa sotilaallista liikkumavaraansa juuri nyt? Mitä Kiinan nousu ja Yhdysvaltojen rooli Aasiassa merkitsevät Japanille? Entä tulevatko uudet ulkopoliittiset muskelit ilmaiseksi? Jakson vieraina ovat The Ulkopolitistin Aasian ja Tyynenmeren toimittaja Eero Tuorila sekä toimittaja ja kirjailija Heikki Valkama. Äänitys: 17.9.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Melis Yasat Tuottaja: Hanna Lehmonen Editointi: Emil Kähtävä Jingle: Jantso Jokelin Käsikirjoitus: Arttu Uuranmäki ja Melis Yasat Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla. Kuuntele kaikki The Ulkopolitistin podcastit Spotifyssa. Aikaleimat: 1:50 Heikki Valkama, mikä Japanissa kiinnostaa? 2:48 Eero Tuorila, mikä Japanissa kiinnostaa? 4:07 Japanin tärkeimmät ulkopoliittiset kysymykset nyt 7:18 Japanin ulkopoliittinen rooli ja liittolaissuhteet (Free and Open Indo-Pacific FOIP ja Quadrilateral Security Dialogue QUAD) 10:59 Japani ja Kiina 15:55 Japani ja Etelä-Korea 21:45 2010-luvulta lähtien Japanin pasifismi on alkanut muuttua: uusi perustuslain tulkinta 28:46 FOIP-strategian vaikutus 31:50 Pehmeä valta ja Japanin ulkopolitiikka 36:24 Japanin pasifistinen identiteetti ja sotilaallinen toimijuus 28:54 Mitä jos Japani lähtisi kasvattamaan sotilaallista valtaansa? 41:25 Onko luottamusta Yhdysvaltoihin? 43:43 Tuleeko Japanin tehdä valintoja Kiinan ja Yhdysvaltojen suuntaan? 46:40 Lukusuositukset: Japanin poliittisesta historiasta vuosina 1945–1952: John Dower - Embracing Defeat Fiktio: Natsume Soseki ja muut vanhemmat klassikkokirjailijat Feministinen klassikko: Fumiko Hayashi - Kiertolainen Heikki Valkaman omaelämäkerrallinen ja esseistinen kirja: Sydän Japanissa Laaja historiallinen esitys siitä, miten Tokugawa-kauden Japanista muotoutui moderni valtio: Bix Herbert P.Hirohito - the Making of Modern Japan

Elokuvat ovat erinomaisia vaikuttamisen välineitä ja usein myös pehmeän vallankäytön työkaluja kansainvälisellä tasolla. Kuinka ne voivat vaikuttaa katsojan mielikuviin, asenteisiin tai maailmankuvaan? Voiko elokuvia tekemällä tai ohjelmistoja kuratoimalla herättää ajatuksia ja tuntemuksia, jotka kanavoituvat poliittiseksi muutosvoimaksi? Elokuvien ja ulkopolitiikan risteyskohdista keskustelevat elokuvaohjaaja Yasmin Najjar sekä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien ohjelmistojohtaja Outi Rehn. Jakson juontavat Vera Lampila ja Arttu Uuranmäki. Jakso on tehty yhteistyössä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kanssa, joka järjestetään Helsingissä 17.–27.9. Löydät verkkosivuiltamme myös elokuvien yhteiskunnallisiin, historiallisiin ja poliittisiin taustoihin tarttuvia arvioita. Äänitys: 17.8.2026 Juontajat: Vera Lampila, Arttu Uuranmäki Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Kolumbian kesäkuussa käydyt presidentinvaalit voitti oikeistolainen ehdokas Abelardo de la Espriella. Vaalivoitto vasemmistolaisesta Iván Cepedasta oli hyvin täpärä. De la Espriella astui valtaan elokuun alussa. Podcastin kesäjaksossa keskustellaan Kolumbian vaalituloksesta sekä maan tilanteesta yleisesti. Miksi turvallisuutta ja aseellisista ryhmistä voittoa lupaava de la Espriella menestyi vaaleissa, ja mitä hänen voittonsa tarkoittaa tavallisille kolumbialaisille? Lisäksi puhutaan maan historiasta sekä taiteen roolista kolumbialaisessa yhteiskunnassa. Euroopalle Kolumbia vaikuttaa usein vain väkivallan ja huumerikollisuuden kanssa kamppailevana maana, vaikka todellisuudessa maa ja sen haasteet eivät ole millään tapaa erillisiä muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta. Miltä maan tulevaisuus näyttää, ja miten se heijastuu Eurooppaan? Jakson vieraina ovat kolumbialais-suomalainen kuvataiteilija ja aktivisti Landys Roimola sekä CMI Martti Ahtisaari Peace Foundationin vanhempi neuvontantaja, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian dosentti Elisa Tarnaala. Äänitys: 19.8.2026 Juontaja: Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi on jälleen lopuillaan. Olli, Sanni, Arttu ja Sofia ovat kokoontuneet jo perinteeksi muodostuneeseen kesästudioon puimaan kuluneen kevään ulko- ja turvallisuuspoliittisia tapahtumia. Jaksossa käsitellään juontajien omia ulkopoliittisia kokemuksia eli matkoja kaukomaille, maailmantalouden kiemuroita sekä Tanskan sisäpolitiikkaa ja muita pohjoismaisia ilmiöitä. Lopuksi pelataan Sofian Narkissos-henkinen tietovisa ja jaetaan lomasuositukset. Podcast-tiimi kiittää kuuntelijoiden lisäksi kaikkia podcastin tekoon osallistuneita henkilöitä: erityiskiitokset leikkaajallemme Pauliina Salorannalle, jinglen tehneelle Jantso Jokelinille ja Krash Oy:lle, jonka studiolla podcast on nauhoitettu. Toivotamme hyvää kesää, kuullaan taas syksyllä! Äänitys: 17.6.2026 Juontajat: Sanni Granqvist, Arttu Uuranmäki, Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla

The Orientalist -podcast-sarjan toisessa jaksossa syvennymme modernin Lähi-idän historialliseen kehitykseen. Mitkä ideologiat, poliittiset virtaukset ja globaalit ilmiöt vaikuttivat alueen kehitykseen modernille ajalle tultaessa? Entä mitä yhteistä on Napoleon Bonapartella ja Donald Trumpilla? Kuinka 1800-luvun tapahtumia voi peilata tämän päivän uutisiin? Olisiko mahdollista saada 60 minuutissa hyvä käsitys Lähi-idän modernin historian tärkeimmistä tekijöistä? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Karjalainen. Äänitys: 25.5.2026 Juontajat: Omar Fasolah ja Jalmari Sarla Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

The Orientalist -sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Lähi-itään liittyvästä uutisoinnista ja julkisesta keskustelusta. Mitä ne paljastavat mielikuvistamme ja käsityksistämme? Entä kuinka media vaikuttaa ymmärrykseemme maailmasta? Yhdysvaltojen uudet sotatoimet Lähi-idässä ovat täyttäneet median analyyseillä, pohdinnoilla ja spekulaatioilla. Kuitenkin Afganistanin ja Irakin tavoin uutisointi Iranin sodan ympärillä on ollut lyhytkestoista, katkonaista ja pääasiassa yksittäisten tapahtumien ympärille keskittyvää. Missä mennään metsään, missä osutaan oikeaan? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mohammed Hadi sekä toimittaja Maija Liuhto. Äänitys: 4.5.2026 Juontajat: Olli Puumalainen ja Omar Fasolah Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Miten arvot ja instituutiot kestävät maailman myllerryksessä? Lokakuuussa The Ulkopolitist, Hanaholmen ja Svenska Freds järjestivät paneelikeskustelun otsikolla "Muuttuva kansainvälinen järjestys – Onko arvoille enää tilaa nykymaailmassa?". Keskustelu oli osa Hanaholmenin 50-juhlavuoden kunniaksi järjestettyä dialogisarjaa. Keskustelussa pohdittiin muun muassa instituutioihin kohdistuvaa painetta, arvojen puolustamisen vaatimaa sinnikkyyttä, sekä sitä, kuinka militarisaation voimistuminen muuttaa yhteiskuntaa. Kuinka Suomi ja Ruotsi voivat turvata tasapainon arvojen ja realismin välillä kasvavien geopoliittisten jännitteiden aikana? Entä mitä on vaakalaudalla, jos keskitymme vain kovaan turvallisuuteen ja laiminlyömme pehmeän turvallisuuden näkökulmat? Mukana keskustelussa olivat Gabriella Irsten, Svenska Fredsin kestävän rauhan ja inhimillisen turvallisuuden asiantuntija, Caroline Holmqvist, politiikan tutkija Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, sekä Ilmari Nalbantoglu, Fingon vaikuttamistyön johtaja. Keskustelua moderoi The Ulkopolitistin kumppanuus- ja kehityspäällikkö Iida Hyyryläinen. Podcastin leikkasi Pauliina Saloranta.

On taas syyskauden päätösjakson eli joulujakson aika! Puolet podcast-tiimistä kokoontuu studioon puimaan kuluneen kauden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Mikkien äärellä Sofia, Olli ja Jalmari keskustelevat mediakritiikistä, New Yorkin pormestarivaaleista ja EU:n petopolitiikasta. Päiväni murmelina tuntuu jatkuneen viime keväästä: uutisia tulee kovaan tahtiin, ja jotain siitä pitäisi ymmärtää. Entä miksi Mamdani, ja miksi EU tekee petopolitiikkaa? Jakson loppupuolella pelataan ulkopoliittista aliasta ja annetaan lomasuositukset. Kiitämme kaikkia vieraita, kuuntelijoita ja Ulkopolitistin toimitusta kuluneesta kaudesta, palaamme ääniaalloille tammikuussa!

Marraskuussa kansainväliset delegaatiot, järjestöt, toimittajat ja aktivistit kokoontuivat Brasilian Belémiin COP30-ilmastohuippukokoukseen. Symboliikkaa ei tältä vuodelta puuttunut: samaan aikaan kun neuvottelijat pohtivat, miten maailma saadaan pois kriisin liekeistä, kokousrakennuksessa syttynyt tulipalo tarjosi kirjaimellisen muistutuksen tilanteen kiireellisyydestä. Samaan aikaan kun valtiot neuvottelivat ilmastopolitiikan tulevaisuudesta, tutkijoiden varoitukset tilanteesta kovenevat. Mitä COP30:ssä saavutettiin ja miltä kansainvälisen ilmastopolitiikan tila näyttää huippukokouksen jäljiltä? Jakson vieraina ovat Operaatio Arktiksen toiminnanjohtaja Ellen Haaslahti sekä Nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin. Jakson juontavat Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.