Advertise on podcast: M/S Itämeri

Pinnan alla huojuvat meriajokasniityt ovat biomassoiltaan suurimpia eliöitä Itämeressä ja elintärkeitä hiilinieluja valtamerissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna niin täällä kuin globaalisti. Meriniityllä kävellyt tietokirjailija Juha Kauppinen avaa merten salaisuuksia ja ihmisen pakkomiellettä entistä suurempaan terassiin.  

Itämerennorppa on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka on silti suomalaisten pyssyn tähtäimessä. Suurin uhka norpalle on kuitenkin ihmisen lämmittämä ilmasto ja meri, joka ei jäädy. Miksi ihminen ja norppa tarvitsevat jäätä? Tähän vastaa jäätutkija Sohvi Kangasluoma, joka teki oman pesän jäihin.

Merikotkan säilyminen Itämerellä oli untuvan varassa. Ympäristömyrkyt, metsästys ja vaino olivat nujertaa merikotkapopulaation, mutta puhdas ruoka ja pesien suojelu saivat merikotkan siivilleen. Ihmisen kemikaalimaniaa ja saaliskateutta valottaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. 

Kaksi lajia, sama nimi. Norjasta rahdataan kasvatettua lohta suomalaisten ruokapöytiin samalla, kun oma lohemme törmää rehevöityneeseen mereen ja kotijokeen rakennettuun patoon. Syy löytyy Suomen energia-, maa- ja metsätalouspolitiikasta sekä sotienjälkeisistä päätöksistä. Vaelluskalojen puolestapuhuja ja kalastaja Mikko "Peltsi" Peltola etsii onnellista loppua kuningaskalan tarinaan. 

Mikä aiheuttaa ihmisessä niin paljon pelkoa ja vihaa, että se vainoaa lintulajin paikalliseen sukupuuttoon? Miksi media edelleen ylläpitää tarinaa rantojen merirosvosta? Ihmisen luontosuhdetta tutkinut kulttuurihistorijoitsija Otto Latva avaa vainon syitä ja ihmisen suhdetta merimetsoon läpi vuosisatojen.  

Ihminen ajoi Stellerin merilehmän sukupuuttoon alle 30 vuodessa siitä, kun se löydettiin. 1700-luvun mokia voi perustella sillä, ettei ihminen vielä tiennyt mitä teki. Mutta entä nyt, kun aiheutamme luontokatoa tiedosta huolimatta? Jaksossa pohditaan, mitä Stellerin merilehmän tarina kertoo ihmisestä – lajista, joka on uteliaana valloittajana ja ristiretkeilijänä yksin pystynyt aiheuttamaan kuudennen sukupuuttoaallon. 

Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.  Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.   Itämeren pelastajien hytissä typpeä talteen kerää erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä ja mökkihuussin iskuun laittaa vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri. Klassikkokappaletta lainaa Jurmossa asuva Tiina Johansson, jonka kotisaari on vaarassa hukkua jätöksiin. Toisin kuin jaksossa sanotaan, kappale Hymyile Miss Universum on Rauli Badding Somerjoen, ei Juice Leskisen.

Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät. Leväpuuron keskellä Itämerta pelastavat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä ja yksinpurjehtija Ari Huusela.

Meri on täynnä maalta kadonnutta: ostoskärryjä, shampanjapulloja, piipunpalasia ja ruumiita. Itämeren pohjassa sijaitsee museo, hautausmaa ja kaatopaikka. Maija kaivelee pohjamutia ja etsii viestejä menneisyydestä. Säde selvittää, mikä on Itämeren yleisin roska, ja miten se päätyy ihmiskehoon.  Muoviroskaa naaraamassa on roska-aktivisti Eino eli Teemu Oinio, joka tunnetaan Roskapäivä-somekanavistaan, ja pinnan alle uponneen elämän jälkiä sukeltamassa meriarkeologi Minna Koivikko.

Mitä kalastaja tarjoaa ensitreffeillä? Entä onko Itämeressä kohta enää mitään tarjottavaa? Säde ja Maija selvittävät, miten käy silakan, hauen ja ahvenen kutupaikkojen, kun luontokato etenee Itämeressä. Merenpelastajien katiskassa uuden ajan kalastaja Otto Cichoracki eli @kalastajanmaailma ja meribiologi Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.

Toukokuussa Itämeren rannoilla uimavesi on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Viime kesänä äärimmäiset helleaallot pyyhkäisivät merten yli. Kärsiikö Itämeri seksihelteestä? Säde ja Maija pohtivat, kuinka ihminen ja siika selviytyvät kuumenevissa oloissa, ja kuinka holtittomasti sinilevä voi lisääntyä.  Merenpelastajien hytissä vieraina ovat planetaarisen terveyden lääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren sekä meteorologi ja kirjailija Kerttu Kotakorpi.

Maija ja Säde selvittävät, minkälaisia vaaroja Itämeren pinnan alla piilee. Kauppalaiva s/s Leena katosi toisen maailmansodan jälkeen Gotlannin edustalla. Mitä sille tapahtui? Entä miksi ihmiselle hengenvaarallisia aineita, kuten styreeniä saa valuttaa Itämereen? Merenpelastajien hytissä vieraina ovat John Nurmisen Säätiön kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki ja projektipäällikkö Juulia Suikula.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.

Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näkyviin?

Ohjaaja Saara Saarela tarttui Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin kirja, koska päähenkilön rohkeus ja usko muutokseen tekivät häneen vaikutuksen. Elokuvan ohjaaminen sai hänet näkemään globaalit vesimarkkinat ja Itämeren uhkakuvat uudella tavalla. Silti kaiken pohjalta löytyi myös toivoa.