Advertise on podcast: Niinku asia on

Voiko tekoälyn liiallinen käyttö johtaa psykoosiin? Terveydenhuollon ammattilaiset raportoivat yhä useammin potilaiden käyttäneen AI-chatteja psykoosin puhkeamisen yhteydessä. Myös esimerkiksi OpenAI raportoi osan sovelluksessa käytävistä keskusteluista olevan maanisia tai psykoottisia. AI:n käyttö voi altistaa harhaluulojen muodostumiselle erityisesti mikäli käyttäjällä on muutoinkin alttiutta mielenterveysongelmiin. Toisaalta moni AI-psykoosiin joutunut kertoo ettei heillä ole ollut aikaisempaa mielenterveysoireilua. Tässä jaksossa pohdin, miksi juuri tekoäly-pohjaisesta chatit voivat voivat olla mielelle vaarallisia verrattuna muihin internet-teknologioihin kuten YouTubeen. Lisäksi kerron, miten voi auttaa AI:n kanssa kaninkoloon uppoavaa läheistä. Tervetuloa kuulolle❤️ Mikäli pidit jaksosta tai sait uutta ajateltavaa niin kerro kommenteissa❤️

Lapsuudesta puhutaan kovin usein elämänvaiheena, joka traumatisoi. Tämä siitäkin huolimatta, että nykyvanhemmat tietävät lapsuuden kehitysvaiheista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvallisen kiintymyssuhteen muodostamisesta puhutaan paljon, mutta puhuttaisiinko hetki siitä, kuinka tärkeää lapsen erillisyyden ja itsenäistymisen turvaaminen on. Elämässä kaiken - myöskään vanhemmuuden - ei tarvitse olla itsensä kehittämisen prosessia. Lisäksi pohdin jaksossa riittävän hyvää vanhemmutta ja sitä kuinka oleellisen tärkeää vanhemman epätäydellisyys on lapsen kehitykselle. Parhaimmillaan se opettaa esimerkiksi sen, että omalle kohdalle tulevat epäoikeudenmukaisuudet eivät kaada koko maailmaa.

Jos ei osaa tuottaa kumppanille pettymyksiä, tulee ajan saatossa pienentäneeksi itseään tai ylittäneeksi omia rajoja. Hyvä parisuhde on kahden autonomisen yksilön liitto, eikä sen laatua määritä tuskan puute vaan se, miten yhteys palautetaan kivuliaiden tunteiden jälkeen. Tervetuloa kuulolle!❤️

Itsereflektio on eteenpäin vievä, oppimista tukeva voima. Yliajattelu sen sijaan johtaa ahdistukseen ja ajattelun kapeutumiseen. Tässä jaksossa kerron, miten erotat nämä kaksi toisistaan. Tervetuloa kuulolle❤️ Laita kanava seurantaan jos pidit jaksosta!

Teidän vuoro kertoa niinku asia on. ”Ihmiset jotka tulee juhliin/tapahtumiin yli 15min etuajassa pitäis opetella käytöstapoja.” ”Asia on niin, että asiat vain on.” ”Asia on niin, että elämä on vaikeeta ja harvoin ihanaa” ”Työn merkityksellisyyden vaikutuksesta hyvinvointiin pitäisi puhua enempi.” ”Intuitio ja ahdistus kuulostavat samalta.” Tässä podijaksossa te kerrotte niinku asia on ja mä kerron onko asia niin. Tää oli hauskaa. Tervetuloa kuulolle❤️

Kuulija kysyi multa, että mitkä ajattelumallit tekevät mun elämästä laadukkaampaa ja ihanampaa. En malttanut olla tarttumatta tähän ihastuttavaan kysymykseen!Tässä jaksossa kerron mua tervehdyttävät lähestymistavat elämään. Josko ne ilostuttaisi suakin.

Deittimaailma vuonna 2026 on nopeatempoista ja epävarmaa. Ei ihme, että kaipaamme peukalosääntöjä siitä, mikä tekee potentiaalisesta kumppanista punaliputetun. Epävarmuus on ihmispsyykeelle hankala tunne sietää - puhumattakaan hylätyksi tai torjutuksi tulemisen peloista. Lisäksi ihmisen aivot on taipuvaisia nauttimaan yksinkertaistetuista päättelyn oikoteistä. Red flagien etsiminen on parhaimmillaan hauskaa tai opettavaista. Pahimmillaan se johtaa muiden tuomistemiseen yksittäisten piirteiden perusteella tai liialliseen itsensä suojaamiseen vaikeilta tunteilta. Asia on niin, että red flagien etsiminen on mennyt liian pitkälle ja tämä ilmiö kertoo jotain meistä nykyihmisistä. Punaisia lippuja on helppo löytää potentiaalisista kumppaneista, mutta kuka on valmis katsomaan peiliin ja kehittämään itseään ihmissuhteissa? Tervetuloa kuulolle.

Persoonallisuus mielletään ihmisen pysyväksi ominaisuudeksi. Totuus kuitenkin on, että elämänkriisit ja piirteiden työstäminen voivat muuttaa luonnetta. Missä määrin ihmisen on siis mahdollista muuttua elämänsä aikana? Tätä kysymystä pohdin tänään persoonallisuuspsykologian tutkimuksen näkökulmasta. Tervetuloa kuulolle❤️ Lopussa tuttuun tapaan vastaan yhteen mielenkiintoiseen yleisökysymykseen.

Mitä teet kun syvä henkinen kipu iskee? Sellainen tuska, josta tuntuu ettei ole ylipääsyä. Tässä mun ehdotukset tilanteeseen. Otin tähän jaksoon inspiraation sekä omasta elämästäni että psykologin vastaanotoltani. Vastaantolla eritysesti epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset tietävät sen, miltä tuntuu kun tunteiden aallon pohja iskee usein ja kovaa. Oppikaamme heiltä. Tervetuloa kuulolle!

Persoonallisuusprofiloinnin ja horoskooppien kulta-aikoina on hyvä muistaa, että meissä ihmisissä on aina lopulta enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta. Psykologia on saavuttanut yhteiskunnassa aseman, jossa alan ammattilaisia pidetään auktoriteettiasemassa kun yritämme ymmärtää kärsimystä. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi se kun terapeutit ja me psykologit näymme joka päivä uutisotsikoissa neuvomassa ihmisiä kohti terveempää ja onnellista elämää. Monet mielen haasteet juontuvat kuitenkin työelämän, talouden ja ympäristön ongelmista, jolloin yksilökeskeinen lähestymistapa voikin pahimmillaan olla yksilölle haitallinen. Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista on Anssi Bwalyan, Julia Sangervon ja Marjukka Ajakaisen toimittama tietokirja, joka tarkastelee kriittisesti psykologian ja terapiakulttuurin kasvavaa vaikutusta yhteiskunnassa. Kirja kokoaa yhteen psykologian eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja esittää yhteisöllisempiä ja kokonaisvaltaisempia tapoja ymmärtää hyvinvointia ja edistää yhteiskunnallista muutosta. Mä olen kirjoittanut kirjaan luvun siitä, miten olisi hyödyllistä hahmottaa mielenterveyttä nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja psykologisemmin diagnoosiluokitusten sijaan. Tervetuloa kuuntelemaan tiivistelmä psykologian vallan kumouksesta!

Mun asiakkaat käyttää tekoälyä vastaanottojen välissä ja niin käytän mäkin. Joskus juttelen sen kanssa tunnin-kaksi ja mietin omia ihmissuhteita ja tunne-elämää. Tässä jaksossa jaan omat henkilöhtaiset opit siitä miten yleisiä kielimalleja kannattaa käyttää terapeuttisena tukena ja minkä suhteen kannattaa olla varuillaan. Vertailen terapeutin ja tekoälyterapeutin työskentelyä, vahvuuksine ja heikkouksineen.

Ihastuminen on huumaavaa ja epävakaat suhteet koukuttaa! Tähän liittyy ihan ihmisen luontainen perustarve kaaokseen. Miten siis pitkä suhde pidetään kiinnostavana? Mä kräkkäsin koodin siihen. Ja nyt en puhu mistään pirkkanikseistä, kuten spicyjen tekstareiden lähettämisestä, vaan ihan perustavanlaatuisesta suhteessa olemisen tavasta, joka ei jätä ketään kylmäksi. Jakson lopussa esittelen podin uuden konseptin, jossa jatkossa joka jakson lopussa vastaan yhteen kuulija-kysymykseen. Tänään kysymys koskee oman yleisen ahdistuksen erottamista parisuhteen tuottamasta ahdistuksesta. Tämän jakson jälkeen jään kuukauden tauolle podista, mutta laittakaa mulle kysymyksiä sillä aikaa❤️

Onko hullu taiteilija vain myytti vai onko luovuus tosiaan yhteydessä mielen erikoisimpiin rakenteisiin? Tätä pohdin kun kävin Van Goghin museossa ihastelemassa tämän entisen mielisairaalapotilaan maalauksia. Jaksossa pohdin luovuuden ja psykoottisen ajattelun välisiä rajapintoja kuten löyhät assosiaatiot, originaali ajattelu, ajattelun pistaloituminen ja herkkyys. Taide on usein intensiivisten tunnekokemusten käsittelyä, minkä johdosta prosessi on usein hyvin terapeuttinen. Toisaalta on kuitenkin hyvä olla tarkkana, ettei ajatus vahingossa käänny mielenterveysongelmien glorifioimiseen. Puhuttelevaa tai laadukasta taidetta tehdään kuitenkin usein mielen haasteista huolimatta eikä niiden johdosta. Vai mitä mieltä olet?

Mua häiritsee kun suorittamisesta puhutaan sillä tavalla että se on jotain vältettävää tai patologista.Vaativuus persoonallisuuden piirteenä on yhteydessä tavoitteiden saavuttamiseen elämässä. Perfektionistit taas saa tarkkaa jälkeä aikaiseksi.On tärkeää, että pystyy sysätä tunteet sivuun ja vaan tehdä eli suorittaa.Mutta milloin vaativuus tai täydellisyyteen pyrkiminen ei ole enää hyödyllinen käyttövoima vaan psykologisesti haitallista?

Arvojen mukainen elämä kyllä palkitsee, mutta arvojen miettimisestä tulee herkästi paperinmakuista. Tarvitseeko omia arvoja edes reflektoida vai kannattaako elää vaan fiiliksellä? Miten erottaa seuraako omia arvoja vai sitä, mitä muut ihannoivat?Mun mielestä esimerkiksi yritysten arvot ovat usein toinen toistaan toistavia kliseitä. Parhaimmillaan arvot kuitenkin voivat kuvata aitoa suuntaa elämässä.Asia on niin, että arvot ei ole jotain mitä sun pitäisi löytää itsestäsi. Niiden mukaan eletään joka päivä mikrohetkissä. Eikä kukaan tule koskaan täydelliseksi.Tervetuloa kuulolle!