Advertise on podcast: Niinku asia on

Arvojen mukainen elämä kyllä palkitsee, mutta arvojen miettimisestä tulee herkästi paperinmakuista. Tarvitseeko omia arvoja edes reflektoida vai kannattaako elää vaan fiiliksellä? Miten erottaa seuraako omia arvoja vai sitä, mitä muut ihannoivat?Mun mielestä esimerkiksi yritysten arvot ovat usein toinen toistaan toistavia kliseitä. Parhaimmillaan arvot kuitenkin voivat kuvata aitoa suuntaa elämässä.Asia on niin, että arvot ei ole jotain mitä sun pitäisi löytää itsestäsi. Niiden mukaan eletään joka päivä mikrohetkissä. Eikä kukaan tule koskaan täydelliseksi.Tervetuloa kuulolle!

Häpeä on kasvun ja oppimisen yksi epämukavimmista, mutta tärkeimmistä tunteista. Kyky sietää häpeää on suorassa yhteydessä siihen, miten laaja liikkumatila sulla on elämässä.Mä väitän, että jokainen sun ihailema ihminen on hävennyt aivan järkyttäviä määriä elämänsä aikana. Häpeä on väistämätön osa ihmisyyttä ja oman identiteetin laajenemista. Jos teet jotain mikä hävettää, teet todennäköisesti jotain mitä et ole aikaisemmin tehnyt. Sen takia häpeästä ei kannata pyristellä eroon vaan kunnioittaa sitä ja antaa sille uusia merkityksiä. Tässä jaksossa kerron miten se tehdään!Jos häpeää pelkää liikaa, voi päätyä pienentämään ja ohittamaan itseään ja omia rajojaan. Mä kiitän mennyttä itseäni siitä, että oon suostunut häpeämään. Oli sitten kyse yksin illallisella istumisesta, uuteen ihmiseen tutustumisesta tai omien ajatusten somettamisesta. Kaikki on satanut siihen laariin, että tänä päivänä mulla on aika hyvä liikkumatila siinä mitä koen pystyväni tehdä tai sanoa, jos tarve vaatii.Laita jakso kuulolle ja kerro sen jälkeen, että miten sä oot laajentanut sun liikkumatilaa elämässä tai identiteettiä häpeästä huolimatta.

Lähes kaikki meistä tunnistaa sen itsessään, mutta yllättävän vähän siitä puhutaan. Vaikka puhelinriippuvuudessa ei ole kyse virallisesta diagnoosista, monelle se on hyvin todellinen ja kuormittava kokemus.Kyse ei ole itsekurin puutteesta, vaan siitä miten ihmisaivot ja moderni teknologia toimivat yhteen.Jaksossa pohdin:– miksi puhelin on psykologisesti niin koukuttava– miten se voi vaikuttaa mieleen, keskittymiseen ja ihmissuhteisiin- miten käyttää puhelinta tietoisemminMun mielestä somesta tai muista sovelluksista ei tarvi (välttämättä) ottaa täydellistä irtiottoa, mutta tasapainoon kannattaa pyrkiä. Ja sitten kun meillä on vaan tää yksi elämä niin missä sä haluat viettää sen? Internetin todellisuudessa vai tässä fysikaalisissa ympäristössä kaikkine aisteineen?

Jos oot joskus miettinyt, miksi sun avoimuus ei tuonutkaan sitä yhteyttä ja yhteisymmärrystä mitä luulit sen tuovan, niin tämä jakso on sulle.Radikaalia rehellisyyttä voidaan pitää avaimena vapautumiseen, aitoihin ihmissuhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin.Tässä jaksossa paneudun kuitenkin siihen, miksi suora (saatika suodattamaton) rehellisyys ei aina tuo selkeyttä vaan voi lisätä stressiä, hämmentää ihmissuhteita entisestään ja jättää sut yksin kantamaan totuuden seuraukset.Pohdittavana on kuinka:⚡️ rehellisyys ei aina kevennä oloa⚡️ kaikkia tunteita ei kannata sanoa ääneen⚡️ rehellisyys voi muuttua yhteyden rakentamisen sijaan selviytymiskeinoksi⚡️ turvallisuuden kokemus on ratkaisevaa silloin kun harjoitetaan rehellisyyttäTotuus on suhteellista ja muuttuu ajan myötä. Kaikkea ei myöskään voi “sanoa pois” vaan joidenkin asioiden epämääräisyyden kanssa tulee vain elää. Valehtelustakin voi olla hyötyä.Mun kysymys teille onkin: mikä on riittävää rehellisyyttä? Sellaista aitoa rehellisyyttä, joka kuitenkin huomioi ajoituksen, tilanteen, suhteen ja pitkän aikavälin tavoitteet.

Unet ovat yksi ihmismielen kummallisimmista ilmiöistä. Joka yö me kaikki siirrymme toiseen tietoisuuden tilaan, jossa tunteet, muistot ja symbolit alkavat puhua kuvien kautta.Tässä jaksossa kerron, miten tutkin omia ja asiakkaiden unia psyykkisen työskentelyn ja itsetuntemuksen välineenä. Avaan lähestymistapaa, joka yhdistää jungilaisen psykologian sekä Montague Ullmanin kehittämän uniryhmätyöskentelyn.Mikä on unien psykologinen merkitys? Miten Jung näki unet psyyken tasapainottavana mekanismina? Miksi unet puhuvat symboleilla? Miksi unia ei pitäisi koskaan tulkita toisten puolesta?Puhun myös siitä, mitä tutkimus kertoo unien ja tunnetilojen suhteesta sekä siitä kuinka mielentila valveilla voi heijastua unien tunnesävyyn.Jakson lopussa tehdään kokeilu, jossa testataan kollektiivista uniryhmätyöskentelyä. Kerron oman uneni ja pyydän teitä reflektoimaan sitä. Kerro mitä tunteita, tarinoita tai ajatuksia sinulle herää unestani!Jos olet joskus herännyt uneen, joka jäi vaivaamaan tai tuntui erityisen tärkeältä, niin tämä jakso antaa välineitä tutkia sitä. Ajattelen, että uni ei ehkä ole arvoitus ratkaistavaksi vaan pikemminkin dialogi itsemme kanssa.Jos kiinnostuit unien tutkimisesta ja mahdollisesta uniryhmään osallistumisesta, niin laita minulle viestiä. Mikäli tarpeeksi kiinnostuneita löytyy niin kokoan ryhmän livenä Helsingissä!

Mä oon psykologi henkeen ja vereen, mikä tarkoittaa, että mielentilaa laajentavat aineet ovat mulle aina terapia-aineita. Kontekstista riippumatta ne kertoo ihmismielestä ja tunteista. Tässä jaksossa avaan MDMA:n ja psilosybiinin psykologisia vaikutuksia mielenterveyteen.Avaan sitä miksi juuri nämä kaksi ainetta ovat nousseet mielenterveystutkimuksen kiinnostuksen kohteeksi. MDMA:ta tutkitaan erityisesti traumaperäisen stressihäiriön hoidossa kun taas psilosybiiniä masennuksen ja riippuvuuksien yhteydessä.Mitä nämä aineet tekevät aivoissa ja mielessä? Miksi ne voivat avata uusia näkökulmia omiin tunteisiin ja kokemuksiin? Miksi niiden käyttö ei ole riskitöntä?Keskustelussa puretaan myös päihteiden käytön psykologista kontekstia, joka määrittyy aina yhteiskunnallisen tilanteen ja yksilön motiivien mukaan. Oikkareita mielenterveyteen ei ole, mutta parhaassa mahdollisessa tapauksessa nämä aineet voivat murtaa psyykkisiä defenssejä. Niitä psykologisia suojamuureja, joiden purkamiseen terapiassa menisi vuosia.

Miten yhdistää elämänsä eri puolet ja olla kokonainen? Mitä tehdä kun pitkän kotonaolon jälkeen pelottaa ottaa se ensimmäinen askel ulospäin? Miten pääsen yli pettämisestä, kun rakkautta muutoin riittää? Mitä tehdä kun rakkaan ystävän ghostaaminen sattuu vielä 10 vuoden jälkeen?Tässä jaksossa vastaan seuraajien tiukkoihin kysymyksiin ja tilanteisiin ihmissuhteissa ja itseksi kasvamisen matkalla. Kantavina teemoina on syyllisyyden kohtaaminen ja käsittely rakentavalla tavalla, luottamus, rohkeus ja itsen hyväksyminen.Tervetuloa kuulolle! Laita kommenttia, jos tällaiset Q&A jaksot kiinnostaa jatkossakin.💜

Aika sukeltaa psyykeen syvempiin kerroksiin.Miksi toistamme samoja kaavoja ihmissuhteissa? Miksi tietyt unet tuntuvat oudolla tavalla merkityksellisiltä? Miksi ärsyynnymme joistakin ihmisistä suhteettoman paljon?Syvyyspsykologia on psykologian suuntaus, joka vastaa näihin kysymyksiin. Se keskittyy tiedostamattomaan eli siihen puoleen meissä, joka ei ole rationaalinen tai kielellinen, mutta vaikuttaa silti voimakkaasti käyttäytymiseemme.Jaksossa avaan omaa suhdettani jungilaisuuteen ja pohdin, miten se tuntuu puhuttelevan monia juuri tässä ajassa, jossa kamppailemme merkityksellisyyden, identiteetin ja henkisyyden kysymysten kanssa.Jakson lopussa saat myös konkreettisia vinkkejä siihen, miten lähestyä omaa sisäistä maailmaa varjotyöskentelyn, omien roolien tutkimisen tai dialogisen kirjoittamisen kautta.

Voiko paraneminen käynnistyä siitä, ettei enää ajattele itseään perustavalla tavalla rikkinäisenä? Mielen oireet ja kärsimys ovat todellisia ja ne on aina otettava vakavasti. Samalla on kuitenkin tärkeää hahmottaa se, kuinka ahdistus, masennus tai muu psyykkinen kriisi ei ole perustavanlaatuinen häiriötila. Oireet ovat pikemminkin viestejä siitä, että jokin elämässä tarvitsee tulla nähdyksi tai muutetuksi. Tässä jaksossa kerron mitä nämä yleensä viestit ovat! Käyn myös läpi psykiatrian käsitettä ”sairaudentunnottomuus” sekä pohdin sitä, voiko psykologinen kriisi olla myös muutoksen mahdollistava käännekohta elämässä kohti parempaa suuntaa. Jos teema resonoi, jaa jakso eteenpäin ja kerro, mitä ajatuksia se herätti.

Häpeässä ei usein ole kyse siitä, että olisin tehnyt jotain väärin. Pikemminkin häpeä nostaa päätään silloin kun sosiaalinen tilanne uhkaa kokemusta omasta arvosta ja merkityksestä.Tässä jaksossa puhun häpeästä, joka ei päästä otteestaan vaikka kaiken järjen mukaan mitään hävettävää ei olisi.Jaksossa avaan häpeän ja syyllisyyden eroa sekä sitä milloin häpeä voi muuttua sisäiseksi ääneksi. Kerron omista keinoistani työstää häpeää ja päästä siitä jopa eroon.Kiva kun oot kuulolla!💜

Rakkaus tuntuu välillä siltä, että mä vedän täysiä koilliseen, sä lounaaseen ja katsotaan katkeaako kuminauha.Sitten taas välillä se tuntuu syvältä tunneyhteydeltä.Moderni rakkaus on sekä vapauttavaa että uuvuttavaa. Se elää omaehtoisuuden, yhteyden, turvan ja intohimon välisessä jännitteessä. Miten säilyttää oma tahto ja persoona samalla kun ottaa toisen ihmisen osaksi elämää?Miten navigoida rakkauden kanssa ajassamme, jossa ei enää ole kulttuurisia odotuksia siitä, että suhde ja toinen ihminen tulisi aina laittaa itsen edelle?Tässä jaksossa ei tarjoilla vastauksia vaan vertaistukea ja näkökulmia rakkauteen. Psykologian teoriat rakkaudesta auttavat hahmottamaan sitä, millaisia rakkaussuhteet voivat parhaimmillaan ja pahimmillaan olla: tyhjiä, hölmöjä, kohtalokkaita, kumppannuuksia, ystävyyksiä.Tämä suuri aihe vaatii hieman taiteellistakin otetta, joten luen jaksossa myös mun kirjoittaman rakkaus-runon.Lopussa mun kirja-, IG-tili-, podcast-suositukset niille, jotka haluavat pohtia rakkautta syvällisesti.Tervetuloa kuulolle Niinku asia on -podiin!

Miten selviän pahan olon kanssa tai jopa opin sen kautta itsestäni jotain?Ahdistus on epämääräinen olotila, jonka alla on usein tunnistamattomia tunteita kuten vihaa, surua, pettymystä, rajojen ylityksiä. Kun tunteet eivät pääse ulos, ne jumittavat mieleen ja kehoon.Yleensä välttely tuntuu hetkellisesti erittäin hyvältä ratkaisulta, mutta pitkällä tähtäimellä ahdistusta kohti kannattaa pyrkiä menemään rohkeasti. Sieltä saattaa löytyä yllättävänkin rauha tai tärkeä viesti.Tässä jaksossa kerron omat vinkkini kohti menemiseen!Tervetuloa kuuntelemaan niinku ahdistus on. Jakson tuottaa Henrik Savola.Somet: @sinnusofia

Jos mulla olisi valta muuttaa yhteiskuntaa ja kulttuuria, millaisia mielenterveyttä tukevia muutoksia tekisin saman tien? Tämä kysymys tuli jaksotoiveena ja laittoi mut todella miettimään, että mites tämä yhteiskunta oikein tulisi järjestää.  Jaksossa kerron 10 asiaa, jotka laittaisin samantien uuteen uskoon stigman purkamisen, päihdepolitiikan, luontosuhteen, sukupuoliroolien ja kokonaisvaltaisemman mielenterveyskäsityksen osalta. Uskon niiden edistävän meidän kaikkien mielen hyvinvointia.  Mitä lisäisit listaan? Kiva kun oot kuulolla 💜 Jaksossa mainituista teemoista voit kuunnella lisää aikaisemmista haastattelujaksoistani: Mielenterveyttä tukeva yhteiskunta, Julia Sangervo Suhtautuminen vakaviin mielenterveysongelmiin, Tomi Bergström Mies, tunteet, läheisyys ja maskuliinisuus, Marko Suomi Terveys ja hyvinvointi talouspolitiikan keskiöön, Anni Marttinen Eläinten tappamisesta, Benjamin Pitkänen Hyvän mielenterveyden työ ja elämä, Tiina Tuominen Ulkonäkö pääomana yhteiskunnassa ja työelämässä, Erica Åberg

Tämä on itsensä kehittämättömyyden ja anteeksiantamattomuuden vuosi 2026! Tervetuloa mukaan lopettamaan jatkuva itsensä kehittäminen. Oman toiminnan lakkaamaton analysointi ja parantaminen voivat johtaa ansaan, jonka lopputulemana on tyytymättömyys ja keskeneräisyyden tunne. Siksi on tärkeää miettiä itsensä kehittämisen rajoja tai sitä, voisiko eletty elämä olla opettavaista ja arvokasta ihan itsessään.Otan jaksossa myös konkreettisen esimerkin anteeksiannosta. Usein sen ajatellaan olevan itseisarvoisesti hyvä asia. Koetaan, että anteeksianto on hyveellisen ihmisen ominaisuus ja auttaa ihmistä itseä elämässä eteenpäin. Mä ajattelen, että tässäkään suhteessa asia ei ole niin yksinkertainen. Anteeksiantamattomuus voi olla kaikista paras vaihtoehto monessa tilanteessa.Jakson lopussa annan myös harjoitteen, jonka avulla (paradoksaalisesti) kehität itsensä kehittämisen lopettamista.Kiva kun oot kuulolla💜-SinnuPodcastia tuottaa Henrik Savola

Mun elämässä parisuhde-erot ovat aina vieneet lopulta kohti jotain parempaa: ihmisenä kasvamista, selkeyttä ja vahvempaa yhteyttä itseen. Ihmissuhteen päättyminen pakottaa etsimään elämän merkitystä uudestaan ja rakentamaan elämää oman näköiseksi. Ero ei aina ole ratkaisu ongelmiin. Tässä jaksossa käyn läpi niitä merkkejä, jotka kuitenkin osoittavat, että ero saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Mun mielestä erityisesti kaksi asiaa osoittavat, että eroamista kannattaa vakavasti harkita. Nämä ovat vastuunkannon puuttuminen ja elämässä eri suuntiin vetäminen. Kuuntele loput jaksosta!