Advertise on podcast: MIETI VÄHÄ!

LUE VÄHÄ! sukeltaa julkisuuden suloihin ja kauhuihin Ari Adut'n mielenkiintoisen Mitä julkisuus todella on? Miten julkinen eroaa yksityisestä? Mitä skandaalit paljastavat meistä ja miten ihminen on lopulta (onneksi) vain eräänlainen apina? Nykyaikainen demokratia-ajattelu saa hieman tuuletusta kun mietimme, että mitä todella tarkoittaa olla julkisuudessa. KIRJALLISUUS: Adut, Ari. 2018. Reign of Appearances. The Misery and Splendor of the Public Sphere. Cambridge University Press.

Pitkä poditauko on ohi! Seuraavan MIETI VÄHÄ!n vielä vähän hautuessa Joonas ja Vade ovat jälleen lukeneet, vähän. Venäläis-yhdysvaltalainen Emma Goldman on yksi historian tunnetuimpia anarkisteja, jonka palopuheet villitsivät työkansaa taisteluun ja esivaltaa sortotoimiin. Miltä Goldmanin tunnetuimmat tekstit vaikuttavat nykyään, mitä niistä voi löytää nykyhetkeen? Miten anarkismi eroaa demokraattisesta osallistumisesta? Voiko politiikka olla iloista? Miten Goldmanin tekstit suhtautuvat viime aikaiseen filosofisen anarkismin paluuseen, puhumattakaan viimeaikaisista konkreettisista uusista yhteiskuntakokeiluista? Missä on osuuskuntaliike kun sitä tarvittaisiin? Ja mitä on "boomer metaphysics"? Lähde mukaan lukumatkallemme kohti Leipätubea ja sen yli. Lähdeviitteet: Goldman, Emma. Anarchism and Other Essays. 1910. Saatavilla myös netissä @ https://theanarchistlibrary.org/library/emma-goldman-anarchism-and-other-essays Malabou, Catherine. Stop Thief! Anarchism and Philosophy. 2023. Polity Press. Proudhon, Pierre-Joseph. What Is Property? 1840. Saatavilla myös netistä @ https://theanarchistlibrary.org/library/pierre-joseph-proudhon-what-is-property-an-inquiry-into-the-principle-of-right-and-of-governmen Catherine Malaboun haastattelu New Books in Philosophy'ssa 20.8.2025: https://newbooksnetwork.com/stop-thief-2

Seuraava MIETI VÄHÄ! jäi limboon, mutta sitä odotellessa Joonas ja Vade ovat palanneet lukulomaltaan toteuttamaan lupauksensa musiikkifilosofiapodista! Luimme yllättäen käteen sattuneen tutkimuksen musiikkifilosofiasta Turun akatemiassa. Jukka Sarjalan Music, Morals and the Body: An Academic Issue in Turku 1654-1808 (SKS, 2001) antoi syyn fiilistellä filosofisesti musiikin taikavoimaa kontekstissa, missä nykyaikaiset tavat lähestyä musiikkia eivät päde. Entä jos keskeistä musiikissa ei olisi esittäjä tai tuote vaan sen yleisöön kohdistama vaikutus? Entä jos musiikissa olennaista tutkittavaa olisikin kappaleiden ja partituurien sijaan sen mystinen kyky pistää ihmiset tuntemaan ja liikkumaan? Ja miltä suomalainen akateeminen filosofian tutkimus ylipäätään näytti 'bout 300 vuotta sitten? Tässä podissa vertailemme dnb-miksejä uuden ajan kamarimusiikkihetkiin ja käymme läpi musiikin kykyä herättää Voimakkaita Tunteita. Kirjallisuutta: Aristoteles, kustannusosakeyhtiö Otava kustantaja. & Pentti Saarikoski (1994). Runousoppi = Peri poiētikēs / Aristoteles ; suomentanut Pentti Saarikoski. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava. Artukka, Topi (2021). Tanssiva kaupunki: Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Byrne, David (2012). How Music Works. La Vergne: Canongate Books. Huovinen, Erkki, Jarmo Kuitunen, Markus Mantere, Marja Heimonen, Heidi Westerlund, Matti Huttunen, Elina Packalén, & Vastapaino (kustantamo) (2008). Johdatus musiikkifilosofiaan. Tampere: Vastapaino. Platon & Marja. Itkonen-Kaila (2007). Valtio / Platon ; suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Helsingissä: Otava. Sarjala, Jukka (2001). Music, morals, and the body: an academic issue in Turku, 1653-1808. Helsinki: SKS.

Olemme lukeneet vähän, tällä kertaa kirjan Antonio Calcagnon On Political Impasse (2022, Bloomsbury). Miten ajatella sitä poliittista umpikuja tai pattitilannetta jossa elämme? Miksi niin monista tuntuu siltä, että mikään ei ole enää mahdollista? Miten tulisi suhtautua finanssikapitalismin ylivaltaan ja olisiko stoalaisella filosofialla jotain tarjottavaa itsen ja sitä kautta maailman uudelleen ajattelemiseen? Miten olla kotonaan maailmassa? Pohdimme samalla erilaisisia filosofian kirjoittamisen tapoja ja sitä, onko filosofinen namedroppailu joskus myös tarkoituksenmukaista.

Podi ottaa hetken pohdittuaan haltuun Trumpin paluun ja aina vaan raivoavat kulttuurisodat. Miksi sosiaaliliberaaleilta ei tunnu oikein lähtevän vaaleissa? Miten galluppeihin pitäisi enää edes suhtautua? Miten gokuflaatio vaikutti tulokseen? Ja onko kaikki jo ihan helvetin kyllästyneitä kulttuurisotimiseen tai siis tietenkin on, mutta ei näytä haittaavan tahtia, mistä tätä höyryä riittää? Lopussa kulttuurikorneri.

Vade ja Joonas ovat lukeneet tällä kertaa todellisen oppimisen ylistyksen. Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikka on kriittisen pedagogian klassikko, joka osoittaa, että vallankumous voi tapahtua vain siellä, missä opettajat ja sorrettu kansa ovat yhtä ja ihmiset oppivat opettamaan opettajiaan. (HUOM! Olimme väärässä, kirja _on_ suomennettu, ks. alla. Pahoittelemme.) Mitä 1960-luvun sorrosta ja vallankumouksellisista tilanteista ponnistava teoria koulutuksesta inhimillistämisenä opettaa meille nykyisestä jamastamme? Miten oma koulumallimme heijastaa tai ei heijasta Freiden ideoita? Ketkä ovat tänään sortajia ja ketkä sorrettuja? Ja onko maailma muuttunut sen inhimillisemmäksi vaiko päinvastoin?Tässä lukupiirissä opimme, että vaikka on tärkeää tietää, vielä tärkeämpää on ymmärtää ja osata itse. (Kaikista tärkeintä on rakastaa—kaikesta huolimatta.) Jakson lukemistoa: Boal, Augusto (1979). Theater of the oppressed. London: Pluto Press. Freire, Paulo (2000). Pedagogy of the oppressed. New York: Continuum. (s.a.). Sorrettujen pedagogiikka. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. Toimittanut Tuukka -Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: Tuukka Tomperi & Juha Suoranta) Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-159-3. Tampere: Vastapaino. Fricker, Miranda (2007). Epistemic injustice: power and the ethics of knowing. Oxford University Press. Guenther, Lisa (2016). Solitary confinement: social death and its afterlives. Minneapolis London: University of Minnesota Press. Luhtakallio, Eeva & Maria Mustranta (2017). Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into. Suoranta, Juha, Nina Hjelt, Tuukka Tomperi & Anna Grant (2022). Reinventing Paulo Freire’s pedagogy in Finnish non-formal education: The case of Life Skills for All model. Educational Philosophy and Theory. 54(13), 2228–2242. DOI: 10.1080/00131857.2021.1974839.

Viisi vuotta täyttävä MIETI VÄHÄ! avaa loppuvuoden katsauksella leikkauksiin ja leikkauksiin ja tekoälyyn ja leikkauksiin ja siihen, mitä on hyvä työ! Kuka MIETI VÄHÄ! -hahmo tuplataan ja ehkä korvataan? Mitä kulttuurin leikkaukset tarkoittavat kellarissa podcastaaville? Olisiko ChatGPT meitä parempi podaamisessa? Ja mitä podcastaajat tietävät työnteosta? Juhlahumussa tunnelmoidaan, kirpeästikin.

Rinnakkaispodimme LUE VÄHÄ! on taas lukenut vähän. Vade ja Joonas jatkavat filosofisia seikkailujaan demokratian ja epistemologian korpimailla. Käsittelyssä tällä erää Fabienne Peterin artikkeli "The epistemic circumstances of democracy" ja paletti ns. perustavia kysymyksiä. Onko demokratia paras tapa tehdä yhteisiä päätöksiä? Mitä tarkoitetaan parhaalla mahdollisella päätöksellä? Mitä on yhteinen hyvä? Ja mihin ihmeeseen demokratiaa tarvitaan jos meillä on asiantuntijoita? Jakson kirjallisuus: Arendt, Hannah (2005). Truth and Politics. José Medina & David Wood (toim.), Truth. Blackwell, 295–314. Brady, Michael & Miranda Fricker (2016). The Epistemic Life of Groups: Essays in the Epistemology of Collectives. Oxford University Press UK. Elliott, Kevin J. (2023). Democracy for Busy People. University of Chicago Press. https://doi.org/10.7208/chicago/9780226826318.001.0001. DOI: 10.7208/chicago/9780226826318.001.0001. Fricker, Miranda (2007). Epistemic Injustice. Oxford: Oxford University Press. Herzog, Lisa (2023). Citizen knowledge: markets, experts, and the infrastructure of democracy. 1. painos. New York: Oxford University Press. Peter, Fabienne (2016). The epistemic circumstances of democracy. Michael Brady & Miranda Fricker (toim.), The Epistemic Life of Groups: Essays in the Epistemology of Collectives. Oxford University Press UK. Platon (1999). Teokset. Neljäs osa, Valtio.

Muissa projekteissa hutveltaneet MIETI VÄHÄ! -tyypit saatiin koottua samaan studioon tasaamaan kesäkuulumiset. Mitä tarkoittaa kohdata mäyrä? Miten paljon pressanvaaleissa voi puhua golfista? Miten paljon lohikäärmeet oikeastaan muistuttaa klingoneja? Kesän kunniaksi podi käsittelee erityisesti eläimiä.

MIETI VÄHÄ!n paluuta odotellessa spinoff-lukupiiripodimme LUE VÄHÄ! jatkaa poliittisen epistemologian parissa. Käsittelyssä Lisa Herzogin Citizen Knowledge: Markets, Experts, and the Infrastructure of Democracy (OUP, 2023). Miten tieto ja oikeudenmukaisuus kulkevat yhdessä? Miten kansalaisten ja päättäjien tulisi ottaa tietoa huomioon? Ketkä ylipäätään saavat tietää? Mitä on tieto markkinoilla? Ja millainen olisi "hyvin järjestetyn yhteiskunnan tiedollinen infrastruktuuri"? Kaikesta tästä ja paljon, paljon muusta.

MIETI VÄHÄ!n viettäessä rauhatonta hiljaiseloa on kuitenkin tullut luettua vähän. LUE VÄHÄ-spinoff-podissa Joonas ja Vade lukevat kirjan verran filosofian alan viimeisintä tutkimusta, puhuvat teoksen pääargumentin auki niin että muutkin ymmärtävät ja samalla arvioivat, että mitä teos oikeastaan tulee sanoneeksi. Nauti lukupiirikokemuksesta ilman painetta sanoa itse mitään - kuuntele (ja) LUE VÄHÄ! Ensimmäisessä jaksossa käsittelyssä Kevin J. Elliottin tuore teos Democracy for Busy People (2023). Miten yhdistää demokraattinen osallistuminen oikeasti kiireiseen elämään? Minkä verran demokratia saa vaatia aikaa kansalaisiltaan? Ja tulisiko kansalaisilla olla velvollisuus osallistua demokratiaan edes jonkin verran? Elliotin uudessa kirjassa on vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin, me käymme ne läpi ja katsomme, miten hyvin ne osuvat maaliin! Seuraavalla kerralla käsittelyssä Lisa Herzogin "Citizen Knowledge: Markets, Experts, and the Restructuring of Democracy" (2023).

MIETI VÄHÄ! rävähtää kerrasta wired-hengessä teknokapitalismin analyysiin. Onko kapitalismi jo kuollut ja kenelle kapitalistit maksavat vuokraa? Miten alustafirmat pomottavat kontentin tekijöitä? Kuka vetää välistä ja keneltä? Ketkä meitä hallitsee kun puhutaan jostain "algoritmeista"? Tänään surffataan venturekapitalistien joukkopaon jälkeisillä paskuutetun internetin aalloilla.

MIETI VÄHÄ! jatkaa leppymättä nykyhetkeä ylittävän ymmärryksen saavuttamista siitä mitä on meneillään ja kuka on oletettavasti vastuussa. Millaiset parisuhdedynamiikat kuvaavat parhaiten nykyisen hallituksen toimintaa? Ja voiko hesaritodellisuudessa edes kuvitella julkista vuokra-asumista olematta kateellinen? Julkista idiotismia ja anteeksi pyytämistä ja antamista mukana miettimässä erityinen vieras, Poliittinen talous -podcastista tuttu viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Tsekatkaa Poliittinen talous -podcast osoitteessa https://soundcloud.com/poliittinentalous !

Podi jatkaa hyvää teoreettista matalalentoaan ja toteaa, että kaikki edellisessä jaksossa sanottu piti about kutinsa, joten voimme siirtyä lyhyen ajankohtaiskatsauksen jälkeen eteenpäin. Kesä ei ole vielä ohi, ja tämän vuoksi puhumme suomalaisen julkisen keskustelun saunasolmuista ja muista parlamentarismimme erityispiirteistä. Miten paljon saa tradition rajoissa postata? Miten hyviä me ollaan kehumaan salaa itseämme? Miten antihumanismia on meillä lietsottu ja suitsittu? Podin rillit kuumenevat ja hikisen kesän lopuksi tuloksena on tavallistakin hikisempi jakso. Lopuksi Oppenheimer.

MIETI VÄHÄ! IS BACK! Kesäisillä retriiteillään mietiskelleet viisaat kuulivat kutsun ja laskeutuivat ideoiden vuorilta takaisin immanenssin laaksoon. Aiheena kysymys "Miten tähän on päädytty?", johon podiremmi antaa vastauksena tyhjentävän historiallisen ja ideologisen analyysin. Nauhoittaessa päällä oli Bastiljin valtauksen muistopäivä ja Petteri Orpon ensimmäinen hallituskin oli vielä joten kuten pystyssä. Mistä hallituksen riitely kertoo? Mistä radikaalioikeiston tarve vain postata oikein lähtee? Ja miten ihmiset voisi tuoda takaisin yhteen? Ja miten hyvä peli Tears of the Kingdom oikeasti on? Galaksin historiaan kirjoitetaan jälleen uusi sivu.