Advertise on podcast: Kalevi Sorsa -säätiön podcast

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen johdolla tarkastellaan sosialidemokratian nykytilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat poliitikko ja liikkeen veteraani Erkki Tuomioja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka. Keskustelussa pohditaan, oliko uusliberalismille alistuminen virhe – ja miksi vasemmisto on joutunut puolustuskannalle oltuaan vuosikymmeniä aloitteentekijä. Jakso pureutuu uusiin talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisiin avauksiin, joilla pyritään vastaamaan aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Voidaanko näistä aineksista rakentaa uudenlainen sosialidemokraattinen synteesi? Kuuntele miltä liikkeen tila näyttää veteraanin – ja miltä nuorison silmin? Entä mitä viime vuosisadan suurliikkeellä on annettavaa tällä vuosisadalla? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan neljännessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat tutkijat Elina Hakoniemi ja Päivi Uljas. Jaksossa käsitellään hyvinvointivaltion syntyä, kehitystä ja sosiaalidemokraattisen liikkeen roolia sen rakentamisessa. Keskustelu alkaa ajasta ennen hyvinvointivaltiota – köyhyydestä, syytinkijärjestelmistä ja toimeentulon turvaamisesta pientiloilla. Kuinka katastrofin sattuessa tultiin toimeen ilman sosiaaliturvaa? Keskustelijat tarkastelevat, miten vanha järjestelmä alkoi murentua taloudellisten muutosten ja porvariston vallan heikkenemisen myötä. Esille nousee, miten eri yhteiskuntaluokat näkivät valtion vastuun sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, ja kuinka syvien ideologisten ristiriitojen ja kompromissien kautta syntyi järjestelmä, jota kukaan ei ollut alun perin suunnitellut – mutta josta tuli suomalainen hyvinvointivaltio. Kuinka huomattavasti köyhemmässä maassa uskallettiin toteuttaa peruskoulun kaltaisia pitkän aikavälin uudistuksia – ja miksi se tuntuu nykyisin mahdottomalta? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcast-sarjan kolmannessa jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraana on historian väitöskirjatutkija Matti Hirvola. Keskustelussa tarkastellaan, miten 1980-luku ja 1990-luvun lama muuttivat työmarkkinasuhteita Suomessa. Esille nousee myös Neuvostoliiton romahduksen vaikutus työnantajien ja ammattiliittojen suhteisiin – sekä se, miten työnantajatahot pyrkivät murentamaan sopimusyhteiskunnan perinteitä työntekijöiden kustannuksella. Jaksossa käsitellään myös Suomen EU-jäsenyysprosessia sekä sen vaikutuksia sisä- ja talouspolitiikkaan laman jälkeen. Keskustelu etenee 2000-luvulle, jolloin työnantajapuoli alkaa saada selvän yliotteen työväenliikkeestä. Mikä oli sosialidemokraattien rooli työmarkkinoiden muutoksessa? Entä miksi vastarinta pääoman ylivaltaa vastaan on ollut niin heikkoa – ja voiko tilanteeseen enää vaikuttaa? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan toisessa jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraana on historiantutkija ja professori Tapio Bergholm. Keskustelussa käsitellään työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen suhdetta sosialidemokratiaan Suomessa. Miten sisällissodan hävinnyt työväenliike toipui? Millaiset olivat sen toimintamahdollisuudet "valkoisessa Suomessa"? Jaksossa tarkastellaan myös, kuinka talvisodan aikana solmittu "tammikuun kihlaus" muutti asetelmia työnantajien ja ay-liikkeen välillä – sekä miten vasemmiston sisäinen valtakamppailu vaikutti hyvinvointivaltion rakentumiseen. Lopuksi pohditaan, miksi vasemmiston ja ay-liikkeen kannatus alkoi hiipua 1980-luvulle tultaessa. Hylkääkö työväenliike kansan – vai kansa työväenliikkeen? 📷: Työväen arkisto

Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen Mitä on sosialidemokratia? podcast-sarjan avausjaksossa historiantutkija Sami Outinen kertoo, miten sosialidemokratia sai Suomessa alkunsa. Miten kehitykseltään takapajuinen maa tempautui osaksi maailmanhistoriallisia trendejä? Studiossa keskustellaan teollisen vallankumouksen vaikutuksista, työväenliikkeen synnystä ja vasemmiston jakautumisesta sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin. Mitkä olivat näiden liikkeiden keskeiset erot – ja miksi juuri sosialidemokratia vakiintui osaksi suomalaista yhteiskuntaa? Jaksossa pohditaan myös, miksi Suomessa oli toisen maailmansodan jälkeen kaksi vahvaa vasemmistopuoluetta, ja miksi ne olivat jatkuvasti ristiriidoissa. Entä mikä oli sosialidemokraattien rooli hyvinvointivaltion rakentamisessa? Kuuntele ja ota selvää! 📷: Työväen arkisto

Viimeisessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja Suomen historian professori Juha Siltala. Keskustelijat hahmottelevat Euroopan historian ja tulevaisuuden suurta kuvaa. Onko unionin yhdistyttävä tai tuhouduttava? Voiko kansojen moninaisuuden ymmärtää myös eduksi? Järjestykseen laitetaan myös Saksan historiallinen rooli Euroopassa, sekä suomalainen alemmuudentunto ja puutteellinen ymmärrys EU:n moninaisesta luonteesta. Voiko Brexitin katastrofin jälkeen EU:lle edes esittää vaihtoehtoja? Ja mikä on epämääräiseksi jäänyt “Euroopan ydin”, joka pitää kansat samassa unionissa?

Neljännessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat Euroopan komission Suomen edustajiston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Tellervo Ala-Lahti. Jaksossa keskustellaan EU:n vihreästä siirtymästä ja ilmastopolitiikasta. Mitä ilmastopolitiikassa on tapahtunut ja mitä on tulossa? Mitä EU:n vihreän siirtymän agendalla tavoitellaan? Keskustelijat käyvät läpi myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä ristiriitoja, joita syntyy esimerkiksi paikallisen ja unionin laajuisten intressien kohdatessa. Miten politiikan suunnanmuutokset vaikuttavat vihreään siirtymään? Entä kuuluuko keskusteluissa myös maan matojen ääni?

Kolmannessa jaksossa keskustellaan EU:n ulkopolitiikasta. Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. EU näyttää vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen saaneen uutta itsetuntoa, ehkä jopa uuden historiallisen tarkoituksen eurooppalaisen demokratian puolustajana. Hyökkäys on pakottanut EU:ta ja sen jäsenmaita uudelleenarvioimaan geopoliittista asemaansa. Haasteena on kuitenkin rakentaa monikriisin päälle sotilaallista kykyä ja sotateollisuutta nopealla tahdilla. Voiko poliittisesta kriisistä toiseen suistuvaan Yhdysvaltoihin enää luottaa? Entä miltä Euroopan viime kuukausien epämääräinen Israel-politiikka näyttäytyy muulle maailmalle?

Sarjan toisessa jaksossa vieraina ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori, dosentti Hanna Tuominen ja yliopistotutkija Miika Tervonen. Jaksossa keskustellaan EU:sta, pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Miltä vuoden 2015 pakolaiskriisi näyttää nykyperspektiivistä? Keskustelijat tarkastelevat Euroopan toimia ulkorajoillaan. Suhtautuminen maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen on unionissa ristiriitaista: Eurooppa ymmärtää itseään moraalisena suurvaltana, mutta on poliittisen vastareaktion pelossa tarttunut kovempiin ja kovempiin toimiin pakolaisten tulon estämiseksi. Viimeistelevätkö tulevat vaalit “linnake-Euroopan”?

Kalevi Sorsa -säätiön uuden podcast-sarjan jakson ensimmäisessä osassa käsitellään Euroopan unionin taloudellista tilannetta. Jaksossa vieraana ovat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Keskustelijat luotaavat sekä EUn taloudellista kehitystä talouskriisistä nykypäivään ja pohtivat syitä talouskurin synnylle ja pysyvyydelle. Minkälainen rooli EU:n instituutioilla on päätöksenteosta? Onko unioni kykenevä vastaamaan syvenevään kriisiin? Minkälaisia jakolinjoja talouskriisi on tuonut Eurooppaan? Onko Saksasta enää ratkaisemaan mantereen ongelmia? Keskustelu sivuaa myös EU:n tulevaisuutta nopeasti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Voidaanko Kiinalle ja Yhdysvalloille pärjätä?

Sarjan viimeisessä jaksossa pohditaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Riku Luostarin vieraana ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa, poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Keskustelijat pohtivat, kertooko nykyisen kaltaisen oikeistohallituksen synty syvemmistä kulttuurisista ja poliittisista muutoksista. Hallituskoalitio vaikuttaa syntyneen poliittisena lehmänkauppana Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä. Toisaalta puolueilla on myös yhteistä arvopohjaa: molemmat näyttävät suhtautuvan hyvinvointivaltioon karsastaen. Suomen kansa tuntuu rakastavan talouskuria teoriassa, mutta ei välttämättä käytännön politiikkana. Voidaanko leikkaukset sietää, jos kehystys "hyvinvointivaltion pelastamisesta" ei tunnu uskottavalta? Näissä talkoissa näyttävät hikoilevan vain toiset. Miten hyvinvointivaltion avoin kyseenalaistaminen on tullut mahdolliseksi? Missä vaiheessa leikkauksia se lakkaa olemasta hyvinvointivaltio? Kuoleeko potilas leikkauspöydälle?

Sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen maahanmuuttolinjauksista, äärioikeiston noususta ja rasismista Suomessa. Riku Luostarin vieraina ovat filosofi ja kuraattori Päiviö Maurice Omwami sekä historioitsija Oula Silvennoinen. Toistuvilla rasismikohuilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, kun hallitus on asettanut kaikki panoksensa "hyvän hallitusohjelman" pikaiseen läpirunnomiseen. Kolmikko pohtii, mikä – jos mikään – on Suomessa ja muualla muuttunut viime vuosikymmeninä, kun tällainen talousoikeiston ja äärioikeiston liittouma on muuttunut mahdolliseksi. Keskustelijoiden mukaan oikeistolta löytyy yhteistä arvomaailmaa laajemminkin. Autoritäärinen ja hierarkkinen ajattelu puhuttelee molempien suurten hallituspuolueiden kannattajia erityisesti todellisten ja kuviteltujen kriisien aikakaudellamme. Nyt rasismin ja autoritäärisyyden annetaan näkyä avoimesti politiikassa ja retoriikassa. Miten perussuomalainen politiikan tekemisen tapa eroaa "perinteisistä" puolueista? Mihin tämä maa on matkalla?

Riku Luostarin vieraana ovat tällä kertaa Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo ja Aalto-yliopiston organisaatioviestinnän apulaisprofessori Paula Koskinen Sandberg. Kolmikko keskustelee Orpon hallituksen tasa-arvo- ja sukupuolipolitiikasta. Vaikka hallitusohjelmassa tasa-arvo mainitaan useaan otteeseen ja yksittäisiä parannuksia ehdotetaan, kokonaisnäkökulmasta hallituksen suunnittelemat toimet näyttäisivät heikentävän tasa-arvoa. Hanna Ylöstalon mukaan hallitusohjelman tasa-arvokirjaukset ovatkin ristiriidassa työmarkkinapoliittisten uudistusten kanssa. Heikennykset työmarkkinoilla ja sosiaalipolitiikassa kohdistuvat erityisesti naisiin. Toisaalta tasa-arvopolitiikassa konkreettisten tekojen puuttuminen ei juuri eroa Suomen aikaisempien hallitusten linjasta. Ylöstalon ja Koskinen-Sanbergin mukaan Suomessa on ollut vallassa jo pidempää hallituksesta riippumaton julkisen sektorin menokurin ideologia, joka heikentää naisten palkkoja ja työoloja. Mikä on tasa-arvon ja hyvinvointivaltion suhde? Mikä on oikeistolaisen ja vasemmistolaisen tasa-arvopolitiikan ero? Entä mitä on perussuomalainen tasa-arvopolitiikka? Kuuntele ja tiedä.

Podcast-sarjan toisessa jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen ympäristöpolitiikasta. Riku Luostarin kanssa on keskustelemassa ovat filosofian tohtori, Kalevi Sorsa -säätiön asiantuntija Janne M. Korhonen ja yliopistotutkija Tero Toivanen. Keskustelijoille hallitusohjelman ympäristö- ja ilmastoanti näyttäytyy puutteellisena. Puheenparren tasolla hallitusohjelmassa korostuu lähinnä ympäristön taloudellinen hyödyntäminen. Ilmaston puolesta ei olla valmiita uhraamaan tippakaan elintasosta. Tässä mielessä Suomen maltillinen eli riittämätön ilmastolinja jatkuu kuten ennenkin. Investointiympäristössä ja Euroopan unionissa on kuitenkin tapahtunut suunnanmuutos. Voiko Suomi pilata vihreän eli "puhtaan" siirtymänsä identiteettipoliittisiin sähläyksiin? Miten suuriin ekologisiin ponnistuksiin löytyy yhteiskunnallinen legitimiteetti, jos vastakkainasettelu ja eriarvoisuus kasvavat entisestään?

Uuden podcast-sarjamme ensimmäisessä jaksossa käsitellään työmarkkinoita. Ovatko työmarkkinat katkoksen äärellä, vai edustavatko Orpon hallituksen ajamat muutokset pidempää uusliberalismin linjaa? Riku Luostarin kanssa työmarkkinoiden kohtalonkysymyksistä on keskustelemassa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja historioitsija Maiju Wuokko. Keskustelijat luotaavat työmarkkinaosapuolten kamppailukuntoa. Anu-Hanna Anttila uskoo ay-liikkeen taistelukykyyn. Onko ay-liike nyt historiallisen vahva vai heikko? Wuokon mukaan työnantajien vaatimukset ovat vuosikymmeniä säilyneet samankaltaisina. Joutuuko Eteläranta tälläkin kertaa perääntymään, kuten 90-luvun lamassa? Onko Suomen kansa valmis nielemään Orpon hallituksen vesivellin? Kuinka sopivat yhteen elinkeinoelämän pessimistinen narratiivi ja ennennäkemättömän korkea työllisyys? Työnantajasektori ja varsinkin etujärjestöt ovat laajasti yhtenäiset. Onko työnantajien nykysukupolvi kuitenkin unohtanut edeltäjiensä viisaudet ja strategisen ajattelun? Sodan kaltaiset ulkoiset kriisit ovat perinteisesti toimineet yhdistävänä tekijänä myös työmarkkinoilla, mutta nyt suunta on kohti valtavaa vastakkainasettelua. Onko historia unohdettu? Vastakkainasettelu saattaa kääntyä työnantajia vastaan, jos työn ja pääoman konflikti tulee liian näkyväksi ja kansa ryntää takaisin liittoihin. Keskustelijat luotavaat suomalaisten työmarkkinamallin historiaa ja tulevaisuutta. Olemmeko työväenliikkeen lopussa vai uuden alussa? Mikä kapitalismin vaihe on menossa? Ja kuinka perussuomalaiset suhtautuvat ay-liikkeeseen? Onko tämä viimeinen taisto?