Advertise on podcast: Hyvä paha johtaminen

Mistä hyvä johtaminen oikeastaan muodostuu – ja miltä se näyttää arjen tekoina? Hyvä paha johtaminen -podcast ottaa vuonna 2027 seuraavan ison askeleen. Yli viiden vuoden podcast-matkan jälkeen Jaakko Sahimaa ja Janne Annonen käynnistävät Hyvän johtamisen tutkimusmatkan, jonka tavoitteena on selvittää, miten Suomessa johdetaan, mitä suomalaiset ajattelevat hyvästä johtamisesta ja mitkä ovat hyvän ja kestävän johtamisen keskeiset periaatteet. Tutkimusmatkan aikana hyvää johtamista nostetaan entistä vahvemmin keskusteluun, käynnistetään tutkimustyötä kestävän työn johtamisen mallintamiseksi ja autetaan organisaatioita kehittämään omaa johtamistaan käytännössä. Millaisia ovat hyvät johtajat? Mitä he tekevät poikkeuksellisen hyvin? Ja miten hyvä lähijohtaminen näkyy tavallisessa työarjessa? Näihin kysymyksiin lähdetään etsimään vastauksia yhdessä suomalaisten organisaatioiden kanssa. Lähde mukaan tutkimaan ja kehittämään hyvää johtamista Suomessa.

Miten johtaminen näkyy ihmisten hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja lopulta yrityksen tuloksessa?Tässä jaksossa vieraina ovat Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie ja työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemi. Keskustelemme siitä, mitä hyvä johtaminen tänä päivänä oikeasti vaatii ja miten johtaja voi auttaa ihmisiä onnistumaan ilman, että yrittää itse tehdä ja tietää kaikkea.Puhumme myös suomalaisen työelämän tilasta, epävarmuuden johtamisesta, jatkuvasta muutoksesta ja siitä, miksi työkykyyn pitäisi tarttua jo paljon ennen kuin ongelmat näkyvät sairauspoissaoloina.Miten luodaan organisaatio, jossa ihmiset uskaltavat ajatella, ottaa vastuuta ja tuoda ongelmien lisäksi myös ratkaisuja pöytään? Entä miksi selkeys, läsnäolo ja kyky pyytää apua ovat juuri nyt johtajan tärkeimpiä taitoja?

”Eihän meistä vain tule korporaatiota?” Organisaation kasvu tuo väistämättä mukanaan uusia rooleja, vastuita, prosesseja ja rakenteita. Samalla herää helposti pelko siitä, että ketteryys katoaa, päätöksenteko hidastuu ja ihmisistä tulee vain pieniä rattaita suuressa koneistossa. Mutta kasvu ei tarkoita sitä, että ketteryydestä pitäisi luopua. Parhaimmillaan organisaatio pystyy lisäämään tarvitsemiaan rakenteita ja säilyttämään samalla joustavuuden, autonomian ja kyvyn tehdä päätöksiä lähellä arkea. Tässä Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa Jaakko Sahimaa pohtii, miten johtamisen pitäisi muuttua organisaation kasvaessa. Jakson aikana tarkastellaan muun muassa ketteryyden ja rakenteiden suhdetta, mahdollistavaa ja kontrolloivaa byrokratiaa sekä Larry Greinerin klassista organisaatioiden kasvumallia. Miten johtaminen muuttuu, kun muutaman hengen porukasta kasvaa kymmenien, satojen tai tuhansien ihmisten organisaatio? Millaisia johtamisen, autonomian, kontrollin ja byrokratian kriisejä kasvun eri vaiheisiin liittyy? Ja miten johtamisen rakenteet voidaan rakentaa niin, että ne tukevat työn tekemistä sen sijaan, että ne alkavat elää omaa elämäänsä? Lopuksi katse kääntyy myös tekoälyn aikakauteen: muuttavatko AI ja uudenlaiset organisaatiot koko käsitystämme siitä, millaisia kasvuvaiheita yritysten täytyy tulevaisuudessa käydä läpi? Jakso johtajille, yrittäjille ja organisaatioiden kehittäjille, jotka haluavat kasvaa ilman, että kasvun mukana katoaa se, mikä organisaatiossa alun perin toimi. Jaksoteksti

Miten saada enemmän aikaan ilman, että ihmisiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän? Tässä Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa puhutaan tuottavuudesta, osallistavasta johtamisesta ja siitä, miten parempia tuloksia voidaan rakentaa ilman jatkuvaa ruuvin kiristämistä. Vieraina ovat Tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtaja Raija Tapio ja henkilöstöjohtaja Johanna Kuusela. Coxassa tuottavuuden kehittämistä lähdettiin rakentamaan kysymällä niiltä, jotka tuntevat työn parhaiten: henkilöstöltä. Kun tavoitteena oli kasvattaa leikkausmääriä ja purkaa potilasjonoja, ratkaisuja ei tuotu valmiina johdon pöydältä. Sen sijaan ihmiset otettiin mukaan pohtimaan, miten työstä voidaan tehdä sujuvampaa, mitä esteitä voidaan poistaa ja miten yhteiseen tavoitteeseen päästään. Tulokset ovat olleet konkreettisia. Leikkausmäärät ovat kasvaneet merkittävästi, mutta samalla henkilöstön tyytyväisyys, asiakaskokemus, laatu ja turvallisuus ovat pysyneet korkealla tasolla. Keskeinen oivallus on yksinkertainen: enemmän voidaan saada aikaan ilman, että koko ajan puhutaan enemmän tekemisestä. Olennaisempaa on keskittyä siihen, miten työ saadaan sujumaan paremmin. Jaksossa pureudutaan myös osallistavan johtamisen ytimeen. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikesta äänestetään tai johtaja luopuu päätösvallastaan. Se on viisasta vallankäyttöä: ihmisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, vastuuta ja tilaa käyttää omaa asiantuntemustaan. Kun ihmiset ymmärtävät tavoitteen, pääsevät vaikuttamaan ratkaisuihin ja kokevat asian omakseen, sitoutumista ei tarvitse rakentaa jälkikäteen.Lisäksi keskustellaan siitä, mitä uuden johtajan kannattaa tehdä astuessaan organisaation johtoon, miksi luottamus syntyy lopulta tekojen kautta ja miksi ensimmäinen tehtävä ei välttämättä ole muuttaa mitään. Ensin kannattaa kuunnella, oppia ja ymmärtää, millaiseen organisaatioon on tullut. Entä mikä johtamisessa on vaikeinta? Johtajan on kestettävä sitä, ettei hänellä ole aina oikeita vastauksia. Sen sijaan hänen tehtävänsä on kysyä, kuunnella ja saada muiden osaaminen esiin. Hyvä johtaminen ei ole vain lopputuloksen tai numeron johtamista, vaan myös sen yhteisen matkan johtamista, jolla tuloksiin päästään. Jakson keskeinen ajatus kiteytyy hyvin: osallistaminen ei ole pehmeä henkilöstöteko – se on tapa tehdä parempia päätöksiä ja saada aikaan parempia tuloksia. 🎙️ Vieraina Raija Tapio ja Johanna Kuusela, Tekonivelsairaala Coxa 🎙️ Hosteina Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen Kuuntele jakso ja ota selvää, miten johtamisella voidaan saada enemmän aikaan ilman, että ihmisiltä täytyy jatkuvasti vaatia enemmän.

Miksi johtajan pitäisi näkyä – ja mitä tapahtuu, jos hän jää piiloon? Tässä Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa keskustellaan johtajan henkilöbrändistä, näkyvyydestä ja siitä, miksi kasvollinen johtajuus on yhä tärkeämpi osa johtamista. Vieraana on sijoittaja ja hallitusammattilainen Ville Tolvainen, joka on rakentanut omaa henkilöbrändiään systemaattisesti jo vuosien ajan. Ville haastaa ajatuksen siitä, että hyvä työ ja vahva osaaminen puhuisivat aina puolestaan. Hänen mukaansa johtajan tehtävä ei ole vain johtaa organisaation sisällä, vaan myös tehdä yritystä, sen ajattelua ja osaamista näkyväksi ulospäin. Johtaja on samalla yksi organisaationsa tärkeimmistä viestijöistä ja myyjistä. Jaksossa pohditaan, mitä henkilöbrändi oikeastaan tarkoittaa, miksi asiantuntijan ja johtajan kannattaa rakentaa omaa tunnettuuttaan ja miten näkyvyydestä voi tulla eräänlainen ammatillinen henkivakuutus. Keskustelussa puretaan myös suomalaista suhtautumista esillä olemiseen: miksi näkyvyyttä edelleen helposti vierastetaan ja miksi ajatellaan, että paljon puhuva ei välttämättä osaa? Lisäksi keskustellaan siitä, miten oman henkilöbrändin rakentamisessa pääsee alkuun, millainen sisältö toimii ja miksi kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita tai hypätä uusimman someilmiön mukaan. Tärkeämpää on löytää itselle luonteva tapa viestiä – oli se sitten kirjoittaminen, puhuminen, podcastit, videot tai jokin muu formaatti. Ville muistuttaa myös jatkuvuuden merkityksestä: yksittäistä täydellistä julkaisua tärkeämpää voi olla se, että toimii oman alansa majakkana ja lähettää tasaisesti signaalia siitä, mitä osaa, mistä ajattelee ja minkä puolesta haluaa puhua. Jakson keskeinen kysymys kuuluu: kuljetko ammatillisesti valossa vai pimeydessä? 🎙️ Vieraana Ville Tolvainen 🎙️ Hosteina Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen Kuuntele jakso ja ota selvää, miksi johtajan suurin riski ei välttämättä ole liiallinen näkyvyys – vaan näkymättömyys.

Miksi niin moni palaveri tuntuu turhalta, vaikka kalenterit ovat niitä täynnä?Hyvä paha johtaminen -podcastin vieraana on fasilitaattori ja valmentaja Joonas Rajanto, jonka kanssa pureudutaan hyvän palaverin anatomiaan. Hyvä kokous ei synny pelkästä agendasta, vaan siitä, että osallistujat ymmärtävät, miksi he ovat paikalla, mitä heiltä odotetaan ja mitä yhdessä halutaan saada aikaan.Jaksossa puhutaan muun muassa palaverien tarkoituksesta, sopivan struktuurin ja hetkessä elämisen tasapainosta, erilaisista osallistamisen keinoista sekä psykologisen turvallisuuden merkityksestä. Miksi samat ihmiset ovat palavereissa aina äänessä? Miten myös hiljaisemmat osallistujat saadaan mukaan? Entä miten totuttuja rooleja ja kokousten pinttyneitä koreografioita voidaan rikkoa?Keskustelussa pohditaan myös palaverismia ja kokousten määrän kasvua. Jos kalenteri on täynnä palavereita, milloin niitä ehditään valmistella kunnolla? Joonaksen mukaan hyvä palaveri alkaa jo ennen varsinaista kokousta ja jatkuu myös sen jälkeen – valmistautumisesta yhteiseen aloitukseen, päätöksiin, seuraaviin askeliin ja toiminnan reflektointiin.Jaksossa saat konkreettisia ajatuksia siihen, miten voit tehdä palavereista selkeämpiä, osallistavampia ja ennen kaikkea hyödyllisempiä.

Mitä tapahtuu, kun hyvä johtaminen nostetaan organisaatiossa aidosti strategiseksi kysymykseksi? Tässä Hyvä paha johtaminen podcastin jaksossa Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen saavat vieraakseen SOSPRO Oy toimitusjohtajan Teemu Annalan. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten lähijohtamista voidaan kehittää systemaattisesti ja mitä vaikutuksia pitkäjänteisellä johtamisen kehittämisellä voi olla niin henkilöstöön, organisaation toimintaan kuin asiakkaisiin. SOSPROssa lähijohtamisen kehittämisen tueksi on rakennettu yhteistä johtamisen kieltä ja hyödynnetty SLII johtamismallia. Keskeinen ajatus on, ettei eri ihmisiä johdeta pysyvästi eri tavoin, vaan johtamista mukautetaan tehtävän, osaamisen ja sitoutumisen mukaan. Jaksossa puhutaan myös tavoitteiden merkityksestä, palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, roolien ja vastuiden selkeydestä sekä siitä, miten organisaation strategiset tavoitteet saadaan näkymään työntekijöiden arjessa. Kehittämisen vaikutukset näkyvät myös numeroissa. SOSPROssa henkilöstön lähtövaihtuvuus on laskenut merkittävästi ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Samalla kokemus tavoitteiden selkeydestä, palautteesta ja johtamisen systemaattisuudesta on parantunut. Jakson keskeinen viesti on yksinkertainen: hyvä johtaminen ei synny yksittäisistä koulutuksista, lomakkeista tai tempuista. Se vaatii yhteistä ajattelua, selkeitä rakenteita, sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä koko organisaatiossa.

Itsensä johtamisesta puhutaan paljon, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Kyse ei ole vain kalenterin hallinnasta, priorisoinnista tai siitä, että saa päivän tehtävälistan tehdyksi. Itsensä johtamisen ytimessä on kyky vaikuttaa omaan onnistumiseen työssä suhteessa yhteisiin tavoitteisiin. Tässä Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen pureutuvat itsensä johtamisen ajattelutapoihin ja taitoihin. Miten omat uskomukset voivat huomaamatta rajoittaa toimintaa? Millaista vaikutusvaltaa jokaisella meistä on asemasta riippumatta? Entä miksi vastuu hyvästä johtamisesta ei kuulu pelkästään esihenkilölle? Jaksossa käsitellään kolmea keskeistä ajattelutapaa: omien mielen esteiden haastamista, omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista sekä proaktiivisuutta. Lisäksi keskustellaan käytännön itsensä johtamisen taidoista: tavoitteiden asettamisesta, oman osaamisen ja sitoutumisen arvioimisesta sekä oikeanlaisen tuen ja johtamisen pyytämisestä. Hyvä itsensä johtaminen ei tarkoita, että kaikki pitäisi osata tai ratkaista yksin. Olennaista on tunnistaa, mitä tavoittelet, missä olet nyt ja mitä tarvitset päästäksesi eteenpäin. Jakson tärkeä ajatus: pilko työ ja tavoitteet riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, tunnista missä jo onnistut ja mallinna toimivaa itsensä johtamista yksi askel kerrallaan.

Miltä suomalaisen työelämän ja johtamisen tila näyttää tuoreen tutkimustiedon valossa? Jaksossa vieraana on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Lehto. Keskustelussa selviää, miksi johtaminen ja organisaation toimintatavat vaikuttavat henkilöstön tyytyväisyyteen enemmän kuin mikään muu osa-alue. Miksi luottamus ylimpään johtoon jää usein heikoksi? Mikä merkitys avoimella ja toistuvalla viestinnällä on? Entä mitä henkilöstötutkimuksen tuloksilla pitäisi oikeasti tehdä?Jaksossa puhutaan myös eri ikäryhmien kokemuksista, hybridityöstä ja siitä, miksi henkilöstölle on tärkeää tehdä näkyväksi, miten heidän palautteensa on johtanut muutoksiin.

Tässä jaksossa puhutaan monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisesta yhdessä Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen kanssa. Keskustelussa pureudutaan siihen, miksi monikulttuurisuus ei ole vain tulevaisuuden työelämän teema, vaan jo tämän päivän todellisuutta. Suomessa työyhteisöt muuttuvat, väestörakenne kehittyy ja yhä useampi organisaatio joutuu pohtimaan, miten erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset saadaan aidosti osaksi työyhteisöä. Jaksossa käsitellään muun muassa kielen merkitystä, työyhteisöön mukaan ottamista, psykologista turvallisuutta ja sitä, miksi täydellinen suomen kielen taito ei aina voi olla työn tekemisen lähtöehto. Sinikka jakaa käytännön esimerkkejä Turun kaupungilta ja muistuttaa, että hyvä johtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä ei lopulta ole mystiikkaa. Se on selkeyttä, kunnioitusta, mahdollisuuksien antamista ja halua tulla toista vastaan. Jakso haastaa myös katsomaan suomalaista työelämää uudesta kulmasta. Moni meille itsestään selvä asia, kuten matala hierarkia, tasa-arvoinen kohtelu ja avoin keskustelukulttuuri, voi muualta tulevalle olla jotain poikkeuksellisen arvokasta. Samalla monikulttuurinen työyhteisö voi tehdä näkyväksi myös ne asiat, joita meidän kannattaa itse oppia johtamaan paremmin.

Tässä luonnollinen jakson kuvaus ilman ajatusviivoja: Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten johtajuus muuttuu yrityksen kasvaessa. Vieraana on kasvuyrittäjä ja enkelisijoittaja Katja Koski, joka kertoo omasta matkastaan puheterapeutista nopeasti kasvavan yrityksen perustajaksi ja johtajaksi. Keskustelussa käydään läpi, mitä kasvu vaatii johtajalta, miksi kaikkea ei voi eikä pidä tehdä itse ja miten oma rooli muuttuu, kun yritys kasvaa nollasta kymmeniin miljooniin ja satoihin työntekijöihin. Katja puhuu avoimesti myös omista kasvukohdistaan, tunteiden johtamisesta, avun pyytämisestä, delegoinnista ja siitä, miksi selkeys on yksi johtamisen tärkeimmistä taidoista. Jakso sopii erityisesti yrittäjille, johtajille ja kaikille, jotka pohtivat omaa kasvuaan johtajana. Miten rakennetaan organisaatio, jossa ihmiset pystyvät tekemään työnsä hyvin? Milloin yrittäjästä tulee pullonkaula? Ja mitä johtajan pitää oppia päästämään irti?

Miten yrityskulttuuri vaikuttaa siihen, jaksavatko ihmiset tehdä työnsä hyvin – ja mitä työkyky oikeastaan tarkoittaa kasvun, johtamisen ja arjen työn näkökulmasta?Tässä jaksossa vieraana on työkykyjohtaja ja kirjailija Pauli Forma, jonka kanssa keskustelemme työkyvyn ja yrityskulttuurin yhteydestä. Jakson aikana pohditaan, miksi työkykyä ei kannata nähdä vain terveyteen liittyvänä asiana, vaan myös osaamisen, motivaation, palautumisen, yhteyden ja johtamisen kysymyksenä.Keskustelussa pureudutaan muun muassa siihen, miten kulttuuria voi kehittää, miksi toimitusjohtajalla ja johdolla on keskeinen rooli kulttuurin suunnan näyttäjinä, ja millaiset kulttuuriset piirteet joko tukevat tai syövät työkykyä. Puhumme myös kasvuyrityksistä, grindaamisen kulttuurista, psykologisesta turvallisuudesta sekä siitä, miksi vahvimmillakin kulttuureilla voi olla oma varjonsa.Lopulta kyse on yksinkertaisesta mutta vaativasta asiasta: miten rakennamme työpaikkoja, joissa ihmiset voivat tehdä hyvää työtä, kasvaa ja säilyttää työkykynsä myös silloin, kun vauhti kiihtyy.

Tässä jaksossa keskustellaan johtamisesta globaalissa organisaatiossa. Vieraana on Beneqin HR:stä vastaava Hanna Osara, joka kertoo, miten hyvä johtaminen rakentuu luottamuksesta, selkeydestä, kohtaamisista ja johdonmukaisista käytännöistä. Jaksossa pohditaan, miten monikulttuurisessa työyhteisössä voidaan luoda yhteinen johtamisen kieli ja toimintatapa. Keskustelussa nousevat esiin tilannejohtaminen, avoin vuorovaikutus, kulttuurierojen ymmärtäminen sekä HR:n rooli organisaation arjen tukena. Hanna muistuttaa, että hyvä johtaminen ei ole monimutkaista teoriaa, vaan ennen kaikkea ihmisten kohtaamista, kuuntelemista ja luottamuksen rakentamista. Kun tavoitteet ovat selkeitä ja johtaja tukee tiimiläisiään oikealla tavalla, hyvä johtaminen voi skaalautua myös yli maa- ja kulttuurirajojen.

Mistä henkilöstötuottavuudessa oikeasti on kyse – ja miksi sillä on suora yhteys yrityksen tulokseen, työkykyyn ja uudistumiskykyyn? Tässä jaksossa pureudutaan henkilöstötuottavuuden johtamiseen yhdessä Pro Insight Finlandin tutkivan konsultin Ossi Auran ja Ifin terveyspalveluiden myyntijohtajan Tero Linjan kanssa. Keskustelussa avataan, miten motivaatio, osaaminen, työkyky ja vaikutusmahdollisuudet rakentavat tuottavaa työelämää – ja miksi hyvä johtaminen on kaiken perusta. Jaksossa puhutaan muun muassa: mitä henkilöstötuottavuus tarkoittaa käytännössämiten johtaminen näkyy yrityksen kannattavuudessamiksi motivaatio on johtamisen vaikeimpia mutta tärkeimpiä kysymyksiämiten työkykyä ja jaksamista voidaan tukea ajoissamitä tekoäly ja teknologinen murros muuttavat työelämässämiksi luottamus on hyvän johtamisen tärkein valuuttaKeskustelu yhdistää tutkimuksen, käytännön johtamistyön ja työelämän murroksen yhdeksi kokonaisuudeksi – suoraan suomalaisen työelämän ytimestä.

Tässä jaksossa sukellamme nuorten asemaan työelämässä ja siihen, miten nuoria tulisi johtaa muuttuvassa maailmassa. Vieraana on StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas, joka tuo keskusteluun näkemyksiä niin johtamisesta kuin nuorten työllistymisen haasteista. Jaksossa käsitellään muun muassa: mitä hyvä johtaminen tarkoittaa käytännössämiksi nuorten työllistyminen on tällä hetkellä erityisen haastavaamiten tekoäly ja työmarkkinoiden muutokset vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiinmillaista tukea ja johtamista nuoret tarvitsevat työelämän alkuvaiheessamiten työnantajat voivat auttaa nuoria kiinnittymään työelämäänKeskustelussa korostuvat merkityksellinen työ, psykologinen turvallisuus sekä johtajan rooli suunnan näyttäjänä ja mahdollistajana. Lisäksi pohditaan, miten koko yhteiskunta voi tukea nuoria pääsemään kiinni työelämään ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.