Advertise on podcast: BIOS-podcast

Studiossa vieraana Laura Wiman, jonka kestävyystieteellinen väitöskirja hitaan talouskasvun ja hyvinvointivaltion suhteesta herättää ansaitusti huomiota. Tere Vadén ja BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas keskustelevat Wimanin kanssa väitöskirjan taustoista, menetelmistä ja tuloksista. Mitä oletetuista talouskasvupakoista pitäisi ajatella? Miksi hidasta tai olematonta talouskasvua on syytä tutkia? Entä miksi pieni on kaunista mallinnuksessa, esimerkiksi juuri kestävyystieteen saralla? Laura Wiman: “Endogenous system perspectives : economic growth dependence and sustainable change” https://helda.helsinki.fi/items/4dd47e5f-457e-4a94-a110-314bdf5d764a

Syksyn podcastit aloittaa keskustelu Amos Wallgrenin ja Jooseppi Räikkösen teoksesta Palavan maailman politiikka (Into, 2026). Tuore kirja ponnistaa ilmastoliikkeiden, erityisesti Elokapinan, kokemuksista ja ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta -- unohtamatta kriisejä yhä tiheämmin aiheuttavaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Ville ja Tere haastattelevat Amosta kirjan teemoista, sen taustoista ja analyyseistä -- miksi ja millaista politiikkaa tarvitaan, kun ensimmäiset taistelut ilmastonmuutosta vastaan on hävitty? Amos Wallgren & Jooseppi Räikkönen, Palavan maailman politiikka https://intokustannus.fi/kirja/palavan-maailman-politiikka/ Ville Lähde: Millaisia ilmastoliikkeitä tarvitaan kuumenevassa maailmassa? http://bios.fi/millaisia-ilmastoliikkeita-tarvitaan-kuumenevassa-maailmassa/  Mitä Suomen ympäristöliikkeen tulisi seuraavaksi tehdä? https://mitatulisitehda.fi/mita-suomen-ymparistoliikkeen-tulisi-seuraavaksi-tehda/

Ville ja Tere käsittelevät viime aikojen keskusteluneiheita ilmastotutkimuksen ympärillä. Mittaukset viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Onko näin ja jos, niin miksi? Asiasta kirjoitetaan artikkeleita ja kiistellään julkisuudessa. Mistä kiista kertoo ja miten sitä pitäisi tulkita? Missä tiedeviestintä on onnistunut paremmin ja missä huonommin? Entä miksi "kauhuskenaario" RCP8.5 laitettiin eläkkeelle kevään mittaan? Lopuksi vielä asiaa käynnistyvästä el Nino-ilmiöstä. https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti-2/ https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/ https://www.carbonbrief.org/factcheck-trumps-false-claims-about-the-ipcc-and-rcp8-5-climate-scenario/ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/6GqkeryimopOS7dGCgYhBY

Miten radikaali omavaraisuus näyttäytyy nettikeskustelussa? Mitä suhtautuminen omavaraisuuteen kertoo siitä, mitä pidetään normaalina ja hyväksyttävänä?  Näitä kysymyksiä tutkitaan Olli Herrasen ja Tere Vadénin artikkelissa "Conditions of Possibility for Deep Social Change—Imaginaries Concerning Normality in a Finnish Online Discussion on Self-Sufficiency", josta podcastissä heidän lisäkseen keskustelee Ville Lähde. Artikkeli käsittelee Helsingin Sanomien nettikeskustelua vuonna 2008 ja 2018 julkkaistuista lehtijutuista, jotka koskevat Valtimolla omavaraisesti elävien Lasse Nordlundin ja hänen perheensä elinkeinoja ja sen tausta-ajatuksia. Artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ruso.70036 Olli Herranen ja Tere Vadén, Arkiymmärrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraistaloutta koskevasta keskustelusta https://www.researchgate.net/publication/323258663_Arkiymmarrys_ja_omavaraisuus_Havaintoja_yhdesta_omavaraistaloutta_koskevasta_keskustelusta Olli Herranen ja Tere Vadén, Self-sufficiency defying common sense https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/02/11/self-sufficiency-defying-common-sense/  Mainittu Lasse Nordlundin haastattelu: https://netn.fi/wp-content/uploads/2015/04/netn094-03.pdf Garfinkel rikkomuskokeista: https://puresociology.com/understanding-ethnomethodology-harold-garfinkel/ Lantun henki: https://poesia.fi/teokset/lantun-henki/ Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa: https://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/

Wim Carton ja Andreas Malm ovat kirjoittaneet tuplateoksen ilmastonmuutoksen politiikasta juuri tällä hetkellä. Oveshoot kertoo, miten ajatus turvarajojen ylittämisestä ja sitten takaisin palaamisesta tuli hyväksytyksi -- kaikista riskeistä huolimatta. Long Heat puolestaan kertoo, mistä ilmastokamppailuissa taistellaan nyt, kun aiemmin määriteltyjen turvarajonen suhteen on "liian myöhäistä". Jaksossa Ville Lähde ja Tere Vadén käyvät kirjojen väitteet läpi askel askeleelta. Lisälukemistoa: Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/  Ville Lähde: Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat https://bios.fi/myohaisten-aikojen-ilmastokamppailut-wim-cartonin-ja-andreas-malmin-teos-the-long-heat/ Ville Lähde: https://turningpointmag.org/2025/09/10/how-to-drive-the-world-over-the-precipice-overshoot-by-andreas-malm-and-wim-carton/ BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 1 -- Perusteet ja keinot https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 2 -- Geopolitiikka ja rtiskit https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus-osa-2-geopolitiikka-ja-riskit Ville Lähde: Ilmastonmuokkauksen hämärä kaatoluokka https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/

Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt ja mitä pidemmällä tähtäimellä? Studiossa asiaa pohtivat Ville Lähde ja Tere Vadén. Lisälukemistoa: https://www.phenomenalworld.org/analysis/war-on-iran/ https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-436-unseasonal-war-how https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-437-unseasonal-war-2-europe https://www.argusmedia.com/en/news-and-insights/latest-market-news/2804990-se-asia-s-ev-push-intensifies-as-energy-crunch-drags-on https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/trump-gulf-oil-crisis https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/visual-guide-gulf-fertiliser-blockade https://www.aljazeera.com/features/2026/4/7/how-pakistans-solar-boom-is-shielding-it-from-worst-of-iran-war-crisis https://yle.fi/a/74-20217749 The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Adam Tooze: Kehityksen loppu https://netn.fi/artikkelit/kehityksen-loppu/

Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava. Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen. Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan. Lisää tiekartoista: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360 https://bios.fi/tiekartoista/

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”. Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista. Käsittelyssä oleva artikkeli: Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069 Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä: Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?” https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/ BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta Kirjoituksia: Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338 Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016 Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling Environmental Politics, online: 24 Jun 2020 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle. Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0

Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta!  Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.

Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista. Lähteitä & lisälukemista: UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04 Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf ) Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ ) Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/ Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/ Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0 https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255 Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä. Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä.  Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus. Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta. #geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/  https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html  https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/  https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/ https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/ https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/  https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/ https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/ https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla. Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf Uutisointia tutkimuksesta: https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report https://yle.fi/a/74-20101552 Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf Uutisointia tästä raportista: https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/ https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries Muita lähteitä ja esimerkkejä: Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0 Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer

Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta. Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More. Lisälinkkejä: BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä? https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8 Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/ Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ Ville Lähde: Ilmastonmuutos ja aika – eli miksi ilmastovitkastelu ei toimi https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/