Advertise on podcast: Hyvää huomenta Bryssel

Hyvää huomenta Bryssel -podcast on palannut. Ensimmäisessä jaksossa pureudun siihen, mitä EU:n tulevalta rahoituskehykseltä voidaan odottaa, missä viipyy EU Inc. ja mikä on teknologisen itsemäärämisoikeuden tila Euroopassa. Jatkossa podcast ilmestyy noin kerran kuukaudessa perjantaisin ennen jokaista Strasbourgin täysistuntoviikkoa. Tuttuun tapaan otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja kommentteja, joihin vastata taas seuraavassa jaksossa.

Niin EU:n kuin tämän podinkin on aika uudistua. Olen tehnyt tätä podia vuosia, eri tehtävissä ja eri elämäntilanteissa. Samaan aikaan EU yrittää nyt pyristellä irti sääntelytulvasta ja uudistua jälleen kriisien keskellä. Onnistuuko se? Itse en usko suureen muutokseen ilman perussopimuksen avaamista ja toimivallan uudelleen määrittämistä. Samaa uudistustyötä kaipaa tämä podcast, joka jää tänään tauolle tätä uudistusprosessia ja uutta inspiraatiota varten. Kiitos kuulijat. Jatketaan sillä välin perinteisessä mediassa ja eri sosiaalisen median alustoilla.

Suurena ”Bryssel Effect:in” vasta-argumentoijana haluan haastaa suomalaista elinkeinoelämää ja eri alojen toimijoita kyseenalaistamaan rohkeasti olemassa olevaa sääntelyä ja käytäntöjä. Vastuu ei ole Brysselissä vaan demokratiassa meidän kaikkien. Sekä muuttamaan ajattelumaailmaansa ottamaan riskiä säilyttämisen sijaan. Suomi Effectin tulee olla irtiotto yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten toimijoiden fasilitoinnista ja infran rakentamisesta heidän käyttöönsä, ajatella isommin sekä asettaa suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset rohkeasti ensin.

Suomi liittyi kaikessa hiljaisuudessa Yhdysvaltojen Pax Silica -aloitteeseen jossa Yhdysvallat yrittää lyödä kiilaa EU-maiden välille solmimalla bilateraalisti sopimuksia jäsenmaiden kanssa koskien mineraaleja, tekoälyinfraa, dataa jne. Yhdysvallat perustelee tätä Kiina-riippuvuuden vähentämisellä. Aloitteen yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Aloitteeseen liittyminen sotii täysin Euroopan teknologisen suvereniteetin vahvistamista vastaan.

Berliinin johtava puolue teki selväksi tällä viikolla, että sääntelyn purkaminen EU:ssa tapahtuu liian hitaasti ja unionia vaaditaan uudistumaan Euroopan kilpailukyvyn nimissä. Olen samaa mieltä. Huomaan tulevani myös jatkuvasti kriittisemmäksi unionin rakenteita sekä toimintaa kohtaan. Mutta rakentavasti ja strategisia painopisteitä tarkasti miettien. Tarvitaanko Euroopan parlamenttia? Talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa ei varmuudella. (Mitä ne ovat: niinpä.) Teemaan liittyen parlamentti linjaa tällä viikolla kantaansa tulevaan EU-budjettiin.

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden tulee päästä sopimukseen EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Parlamentti haluaa budjettiin 10 prosenttia enemmän varoja kuin komissio on esittänyt ja siirtäisi koronaelvytysrahaston korkomenot budjetin ulkopuolelle. Tämä tuskin tulee menemään läpi jäsenmaille. Energiasektoria pusketaan yhä nopeammin sähköistymisen ja puhtaan, eurooppalaisen energian tielle, mutta miten ja millä hinnalla?

Unkarin opposition näytti viimein valtansa painostavan propagandan edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Magyar tulee Orbanin hallinnon sisältä. Lisäksi, Orbanin Fidesz-puolue on onnistunut miehittämään hallinnon ja keskeiset julkisen sektorin toimielimet uskollisilla tukijoillaan. Ilman laajoja poliittisia vaihdoksia hallinnon sisällä, muutoksen tie on vaikea. Haluan uskoa, että Magyar pelasi kotimaan peliä viime vuodet Euroopan parlamentissa voittaakseen vaalit ja muuttaakseen suuntaansa sen jälkeen, mutta hänen puolueensa käytännössä äänesti jatkuvasti keskiryhmien linjaa vastaan Euroopan parlamentissa. Tulos on kuitenkin merkittävä askel Euroopalle oikeaan suuntaan. Mitä Euroopassa nyt kipeästi kaivataan on luottamus.

Hyvää huomenta Lappeenrannasta! Parlamentilla on meneillään kotimaan viikko ja olen kaksi päiväisellä kierroksella Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Tänä aamuna puhetta, viikon muiden ajankohtaisten lisäksi, mm. droonipuolustuksesta sekä Euroopan varautumisen tasosta.

Lähi-idän tilanteen vaikutukset Euroopassa näkyvät niin energian hinnassa kuin todennäköisesti pakolaistilanteessa. Euroopan omavaraisuutta ei ole rakennettu tämän hetkistä globaalia kriisiä silmällä pitäen. On kestämätön tilanne, että EU:n yhtenäisyys on käytännössä yhdestä miehestä kiinni, joka vaatii venäläisen fossiilienergian virtaamisen jatkamista Eurooppaan. Vielä läpi maan, jossa se käy brutaalia hyökkäyssotaa. Mm. tästä ja muista ajankohtaisista tämän viikon jaksossa.

Suomi poistaa datakeskusten sähköverotuen, mutta aikoo tukea jatkossakin yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten datavarastoja Suomessa. Maailmanpoliittinen tilanne kärjistyy ja EU:n on otettava kantaa mm. Hormuzinsalmen avaamiseen. Miten löydetään yhtenäinen linja jäsenmaiden kesken? Kaikki tämä alleviivaa EU:n pyrkimyksiä omavaraisuuteen niin energiassa, teknologiassa kuin puolustuksessa. Mahdollisimman pian.

Tiistaiterveiset Strasbourgista! Eurooppa haluaa haluaa kasvattaa rytinällä teollisuuden ja teknologian omavaraisuuttaan. Tämä vaatii merkittäviä panostuksia myös Euroopan energiaomavaraisuuteen. Komissio antaa tänään esityksensä pienydinvoimareaktoreista ja puhtaan energian investointiohjelmasta. Joutuuko Suomi maksumieheksi vai pääsee hyötymään osaamisestaan ja omavaraisuudestaan?

EU avaa tietosuojaa ja datan käyttöä koskevia asetuksiaan sekä yrittää helpottaa yrityksen perustamista ja toimintaa koko unionin alueella. Miten tässä onnistutaan? Mercosur-kauppasopimus saadaan todennäköisesti osittain voimaan ilman parlamentin hyväksyntää ja komission puristaa mahdollisesti viimein ulos teollisuusäädöstöä koskevan esityksensä.

Yritys toisensa jälkeen ilmoittaa lähtevänsä Yhdysvaltoihin kasvamaan. Syitä on toki monia: verotus, sääntely, hajanainen markkina-alue mutta ennen kaikkea pääomien puute Euroopassa. EU:n on vihdoin saatava itsensä kasaan pääomien liikkuvuuden osalta. Yhteinen pörssialue ja pääomalukkojen avaaminen, kuten eläkerahastojen laajempi hyödyntäminen, voisivat toimia osaratkaisuna.

Digitaalisten palveluiden asetuksen käytännöt hämmentävät kansalaisjärjestöissä ja yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. Mainostaminen Metan alustoilla ei enää onnistu. Samoin Meta vaatii joko kuukausimaksua käyttäjiltään tai saman voi maksaa omalla datallaan. Kumpi kannattaa vai poistuakko palvelusta? Ukrainan kylmä talvi, dronet, kyber- ja energiaturvallisuus nousevat teemoina niin täällä Strasbourgissa kuin varmasti myös Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Australian malli kieltää sosiaalinen media alle 15-vuotiailta on herättänyt paljon keskustelua. Asia ei ole teknisesti aivan yksinkertainen ja henkilökohtaisesti ajattelen 14-vuotiaan paremminkin toimivan vanhempien kontrollin, kuin lainvalvojan silmän alla. Yritän avata teemaa ja algoritmien toimintalogiikkaa laajemmin teknologian näkökulmasta.