Advertise on podcast: Mitä tulisi tietää?

Ihminen ei ole koskaan elänyt irrallaan muista eläimistä. Eläimet ovat tarjonneet ravintoa ja materiaaleja, mutta niiden merkitys on ollut paljon käytännöllistä hyötyä laajempi. Ne ovat olleet osa ihmisten maailmankuvaa, uskomuksia, rituaaleja ja sosiaalisia suhteita. Millainen oli ihmisen ja eläimen välinen suhde kivikaudella? Oliko eläin ennen kaikkea metsästyksen kohde vai saattoiko siihen liittyä myös ystävyyttä, kiintymystä ja kunnioitusta? Mitä muinaiset hautalöydöt, eläinten luut ja arkeologiset jäljet paljastavat ihmisten suhtautumisesta eläimiin? Tässä jaksossa arkeologi Kristiina Mannermaa kertoo ihmisen ja eläimen yhteisestä historiasta. Keskustelemme metsästäjä-keräilijöiden elämästä, eläinten kulttuurisista ja symbolisista merkityksistä sekä siitä, miten ihmisen suhde muihin eläimiin muuttui vuosituhansien aikana. Menneisyyden tutkiminen voi paljastaa myös jotain olennaista nykyhetkestä: milloin eläimistä tuli meille hyödykkeitä, milloin kumppaneita ja miten käsityksemme muista lajeista ovat muuttuneet? ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Millaiseen maailmaan kivikauden ihminen uskoi? Miten hän ymmärsi ympäröivää luontoa, eläimiä ja ihmisen paikkaa maailmassa? Oliko hänellä käsitys hengistä, yliluonnollisista voimista tai elämästä kuoleman jälkeen? Kivikauden ihmisistä ei ole säilynyt kirjoitettuja kertomuksia, mutta heidän maailmastaan on jäänyt jälkiä, joita arkeologit voivat tutkia. Erityisen kiehtovia vihjeitä tarjoavat esihistorialliset kalliomaalaukset, joiden merkityksiä tutkijat ovat yrittäneet selvittää vuosikymmenten ajan. Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa arkeologi Antti Lahelma kertoo, mitä kivikauden ihmisen maailmankuvasta voidaan oikeastaan tietää. Miten hän suhtautui luontoon ja eläimiin? Millaisia merkityksiä kalliomaalauksilla oli? Ja kuinka paljon voimme lopulta ymmärtää tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten ajattelusta?Voisiko kivikauden ihmisen maailmankuva olla paljon lähempänä omaamme kuin kuvittelemme – vai elivätkö he todellisuudessa aivan toisenlaisessa maailmassa? ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Mitä suomalainen mytologia kertoo esi-isiemme maailmankuvasta – ja mitä vanhat tarinat voivat merkitä meille nykyään? Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa vieraana on kirjailija Eeva Maria Leino, jonka työssä kohtaavat suomalainen kansanperinne, mytologia, luonnonkasvit, naiseuden myytit, symboliikka ja syvyyspsykologia.Pohdimme, millaisia uskomuksia, tarinoita ja hahmoja kansanperinteestämme tunnetaan. Keskustelemme myös, siitä miten myyttejä voidaan tulkita symbolisesti ja psykologisesti, mitä alkemia tuo tähän tarkasteluun ja miksi vanhat tarinat puhuttelevat ihmisiä yhä. Missä kulkee raja historiallisen tiedon ja myöhempien tulkintojen välillä – ja mitä voimme itse löytää näistä tarinoista?ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjmPODIMO: 30 päivää ilmaiseksi: https://podimo.com/s/mita-tulisi-tietaa📚 Eeva Maria Leinon kirjoja• Paluu jumalattaren luontoon – Polku pohjoisen voiman ja myyttien juurille (yhdessä Tytti Leiwon kanssa)https://www.suomalainen.com/products/paluu-jumalattaren-luontoon-voimaannuttava-opas-juurtemme-aarelle-kasvien-ja-harjoitusten-avulla• Pohjoisen alitajunnan maa – Tarina naiseuden myyteistä (yhdessä Tytti Leiwon kanssa)https://uniomystica.fi/tuote/leino-eeva-maria-leiwo-tytti-pohjoisen-alitajunnan-maa-tarina-naiseuden-myytteista/• Paluu myyttien alkemiaan – Sielun seitsemän vaihettahttps://www.suomalainen.com/products/paluu-myyttien-alkemiaan• Ktoonisten myyttien alkemia – Kansanperinteen symbolinen syvyyshttps://www.salakirjat.net/product/451/ktoonisten-myyttien-alkemia---kansanperinteen-symbolinen-syvyys

Menneisyys on täynnä tapahtumia, joista emme voi enää kysyä niissä mukana olleilta ihmisiltä. Mistä siis tiedämme, mitä todella tapahtui? Kuinka luotettavia ovat vanhat asiakirjat, silminnäkijöiden kertomukset, valokuvat ja historialliset esineet? Entä mitä teemme silloin, kun lähteet ovat keskenään ristiriidassa? Tänään vieraana on Tampereen yliopiston historian professori Tanja Vahtikari. Hänen kanssaan keskustellaan historiantutkimuksen perusteista ja siitä, miten menneisyydestä muodostetaan mahdollisimman luotettava käsitys. Voiko historiaa tutkia objektiivisesti, vai vaikuttavatko tutkijan omat näkemykset aina siihen, miten menneisyyttä tulkitaan? Miten propaganda, tarkoitushakuisesti muokatut kertomukset ja ihmisen epäluotettava muisti vaikeuttavat historian selvittämistä? Entä voiko uusi löytö muuttaa kaiken sen, mitä olemme aiemmin pitäneet totena? Keskustelussa pohditaan myös sitä, kuinka pitkälle historiantutkimuksen keinot riittävät ja miten erotamme perustellun tiedon spekulaatiosta. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm PODIMO 30pv ilmaiseksi: https://podimo.com/s/mita-tulisi-tietaa

Miksi jotkut ihmiset herättävät meissä välittömästi luottamusta, kun taas toisista saamme epäilyttävän vaikutelman jo ennen kuin he ovat ehtineet sanoa sanaakaan? Mitä kehonkieli kertoo meistä – ja kuinka hyvin osaamme oikeasti tulkita toisiamme? Tässä Mitä tulisi tietää? -podcastin jaksossa vieraana on kehonkielen asiantuntija Niko Visuri, joka tunnetaan myös nimellä Mr. Body Language. Keskustelemme sanattomasta viestinnästä, ensivaikutelmista, katsekontaktista, eleistä ja ilmeistä sekä siitä, millaisen vaikutelman annamme muille usein täysin huomaamattamme. Voiko valehtelijan tunnistaa kehonkielestä? Paljastaako katseen välttely epävarmuuden tai käsien ristiminen puolustautumisen? Entä kuinka paljon kehonkielellä voi vaikuttaa siihen, miten muut suhtautuvat meihin?Käsittelemme myös kehonkielen merkitystä työhaastatteluissa, esiintymisessä ja arkisissa kohtaamisissa. Voimmeko oppia viestimään vakuuttavammin, rakentamaan luottamusta ja ymmärtämään muita paremmin? Vai tulkitsemmeko toisten eleitä joskus aivan väärin?Keskustelussa selviää myös, missä kulkevat kehonkielen tulkinnan rajat ja miksi yksittäisestä eleestä ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Mitä oikeastaan tarkoittaa, että jokin on olemassa?Miksi on olemassa jotain eikä ei mitään? Onko aika todella olemassa? Onko tulevaisuus jo olemassa? Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa mennään kysymysten äärelle, joihin ei ole helppoja vastauksia. Vieraaksi palaa dosentti Jani Hakkarainen Tampereen yliopistosta. Metafysiikka tutkii todellisuuden kaikkein perustavimpia kysymyksiä. Se yrittää selvittää, mitä olemassaolo tarkoittaa, millainen todellisuuden rakenne on ja millaisia asioita maailmaan oikeastaan kuuluu. Keskustelemme muun muassa siitä voiko todellisuudesta olla jotain sellaista, mitä luonnontieteet eivät pysty tavoittamaan.Nämä eivät ole välttämättä kysymyksiä, joihin löydämme tässä jaksossa lopullisia vastauksia. Mutta ehkä juuri siksi niitä kannattaa kysyä. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm Josif Stalin johti Neuvostoliittoa aikana, jolloin Suomen itsenäisyys joutui useaan kertaan todelliseen vaaraan. Talvisota, jatkosota, rauha vuonna 1944 ja sodanjälkeinen Suomi olivat kaikki tilanteita, joissa Stalinin päätöksillä oli valtava merkitys Suomen tulevaisuudelle. Mutta mitä Stalin itse ajatteli Suomesta?Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939? Miksi Stalin ei sodan jälkeen miehittänyt Suomea, vaikka puna-armeija oli vallannut suuren osan Itä-Euroopasta? Ja miksi Suomesta ei lopulta tullut samanlaista Neuvostoliiton satelliittivaltiota kuin monista muista Itä-Euroopan maista? Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa keskustelen historioitsija Kimmo Rentolan kanssa Stalinista, Neuvostoliiton tavoitteista ja Suomen asemasta Stalinin valtakaudella.Katsomme myös sitä, kuinka paljon Stalin todella tiesi Suomesta ja suomalaisesta politiikasta – ja miten hänen henkilökohtaiset näkemyksensä vaikuttivat siihen, millaiseksi Suomen ja Neuvostoliiton suhde muodostui. Kyse ei siis ole vain Stalinista. Kyse on myös siitä, miksi Suomi säilyi itsenäisenä aikana, jolloin moni muu Euroopan maa menetti itsenäisyytensä.

Tallinnan alla voi olla enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.Mikä on Merivälljan mysteeri? Mitä todella tapahtui – ja miksi tämä tapaus on herättänyt kysymyksiä vielä vuosikymmenten jälkeen?Tässä jaksossa kirjailija Mart Sander kertoo Object M -kirjastaan ja tutkimuksesta mysteerin ympärillä. Käymme läpi tapahtumia, johtolankoja ja kysymyksiä, joihin ei ole vieläkään yksiselitteistä vastausta.Sen sijaan mitä syvemmälle tapaukseen mennään, sitä enemmän uusia kysymyksiä syntyy. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Amazonin sademetsää on pitkään pidetty yhtenä maailman viimeisistä suurista koskemattomista erämaista. Mutta metsän alla on jotain, mikä muuttaa kuvaa Amazonin menneisyydestä. Tässä jaksossa vieraana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Pärssinen, joka on tutkinut Amazonian historiaa ja muinaisia yhteiskuntia vuosikymmenten ajan. Pärssisen johtamassa tuoreessa tutkimuksessa Amazonin tiheän kasvillisuuden alle kurkistettiin LiDAR-laserkeilauksen avulla. Metsän alta paljastui satoja aiemmin tuntemattomia ihmisen rakentamia maarakennelmia – geometrisia rakenteita, pengerryksiä, teitä ja seremoniallisia keskuksia. Mutta mitä tämä oikeastaan kertoo Amazonin muinaisista asukkaista? Millaisia yhteiskuntia sademetsään syntyi? Miten he hyödynsivät ja muokkasivat ympäristöään? Entä kuinka paljon Amazonin historiasta on edelleen piilossa metsän keskellä? Tässä jaksossa matkustamme tuhansia vuosia taaksepäin ja tutkimme, mitä uudet arkeologiset menetelmät voivat paljastaa yhdestä maailman kiehtovimmista ympäristöistä. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta tulee 13.9.2026 kuluneeksi tasan 85 vuotta. Tässä jaksossa pureudumme Suomen merihistorian suurimpaan ja vaietumpaan tragediaan, kun vieraaksi saapuu historioitsija ja tietokirjailija Ville Jalovaara. Häneltä ilmestyi tänä vuonna laajasti huomioitu uutuuskirja Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi. Syyskuun 13. päivänä 1941 Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen, osui miinaan Utön eteläpuolella ja upposi vain seitsemässä minuutissa. Katastrofissa menehtyi 271 merisotilasta. Marsalkka Mannerheim määräsi tragedian välittömästi salattavaksi, ja kansa sai kuulla totuuden vasta sodan jälkeen syksyllä 1945. Tässä jaksossa keskustelemme muun muassa siitä mikä oli suomalais-saksalainen hämäysoperaatio Operaatio Nordwind, joka johti tuhoisaan miinakenttään? ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm&tap_s=10345956-85ecb8

Tässä jaksossa vieraana on teoreettinen fyysikko ja tietokirjailija Tommi Tenkanen, jonka kanssa lähestymme yhtä maailmankaikkeuden kiehtovimmista ja arvoituksellisimmista ilmiöistä: mustia aukkoja. Mitä mustat aukot oikeastaan ovat, ja miksi ne haastavat käsityksemme ajasta, avaruudesta ja todellisuuden rakenteesta? Keskustelussa kuljetaan aika-avaruuden peruskysymyksistä sen syvimpiin mutkiin, alkuräjähdyksen jälkiin ja niihin suuriin teemoihin, joiden kautta mustat aukot voivat auttaa ymmärtämään koko maailmankaikkeuden syntyä ja olemusta. Luvassa on ajatuksia herättävä jakso fysiikan äärirajoilta — paikasta, jossa arkijärki joutuu hetkeksi pitämään kahvitauon. ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm

Jean Sibeliuksen yhteydet natsi-Saksaan ovat herättäneet kiivasta keskustelua vuosikymmenien ajan. Uutuuskirjassaan Sibeliuksen katumuspäivä 1943 Antti Vihinen selvittää säveltäjän toimia 1930–40-lukujen vaihteessa, kun natsi-Saksan johtajat nostivat Sibeliuksen jalustalle. Mukana on aiemmin julkaisematon Hitleriltä Sibeliukselle osoitettu kirje (1935) ja uutta tulkintaa sotavuosien päiväkirjamerkinnöistä. Haastattelussa pureudumme siihen, mitä Sibeliuksen “natsiyhteyksistä” oikeastaan tiedetään, miten hänen toimintaansa tulee tulkita nykykäsitysten valossa ja mitä eräänä syyspäivänä 1943 tapahtui.

Säveltäjä ja lauluntekijä Janne Rintala avaa tässä jaksossa hittilaulun tekemisen salaisuuksia. Mistä syntyy tarttuva melodia? Miksi osa kertosäkeistä jää mieleen heti? Miten sanoitus saadaan tuntumaan aidolta — ja miten kappale kirjoitetaan juuri oikealle artistille? Keskustelussa sukelletaan Jannen omaan musiikilliseen historiaan, säveltämisen ja sanoittamisen käsityöhön sekä yhteistyöhön artistien, ja muiden tekijöiden kanssa. Tämä jakso on kaikille, joita kiinnostaa, mitä tapahtuu ennen kuin kappaleesta tulee hitti.

Mieheltä odotetaan nykyään enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Hänen pitäisi olla vahva, mutta herkkä. Määrätietoinen, mutta lempeä. Menestyvä, mutta läsnä. Itsenäinen, mutta tunteistaan avoin. Moni mies yrittää täyttää kaikki nämä odotukset yhtä aikaa — ja päätyy kysymään, mitä miehenä oleminen oikeastaan enää tarkoittaa.Tässä jaksossa psykologi, pariterapeutti ja tietokirjailija Tony Dunderfelt pohtii modernin miehen suuria kysymyksiä. Keskustelemme siitä, miksi niin moni mies kokee olevansa hukassa, miten miehen rooli on muuttunut viime vuosikymmeninä ja mitä tapahtuu, kun vanhat mallit eivät enää tunnu toimivan. Puhumme myös maskuliinisuudesta, parisuhteista, tunne-elämästä, miesten kasvusta sekä siitä, miksi vahvuus ja herkkyys eivät ehkä olekaan toistensa vastakohtia. Onko moderni mies kriisissä? Vai elämmekö aikaa, jolloin miehuutta rakennetaan uudelleen ensimmäistä kertaa sukupolviin?

Mikä saa valtakunnan, joka hallitsee miljoonia ihmisiä, kerää valtavia rikkauksia ja näyttää voittamattomalta, lopulta sortumaan? Onko tuho seurausta vihollisista, taloudesta, huonoista johtajista vai jostain paljon syvemmästä? Historioitsija Teemu Keskisarjan kanssa keskustelemme siitä, miksi imperiumit hajoavat, mitä yhteistä Roomalla, Ruotsin suurvallalla ja muilla historian mahdikkailla valtakunnilla on, ja miksi ihmiset usein puolustavat järjestelmää vielä silloin, kun sen perustukset ovat jo murtumassa. Jakso ei ole pelkästään menneisyydestä. Se on myös vallasta, ihmisluonnosta ja siitä, tunnistaisimmeko oman aikamme mahdollisen romahduksen lainkaan. Vai näyttävätkö imperiumit kaikkein vahvimmilta juuri ennen kuin ne alkavat hajota?