Advertise on podcast: Sarjat ja dokumentit

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa. Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.Ohjelmassa Itämeri tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa. Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Virpi Inkeri [email protected]

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin. Monet yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsin hankkeisiin, mutta työntekijöistä on pulaa.Miljardien kruunujen arvoisia projekteja on käynnissä monilla paikkakunnilla Uumajan ja Kiirunan välillä, ja yrityskartalta löytyy suuria teollisuusnimiä kuten LKAB, Svevind, H2 Green Steel, SSAB ja Vattenfall."Vaikea sanoa, kuinka se tulee muuttumaan, mutta ainakin se on varma että täällä tulee muuttumaan asiat", sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut konsultti Markus Fältö Kangastie.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022."Det är en industriell boom, och det liknar det som våra föräldrar upplevde för 50 år sen när de flyttade från Finland till Sverige för att arbeta". Så beskriver Léa Montin norra Sveriges situation just nu. Många företag satsar stora pengar på Norrland och det finns gott om jobb för personer som Lea, som lämnade Helsingborg för Skellefteå.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Pekka Kenttälä [email protected] Sihlman [email protected] Nurminen [email protected] Inkeri [email protected]

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua. Tapaamme neljä ruotsinsuomalaista ikäihmistä, jotka kertovat ajatuksiaan arjestaan ja vanhenemisesta.Sundsvallilainen Matti Kohtala on ensimmäistä kertaa elämässään joutunut turvautumaan kotiapuun sen jälkeen kun korona vei voimat jaloista ja käsistä. Ulkopuolinen apu tuntuu Matista oudolta.Söderhamnissa asuvat Veikko ja Maija Kallio pärjäävät arjessaan omin avuin, mutta tulevaisuudessa huolestuttavat ruotsin kielen menettämisen ja puolison kuoleman pelko.Myös Eija Nordström Haglund asuu Söderhamnissa. Hän työskenteli vuosia muun muassa vanhustenhuollossa johtotehtävissä. Eija sai neuvon alkaa valmistautua vanhuuteen hyvissä ajoin."Minua neuvottiin, että ala ajatella vanhuuden päiviäsi ensimmäisenä työpäivänäsi", Eija kertoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Vi träffar sverigefinska pensionärer, som berättar om sina tankar kring vardagen och åldrandet. Matti Kohtala från Sundsvall har fått hemtjänst för första gången efter att han tappade krafterna pga. Covid-19. Veikko och Maija Kallio är oroliga över att förlora livspartnern. Redan under sin första arbetsdag fick Eija Nordström Haglund från Söderhamn rådet att börja tänka på ålderdomen.Minna Pyykölä [email protected] Ojala [email protected] Inkeri [email protected]

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä miten heille käy? "Äiti sanoo, että minun pitää osata suomea, jos isä unohtaa ruotsin kielen kun hänestä tulee vanha", kertoo 10-vuotias Harri Winthersén, joka opiskelee suomen kielen alkeita Rialan koulussa Norrtäljen kunnassa.Käymme Harrin ja hänen kanssaan suomea opiskelevan 9-vuotiaan Virpi Sipisen oppitunnilla, jossa tehdään suomen kielen koetta opettaja Cathrin Peakerin johdolla.Ohjelmassa tutustutaan myös Rotkon perheeseen Norrtäljen Hallstavikistä."Tulen unohtamaan suomen kun muutan kotoa", sanoo 9-vuotias Simon Rotko.Simonin perheessä puhutaan suomea jo kolmannessa polvessa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, kun koulussa ei ole helppo saada tukea kielen kehitykseen?Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Även nybörjare får idag läsa finska som modersmål i den svenska skolan, men hur mycket kan man lära sig på en lektion i veckan? Och på samma lektioner med dem som lär sig grunderna i finska finns ibland även elever som pratat finska hemma i hela sitt liv. Hur fungerar  det? I programmet besöker vi Virpi Sipinens och Harri Wintherséns finskalektion i Riala i Norrtälje. Vi hälsar också på hos familjen Rotko i Hallstavik där finska pratas i tre generationer.      Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022). Hanna Sihlman [email protected] Kaisa Vuonokari [email protected] Virpi Inkeri [email protected]

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi. Digitaalista kehitystä seuraavan yleishyödyllisen säätiön, Internetstiftelsenin mukaan yli 40 % 1920- ja 1930-luvuilla syntyneistä ei käytä internetiä.Yksi heistä on 90-vuotias Aune Ojala Norrköpingistä. Säätiön määritelmän mukaan näkövammainen Aune on digitaalisesti syrjäytynyt, sillä hän ei käytä internetiä koskaan."Olisin varmasti mennyt kurssille ja haluaisin käyttää tietokonetta, mutta nyt se on myöhäistä", Aune Ojala sanoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.När samhällsservicen flyttar till internet är det hundratusentals människor som inte följer med. I Sverige beräknas 600 000 människor leva i digitalt utanförskap. "Äldre hänger inte med", säger 80-åriga Anneli Sassi. Aune Ojala, 90 år, berättar att hon skulle vilja använda dator, men känner att det är för sent för henne att lära sig. Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Pirjo Rajalakso [email protected] Ojala [email protected] Inkeri [email protected]

Ukrainan sodan myötä maanpuolustus on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Ruotsissa ja Suomessa mutta löytyykö täältä tahtoa puolustaa omaa maata? Mitä ajattelevat Ruotsin ja Suomen maanpuolustuskyvystä ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen, everstiluutnantti Joakim Paasikivi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen?"Kun ruotsalaiset varusmiehet puhuivat viikonlopusta ja tytöistä, puhuivat suomalaiset varusmiehet viikonlopusta, tytöistä ja siitä, kun isoisä taisteli Syvärillä", kertoo Joakim Paasikivi omasta kokemuksestaan armeija-ajalta."Koen että maanpuolustus on lähempänä sydäntä Suomessa kuin Ruotsissa, koska siihen on vaadittu suuria uhrauksia, toteaa ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.I samband med kriget i Ukraina har försvarsfrågorna blivit ett hett samtalsämne även i Sverige, men hur villiga är svenskarna att försvara sitt land? Hur är den finska försvarsviljan? I programmet hör vi sverigefinska yrkesmilitären Stefan Huenul Peltonen, överstelöjtnant Joakim Paasikivi samt professorn i geovetenskap och rysslandsexperten Veli-Pekka Tynkkynen.Soili Huokuna [email protected]

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen, sanoo Risto.Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla."Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!Haastateltavat:Risto Vikman Tuulikki Pihl Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossaToimittaja: Hanna Sihlman, [email protected] Loppumiksaus: Girilal BaarsOhjelma on tehty vuonna 2022.

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt. Gör lista på allt lustfullt du gillar att göra som kan hjälpa dig mot målet. Fundera också på varför du tycker det är kul. Kom ihåg att i strävan mot dina mål är det oerhört viktigt att fokusera på processen, vara i nuet och inte fastna i när, var och hur ska jag nå målet. När du är i nuet kan du påverka dina tankar och styra båten åt rätt riktning, säger livscoachen Aicha Gaye. Resan ska vara rolig, kom ihåg det.Musikern, konstnären och Florence Valentin-bandets frontman och sångare Love Antell gästar programmet Coachen Aicha kohti onnistumista och berättar hur den finlandssvenska och den sverigefinska kulturen påverkat honom och varför han blev både musiker och konstnär. Han berättar också om sin skapandeprocess och sina knep för att bryta idétorkan.Love Antell har under coronapandemin skapat en hel del som han håller på att slutföra. Snart kommer ut hans soloskiva samt ett nytt album med bandet Florence Valentin. Love Antell är också aktuell med projektet Bottenviken som är ett samarbete med musikerna Thella Johnsson och Mattias Björkas. Trion har tolkat och översatt finska låtar till svenska och ett gemensamt album släpps under 2022.Programledare är livscoachen Aicha Gaye. Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiinSarjassa Coachen Aicha kohti onnistumista on edetty viimeiseen etappiin ennen maalilinjaa. Matka aloitettiin pohtimalla kysymystä miksi teet sitä mitä teet? Sen jälkeen on tunnistettu sisäiset esteet ja päästy niistä eroon, puhuttu itsetunnosta sekä sisäisestä kriitikosta. Aiheena ovat olleet myös vastoinkäymiset, joihin saattaa törmätä juuri ennen kuin on pääsemässä tavoitteisiinsa. Nyt on aika löytää ilo ja riemu, jotka vievät tavoitteet päämäärään.Muusikko, taiteilija sekä Florence Valentin -bändin nokkamies ja laulaja Love Antell on vieraana sarjan viimeisessä osassa. Hän kertoo, miten hänen suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset juurensa ovat vaikuttaneet hänen luomistyöhönsä. Love Antell kertoo myös, miten hän pääsee työssään eteenpäin, kun prosessi alkaa surrata paikoillaan.Love Antell on koronapandemian aikana työstänyt omaa soololevyään kuin myös uutta albumia Florence Valentin -yhtyeensä kanssa. Molemmat teokset ovat loppusuoralla. Antell on myös ajankohtainen Bottenviken-projektin tiimoilta. Se on yhteistyö Thella Johnssonin ja Mattias Björkasin kanssa. Kolmikko on kääntänyt suomalaisia lauluja ruotsiksi ja tulkinnut kääntämiään kappaleita eri tilaisuuksissa. Yhteinen levy ilmestyy vuoden 2022 aikana.Coachen Aicha kohti onnistumista on kaksikielinen poddsarja motivaation ylläpitämisestä ja pelkojen voittamisesta. Ohjelman juontaja on elämänvalmentaja Aicha Gaye.Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri [email protected]

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det. Hur möter du motstånd i strävan mot dina mål och framförallt när du är så nära? Fortsätter du resan framåt eller byter du spår? Hur reagerar du? Blir du rädd, låst eller får du mer energi av motstånd? Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss om vi vill det. Man kan också lära sig något nytt av motstånd, säger livscoachen Aicha Gaye. Hiphop-artisten Näääk (Matar Henrikki Samba) gästar programmet Coachen Aicha kohti onnistumista och berättar om vad som hände under coronapandemin, då i stort sett alla musikevenemang försvann. Musiken har varit en stor del av hans liv sedan tonåren och format honom. Att inte kunna utöva sitt yrke pga. pandemin kändes förlamande till en början. Efter ett tag bestämde han sig för att skola om sig till rörmokare. Nu är han nästan färdigutbildad rörmokare och kommer också att släppa ny musik under våren 2022.Jag tror att jag haft ganska mycket motstånd innan det slog med musiken, och musiken var lite som en slags räddning att det slutade blåsa emot. Det blev en sysselsättning som tog bort mycket av de små negativa sakerna som man hade i sitt liv, säger Näääk. Näääk är uppvuxen i mångkulturella Rinkeby i Stockholm. Hans mamma kommer från Finland och pappa från Gambia. Programmet är på svenska, programledare är livscoachen Aicha Gaye. Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimattaMiten kohtaat vastoinkäymiset silloin, kun melkein olet saavuttanut tavoitteesi? Jatkatko matkaasi vai vaihdatko raidetta? Vastoinkäymiset ja esteet ovat osa matkaa kohti päämäärää ja ne voivat olla jopa vahvistavia kokemuksia. Niistä voi myös oppia jotain uutta, sanoo elämänvalmentaja Aicha Gaye.Hip hop -artisti Näääk, eli Matar Henrikki Samba, on vieraana elämänvalmentaja Aicha Gayen juontamassa ohjelmassa "Coachen AIcha kohti onnistumista". Näääk joutui arvioimaan uudestaan ammatinvalintansa, kun koronapandemia seisautti koko musiikki-Ruotsin. Musiikki on ollut suuri osa hänen elämäänsä ja shokki oli kouriintuntuva, kun keikat katosivat kuin yhdellä iskulla. Ensijärkytyksen hälvettyä Näääk päätti kouluttautua putkimieheksi. Nyt hän on viittä vaille valmis putkimies ja on myös palannut musiikkistudioon. Uutta materiaalia on luvassa kevään 2022 aikana.Kun puhutaan vastoinkäymisistä, Näääk sanoo, että vastoinkäymisiä oli eniten ennen kuin hän löi läpi musiikillaan.Musiikki oli jonkinlainen pelastus ja ajanviete, mikä otti pois tietyt elämässä olleet negatiiviset asiat.Näääk on varttunut monikulttuurisessa Tukholman Rinkebyssä. Hän kertoo ohjelmassa myös suomalaisesta suvustaan sekä suhteestaan isänsä kotimaahan, Gambiaan. Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hiphop-artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri [email protected] 

Den inre kritikern den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä. Den inre kritikern den otrevliga rösten Vi har alla en inre kritiker inom oss som är negativ och en otrevlig röst. Den kan göra sig hörd när vi är på väg att uppnå våra mål. Din inre kritiker kan få dig att tvivla på din egen duglighet, kompetens och ifrågasätta dina livsval. Det kan innebära att det blir mycket svårare för dig att nå dina mål och drömmar.Manusförfattaren Kirsi Vikman har under flera decennier kämpat mot sin inre kritiker. Hon har ifrågasatt sitt skrivande och sin förmåga att utrycka sig på svenska. Efter flera års kamp har hon hittat sättet att hantera sin inre kritiker och har accepterat dess existens. Kirsi Vikman har bland annat skrivit manus till filmen Den bästa av mödrar tillsammans med Jimmy Karlsson.Sisäinen kriitikko on epämiellyttävä tyyppiSisäinen kriitikko on kuin epämiellyttävä tyyppi, joka vähättelee taitojasi ja iskee heikompaan kohtaasi. Se saa sinut epäilemään mahdollisuuksiasi menestyä ja saavuttaa tavoitteesi. Kirsi Vikman on elokuvakäsikirjoittaja ja on vuosikymmeniä taistellut omaa sisäistä kriitikkoaan vastaan. Hän on esimerkiksi kyseenalaistanut ruotsin kielen taitonsa ja sen, onko hänellä ylipäätään mitään sellaista sanottavaa, mitä kukaan muu ei olisi jo sanonut. Pikku hiljaa, vuosien kuluessa, sisäisen kriitikon ääni on tullut lempeämmäksi ja Kirsi Vikman kertoo hyväksyneensä sen olemassaolon. Kirsi Vikman on kirjoittanut yhdessä Jimmy Karlssonin kanssa käsikirjoituksen muun muassa elokuvaan Äideistä parhain.Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesignern del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnär Tuottaja/producent: Virpi Inkeri [email protected]

När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on. När självvärdet sviktar Självvärdet är det värde vi lägger på oss själva både tanke- och känslomässigt.Lågt självvärde kan vara en stor anledning som kan hålla dig tillbaka eller begränsa dig på många sätt. Det kan leda till andra problem, stora som små, till exempel svårigheter att inleda eller upprätthålla sunda relationer med andra människor. Det kan också leda till att man ger upp sina mål som man har satt upp.Acceptera mindre bra sidor, dina brister, utan att döma. I grunden är du bra och tillräcklig, tipsar livscoachen Aicha Gaye. Livscoachen Aicha Gaye samtalar med psykologen och författaren Angela Ahola om självvärdets påverkan i fjärde avsnitt i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Ahola är aktuell med boken Hundra dejter som hon skrev efter sin skilsmässa. Angela Ahola berättar också om sitt sverigefinska familjeliv i Nacka, i Stockholm. Hon är tredje generationens sverigefinne. Hon ger också tips hur vi kan förbättra vår självbild: Ett bra sätt att lyfta och förbättra vår självbild är att skriva upp våra mål och dela upp dem in i mindre portioner för att vi behöver känna känslan av att jag har lyckats, poängterar Angela Ahola.Kun itsetunto pettää Coachen Aicha kohti onnistumista -poddsarjassa on edetty vaiheeseen, jossa tutkiskellaan itsetuntoa ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin sekä omiin tavoitteisiin. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on. Heikko itsetunto saattaa johtaa esimerkiksi huonoihin ihmissuhteisiin tai tavoitteista luopumiseen.Elämänvalmentaja Aicha Gaye keskustelee psykologian tohtori ja kirjailija Angela Aholan kanssa itsetunnon merkityksestä. Ahola on jokin aika sitten julkaissut kirjan 100 dejter, jonka hän kirjoitti oman avioeronsa jälkimainingeissa.Angela Ahola on kolmannen polven ruotsinsuomalainen ja on syntynyt ja kasvanut Tukholman Nackassa. Hänelle psykologin tutkinto oli selvä valinta jo aikaisessa vaiheessa. Kirjoittaminen ja luennoiminen ovat hänelle kaikki kaikessa, tosin perhe-elämä menee kaiken edelle.Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri [email protected] 

Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli. Hur övervinner man inre blockeringar? I livet kan vi ha blockeringar som hindrar oss från att nå våra mål. Blockeringar blir stärkta när du stödjer dem. Ofta kan dina blockeringar reflektera det perspektiv du har om din verklighet. Men en gång i tiden så har de endast varit en idé, som blir åsikter och därefter formas till begränsande övertygelser. Detta blir då utifrån ditt perspektiv. Vad händer om du skulle börja ifrågasätta dessa övertygelser? Coachen Aicha kohti onnistumista är en poddserie om motivation, mod och att övervinna sina rädslor. I tredje avsnittet möter livscoachen Aicha Gaye programledaren Mark Levengood och diskuterar temat Hur övervinner man inre blockeringar? Mark Levengood har jobbat i 40 i mediebranschen och har upplevt både toppar och dalar under sin långvariga karriär.Varje människa har en inre sabotör som säger att du inte duger och att du kommer att misslyckas. Den tillför absolut ingenting, den bara tar den tar kraft, kreativitet och livslust. Du måste bli av med den rösten. Ingen människa föds som mästare utan det blir du genom att arbeta väldigt hårt. Tillåt dig att vara dålig men bli hela tiden bättre, så småningom kommer du att uppnå dina drömmar, säger Mark Levengood.Miten pääsee eroon sisäisistä jumiutumisista? Tie tavoitteisiin saattaa katketa omien sisäisten jumiutumien takia. Mistä sitten nämä sisäänrakennetut esteet ja rajoittavat ajatusmallit oikein johtuvat ja miten niistä pääsee eroon? Tätä kysymystä pohditaan Coachen Aicha kohti onnistumista -sarjan kolmannessa osassa. Elämänvalmentaja Aicha Gaye keskustelee aiheesta juontaja ja kirjailija Mark Levengoodin kanssa.Usein ruokimme itse näitä vakiintuneita ajatusmalleja, sanoo elämänvalmentaja Aicha Gaye ja kehottaakin kyseenalaistamaan rajoittavat ajatukset ja pohtimaan, mitä hyötyä niistä ylipäätään on ollut.Mark Levengood on työskennellyt media-alalla 40 vuotta ja on pitkäaikaisen uransa aikana kokenut niin huimaa suosiota kuin myös synkempiä hetkiä. Jokaisella meillä on sisäinen sabotööri. Se on ääni, jonka pitää vaieta. Se ei anna mitään, vaan vie voimat, luovuuden ja elämänhalun. Kukaan ei ole syntynyt mestarina, vaan mestariksi tullaan kovan työn kautta. Ja useimmiten tie menestykseen vaatii monia epäonnistumisia. Eikä se ole mitenkään vaarallista, sillä epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia, sanoo Mark Levengood. Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips. Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesignern del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnär Tuottaja/producent: Virpi Inkeri [email protected]