Advertise on podcast: Kesäpuhujat

Sveriges Radio Finskan kesäpuhujat 2022: Tubettaja Beatrice Reiman kertoo miten omat vaatimukset ja liian kova työnteko ajoivat hänet työuupumukseen vasta 17-vuotiaana ja miten hän selvisi. Tukholmalainen Beatrice Reiman nousi 14-vuotiaana suosituksi tubettajaksi ja elämä tuntui täydelliseltä kunnes kolme vuotta myöhemmin stressi sai hänen kroppansa lamaantumaan ja hänen ilonsa katosi.Kuraattorin vastaanotolla Reiman sai 17-vuotiaana diagnoosin: uupumus ja uupumuksesta johtuva masennus.Kesäpuheessaan Beatrice Reiman kertoo, miksi hän rakastaa tehdä töitä mutta miksi hän on myös opetellut suhtautumaan töihin ja suorituksiin uudella tavalla.Tuottaja: Hanna Sihlman [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat. Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan. Tuottaja Virpi Inkeri [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Biologi Urpo Taskinen ymmärsi ilmastonmuutoksen vakavuuden vuosia sitten. Hän myi autonsa ja hankki sen sijaan velomobiilin eli polkuauton. Vuosia sitten biologi ja ilmastoaktivisti Urpo Taskinen teki lupauksen vielä syntymättömille lastenlapsilleen, että hän tekisi kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän myi autonsa ja on sen jälkeen polkenut tuhansia kilometrejä ensin pyörällä ja sitten velomobiililla, eräänlaisella polkuautolla. Sillä hän matkasi m.m. Pariisin ilmastokokoukseen. "Ihastuin. Vauhdin hurma oli yksi asia, mutta myös se, että tuo velomobiililla ajaminen oli niin leppoisaa. Olisi kuin olisin istunut kotona TV-sohvassa, istuin jopa paremmin!"  "Jos haluamme lapsenlapsillemme tulevaisuuden joka on hyvä ja vakaa niin ilmastonmuutos ja luonnon moninaisuuden pelastaminen on tärkeämpää kuin mikään muu." Tuottaja Heidi Herrmann [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Johanna Parikka Altenstedt lähti opiskelemaan oikeustieteitä 53-vuotiaana, sillä hän halusi itse vaikuttaa vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen, mutta myös susien asemaan Ruotsissa. Kesäpuhuja Johanna Parikka Altenstedt on sosiologi, toimittaja, kieli- ja susiaktivisti sekä juristi ja hän aikoo pureutua ruotsinsuomalaisuuteen kolmen eri teeman kautta. Sudet, sisu ja suomalaisuus ovat johdattaneet Johanna Parikka Altenstedtin lakiopintojen pariin 53-vuotiaana. Se joka ei ole taistellut kielensä ja identiteettinsä puolesta vieraassa kulttuurissa, ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa se on. Tuottaja Tytti Jussila [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynnillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa. Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista. Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara. Närväksikin kutsuttu Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan. Tuottaja Bertil Isaksson [email protected]

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Rektor Maria Erlandsson tilldelades det pedagogiska ledarskapspriset 2020 i Uppsala kommun. "Genom fortbildning, en evig tilltro till vår förmåga och kärlek lyfter hon oss vuxna, så att vi ska vara de absolut bästa versionerna av oss själva för att forma kommande generationer", lyder motivationen. När Maria var 8 år skickades hon hem från lekkompisen eftersom kompisens mamma hade fått veta att Maria är rom. Hon vet hur det känns att försöka gömma sin identitet för att man är rädd för hur folk ska se på en. Idag ser hon sitt ursprung som något fint, något som gett henne möjligheten att få det bästa av många världar. "När jag firade första gången midsommar med min svenska make och hans familj - jag som är uppvuxen på lenkkimakkara lärde mig att käka sill!" "Det märkliga är att jag har fått höra så många gånger: Men Maria du är ju som svensk! Speciellt när det har gått bra i mitt liv. Men sekunden som något dåligt hände  - då var man svartskalle." Om någon hade sagt till Maria när hon var en bråkig tonåring att hon en dag skulle bli rektor, hade hon skrattat högt. Men idag är det precis det hon är: både rektor och ledarskapscoach. Producent Soili Huokuna [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Haaparantalaisesta Sebastian Westin-Viippolasta tuli maailman nopein parabob-kelkkailija itsemurha-aikeiden, Intian meditaatiokurssin ja Himalajalla tapahtuneen onnettomuuden kautta. Vielä terveenä nuorukaisena Sebastian Westin-Viippola hautoi itsemurhaa, kunnes ymmärsi, että muita ilahduttamalla voi kasvattaa omanarvontuntoaan. Pyörätuoliin jouduttuaan hän sai valita jäädäkö masentuneena sohvalle vai alkaako testata, mitä elämällä vielä on annettavaa: vuonna 2021 Westin-Viippola voitti vuoden 2021 parabob-kelkkailun maailmancupin. "Meidän täytyy vain jaksaa ja käyttää sitä sisua, mitä meillä on", kannustaa Sebastian Westin-Viippola. Teija Nurminen [email protected]

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Artisten och låtskrivaren Ana Diaz berättar om sitt händelserika liv om det italienska äktenskapet i Detroit, låtskrivarkarriären i Los Angeles och varför hon var så tyst i Så mycket bättre. Artisten och låtskrivaren Ana Diaz har alltid simmat motströms men hennes ärlighet och sårbarhet har lett till framgång. I år vann hon två Grammisar som årets textförfattare och årets pop. I sitt program får vi följa hennes krokiga musikaliska och personliga resa från Detroit och London till Los Angeles och slutligen till Stockhom fram till året då hon blir hela Sveriges Ana Diaz. Hennes liv präglas av en inre känsla som driver henne framåt. En vind eller en eld: "När jag tittar på min släkt, i Finland och Spanien, så verkar vinden och elden finnas i dom också. Dom brinner." Producent Hanna Paimela Lindberg [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan. 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu [email protected]

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Koronapotilaita kuntouttaneen fysioterapeutti ja avantouimari Tanja Lappalaisen mennyt vuosi on ollut hänen elämänsä pisin maastojuoksu. Fysioterapeutti Tanja Lappalaisen menneeseen vuoteen mahtuu paljon iloa ja surua, niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Ero, kylmäuinti, ja koronapotilaiden kuntoutus sekä uudenlaisten työasujen käyttö.  Vaikka Tanja on vuoden aikana nähnyt monta eri kohtaloa, on yksi potilas, jota Tanja ei koskaan tule unohtamaan ruotsinsuomalainen potilas, jonka korona vei.  "Pidin potilasta kädestä kiinni koko toimenpiteen ajan. Olin siinä, kun hän nukahti ja sai letkun. Käden ote hellittyi. Hän jaksoi olla intubaatiohoidossa muutaman päivän, mutta valitettavasti ei hän siitä unesta koskaan herännyt." Pauliina Rinne [email protected]

Sveriges Radio Finskas sommargäster Kesäpuhujat 2021: Opinions- och kulturskribenten Lotta Ilona Häyrynen berättar om sitt liv, där resan gått från knarkarkvarter via hårdrocksbarer till vinmingel med ministrar. Lotta Ilona Häyrynen kom till Norrköping från Björneborg som sexåring. Flytten till Sverige rörde ihop allt som har med klass att göra. Referenser och nätverk försvann. Hon förstod inte ABBA:s storhet och visste inte vilka Hasse och Tage var förrän i sena tonåren. Lotta Ilona Häyrynen växte upp med sin ensamstående språkvetarmamma som gjorde allt för att historien inte skulle upprepa sig. Kriget, hennes barndom, fädernas alkoholism, skammen. Inget skulle få lasta mig. Kaksikielisessä kesäpuheessa kuulemme Lotan koskettavasta ja ainoaksi jääneestä tapaamisesta isänsä kanssa. "Isäni joi puoli pulloa konjakkia, ennen kuin pystyi istumaan pöytään kanssani. Ymmärsin heti, mihin äitini oli rakastunut. Isälläni oli huumoria ja järkeä." Producent: Julia Wiræus [email protected]

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2020: När Pauli Jokela blev artisten Paul Rey förlorade han sina rötter i Sverige, Finland och Chile. Men hur mycket kostar den amerikanska drömmen? "I ett försök till att gömma min språkliga osäkerhet till mina föräldrars ursprung förkortar jag bort namnens nationella klang. Pauli blir till Paul och Reyes blir till Rey. Genast känner jag mig mer bekväm", berättar Paul Rey om de första stegen till hans internationella karriär. Men någonstans på vägen går han förlorad i den amerikanska imagen. I Sverige får han ett överraskande mottagande: "Du är ju en så att säga amerikansk artist! Där blir ironin fulländad. Hur hamnar jag här?" I Finland blir han istället tagen som deras egen artist: "Här var det Pauli Jokela som var i fullt fokus. Jag var nu varken en amerikansk eller svensk artist. Jag var den finska artisten med den internationella karriären och den stora hitten för stunden." Producent: Hanna Paimela Lindberg [email protected]