Advertise on podcast: Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Elokapina-liikkeen aktivisti ja kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila kertoo, miksi ilmastonmuutoksen vastainen taistelu herättää niin paljon vihaa. Miksi tarvitaan kansalaistottelemattomuutta, jotta ilmastokriisi otetaan tosissaan? Perkaamme feministisen diskurssianalyysin keinoin, millainen naiskuva elokuvaohjaaja Renny Harlinin tuoreesta elämäkerrasta välittyy. Puhumme myös siitä, millaiseen ratkaisuun feministi voi päätyä Halloween-asua pohtiessaan. Suuri ja pörheä feministi vastaa lopuksi kysymykseen, miksi kuukautiskivuista kärsivä henkilö pyytää töistä sairauslomaa migreenin eikä menkkojen takia.

Eheytyshoitojen kriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen alullepanija Perttu Jussila kertoo, millaisissa yhteisöissä eheytystä harjoitetaan. Miten eheytysyritykset vaikuttavat yksilöön? Muuttaako lainmuutos laajemmin homofobisia asenteita? Tutkimme myös syväväärennösten masentavaa maailmaa. Miksi deepfake-videoista keskustellaan vain poliittisena uhkatekijänä, vaikka uhka on jo todellisuutta naisille, jotka ovat joutuneet tahdonvastaisiin pornovideoihin. Mietimme myös, mistä kertoo Yhdysvaltojen tyttöpomo- eli girlboss-ilmiö, jonka voittokulku jäi niin lyhytikäiseksi. Suuri feministi kertoo, miten kertoa karvaisilla säärillään olevansa mukana karvavallankumouksessa – eikä elämänhallintakurssin tarpeessa.

Feministi-ekonomisti Anni Marttinen kertoo, joko harmaapukuiset miehet joutuvat antamaan tilaa muillekin talouskeskusteluissa. Miten feministinen talous haastaa uusliberaalin, jatkuvan kasvun ajattelun? Voisiko palkaton hoivatyö näkyä talousmittareissakin? Puhumme myös siitä, olemmeko itse syypäitä, jos emme usko itseemme ja osaamisemme. Vai johtuvatko monia vaivaavat huijariajatukset nykyisestä työelämästä? Mietimme myös, mitä tehdä, kun 1980-luku soittaa ja marssittaa estradeille housuttomia naisia. Entä mitä tunnetta pitäisi tuntea, kun kuulee, että naisten šakin pääsponsorina on implanttifirma? Iso feministi vastaa.

Digitaalinen väkivalta pelottaa, haavoittaa ja vaientaa – sekä rapauttaa luottamusta oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Naisten linjan Turvaverkko-hankkeen hankepäällikkö Louna Hakkarainen kertoo, millaisia seurauksia verkkohäirinnällä ja digitaalisella lähisuhdeväkivallalla on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puhumme myös ikivanhasta netti-ilmiöstä eli vinkkuäideistä. Ovatko winemom-meemit kapinaa luutuneita äidin rooleja kohtaan vai normalisoivatko ne ajatusta siitä, että vanhemmuutta jaksaa vain viinin voimalla? Puhumme myös siitä, miksi monimuotoisuus on niin hitaasti alettu ottaa tosissaan tosi-tv-sarjoissa, ja lopuksi iso feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi eheytyshoitoja ei voi panna ihan vain uskonnonvapauden piikkiin.

2020-luvulla kysymys ei enää ole, voiko nainen olla hauska, vaan saako valkoiselle heteromiehelle nauraa. Somekoomikko Eve Kulmala kertoo, onko isoilla komedialavoilla jo tilaa myös naisille ja vähemmistöille. Kuka määrittelee, mikä on hauskaa? Aborttisota on taas leimahtanut Yhdysvalloissa ilmiliekkeihin, vaikka muualla maailmassa – kuten Latinalaisessa Amerikassa – naisten kehollista itsemääräämisoikeutta on vuosien varrella laajennettu. Mitä raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi kertoo kyseisestä yhteiskunnassa? Muistutamme, että feministiutopian karkkilaarilla on erityinen paikka miehille, jotka puolustavat naisten ja muiden ihmisoikeuksia. Suuri ja mahtava Feministi taas pohtii, mikä on aseksuaalien asema nykyisessä pari- ja monisuhdekeskustelussa.

Heterojen välisen rakkauden ongelmista ja valta-asetelmista on riittänyt paljon porua. Kirjailija Tuuve Aro kertoo, mikä sateenkaari-ihmisen näkökulmasta heterorakkaudessa mättää. Mitä on vähemmistöriemu, ja miten se säteilee myös ihmissuhteisiin? Mietimme myös, miksi naisia on huijattu tympeisiin rooleihin romanttisen rakkauden varjolla – ja miksi viimeisin pyramidihuijaus tehdään yksilön voimaantumista tukevan feminismin nimissä. Iloitsemme myös siitä, ettei aknea enää hävetä somessa tai tv-sarjoissa. Iso feministi vastaa kysymykseen, mitä feministitäti voi tehdä, kun veljen vaimo haluaa kieltää pojaltaan pinkit vaatteet.

Arkkitehti Jenni Reuter kertoo, miten suunnittelussa voidaan satsata turvallisiin tiloihin, jotka tekevät kaikkien olon tervetulleeksi. Miten naiset ja muut ovat muuttaneet miesvaltaista arkkitehtuurikulttuuria? Puhumme myös naisvaarasta, josta meitä on peloteltu siitä lähtien, kun Suomi sai ensimmäisen naisministerinsä. Miksi eri alojen naisistumisen uskotaan vähentävän sekä alan arvostusta että palkkausta? Mietimme myös, miksi niin usein naiset pyytelevät anteeksi asioita, joista saisi kantaa vastuun aivan toiset tahot. Suuri feministi vastaa, onko oikein, että brittihoviin viittaavassa sarjassa seikkailee musta herttua representaation nimissä.

Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.

Tutkija ja psykologi Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia urheilun maailmassa. Mitä transkeskustelu kertoo yhdenvertaisuuden toteutumisesta urheilussa? Miksi jo koululiikunta aiheuttaa niin monessa ahdistusta ja yksinäisyyttä? Pohdimme myös, miksi syrjintä naamioidaan niin usein huolipuheeksi. Naisia on yritetty pitää ulkona kilpaurheilusta vetoamalla milloin kohtuun, milloin rintoihin. Keskustelemme myös siitä, miksi musiikkialan #metoo leimahti ilmoille vasta nyt. Miksi seksuaalinen häirintä on saanut kukoistaa vallan väärinkäyttöä vastustavissa alakulttuureissa? Iso feministi kertoo lopuksi, miksi transfobia kukkii myös valosta ja rakkaudesta ammentavissa hyvinvointiyhteisöissä.