Advertise on podcast: Radio Antro

Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.

Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.

Tässä jaksossa Anna Haverinen kertoo opintopolustaan ja antropologisen osaamisen hyödyntämisestä työelämässään. Miten rakentaa uraa aloittelevana antropologina ja millaista kilpailuetua antropologia voi tarjota työmarkkinoilla? Entä miten antropologiaa voi soveltaa työelämässä? Jakson lopussa Anna jakaa konkreettisia vinkkejä opiskelijoille, vastavalmistuneille ja antropologiasta kiinnostuneille. Lisäksi hän kertoo, millaisista aineksista ”antropologian salainen resepti” syntyy ja miksi kannattaa opiskella juuri antropologiaa. Annan lukuvinkkejä:   - Anna Haverinen: Asiantuntijaksi, johtajaksi ja yrittäjäksi - humanismin ansiosta?  Teoksessa Lotta Aarikka & Piia Alvesalo (toim.): Ratkaiseva Humanisti – Kaksitoista innostavaa tarinaa työelämästä - Jakob Krause-Jensen: The Flexible Firm – The Design of Culture at Bang & Olufsen - Karen Ho: Liquidated – An Ethnography of Wall Street - Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things – Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture

Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.

Tässä jaksossa avataan ovet kommuuniasumisen maailmaan ja keskustellaan esimerkiksi siitä, minkälaista uudenlaista intiimiyttä yhteisöasumisessa muodostuu ja voiko ystävän kanssa suunnitella ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Jaksossa vieraana tutkijatohtori Anna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta. Haastattelijoina Heli Hannus, Anni Toivanen ja Veera Leinonen. Anna tutki väitöskirjassaan “Queering intimacies at home: Friendship and roommate relations in Finnish small-scale communes” (2024) intiimiyttä suomalaisissa (pien)kommuuneissa ja kimppakämpissä eletyissä ystävyys- ja kämppissuhteissa. Voit tutustua Annan väitöskirjaan täällä: https://helda.helsinki.fi/items/7828de14-bf16-403f-9a19-7cf899d27940. 

Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä? Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa. Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta "Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa" (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf. 

Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025.  Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/

In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism. Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology. Boellstorff's Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.

What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing on decolonisation and its aspirational reach. Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among freedom-loving Brexiteers and pub philosophers. Venkatesan's keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.

Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla? Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/

In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.

This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. 

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.