Advertise on podcast: Leanpodi

Tähän koontijaksoon on kerätty aikaisemmissa Leanpodin jaksoissa käytyjä ydinkeskusteluja, ja tätä kautta kerrataan koko Leanpodin kertoma viesti. Lopuksi pyöritään tämän kysymyksen ympärillä mitä se sitten vaatisi olla lean? Kertaa siis kaikkien aikaisempien jaksojen highlight kohdat, tai jos Leanpodi on sinulle uusi tuttavuus, voit aloittaa kuuntelun tästä.

Mistä voi tietää, mitä ei tiedä? Juurisyy on meille länsimaissa vaikeampi käsite kuin ennalta arvaisi. Tästä kertoo ehkä jopa se, että Japanissa sanaa juurisyy on käytetty 1800 luvun lopulta, kun meillä Suomessa se on otettu virallisena sanana käyttöön vasta 2010 -luvulla. Mistä me siis oikein puhumme, kun puhumme juurisyystä ja juurisyyanalyysistä? Jaksossa pureudutaan juurisyy käsitteeseen sanatarkasti, ja kerrotaan kauhutarinoita väärin ymmärretyistä juurisyistä eri tapahtumista sekä niiden pohjalta tehdyistä vääristä korjaustoimenpiteistä! Lisäksi jaksossa keskustellaan reaktiivisen juurisyyanalyysin sijaan proaktiivisesta analyysistä. Entäpä onko jaksossa ohjenuoria oikean juurisyyanalyysin tekemiseen? Tottakai on. Klikkaa itsesi kuulolle, ja ota haltuun RC ja RCA !

Mikä tai mitä on Kata? Onko se keino vai työkalu? Päämäärä tai filosofia? Miten se liittyy Leaniin? Jaksossa Antti osaa kertoa näkymättömästä ja näkyvästä Katasta. Keskustelussa käydään askel askeleelta läpi päämäärämalli, ja pohditaan miten sen avulla parannetaan liiketoimintaa. Lisäksi puhutaan jatkuvasta parantamisesta, muutoksesta ja ongelman ratkaisusta, ja vilahtaapa keskusteluissa myös jo tuttu Hoshin Kanri, eli jos olet kuunnellut Leanpodin kaikki jaksot tähän saakka, huomaat kuinka asiat alkavat nitoutua yhteen.

Mistä on kyse Hoshin Kanrissa ja entä mikä on sen idea? Jaksossa keskitytään kuvastamaan tämän laajan aiheen ytimen ymmärtämistä, sekä kertomaan muutamin esimerkein miten Hoshin Kanria voisi alkaa soveltamaan organisaatiossa. Lisäksi ääneen pohditaan mitä hyötyä tästä voisi saada irti, ja miten estää väärinymmärrysten syntymistä.

Voidaanko leania soveltaa palvelutuotannossa, vai onko se vain tehdasympäristöön soveltuva viitekehys? Mitä palvelualan yrityksen olisi hyvä huomata prosesseja suunnitellessaan, ja varautuessaan poikkeamiin? Mitkä ovat leanin keskeiset asiat, joita voidaan ensisijaisesti hyödyntää palvelutuotannossa? Jaksossa huomioidaan eri kokoisia palvelualan yrityksiä aina yhden henkilön yrityksistä suuriin valtakunnallisiin yrityksiin, sekä pohditaan miten arvo tulisi ensin itse ymmärtää, jonka jälkeen se täytyisi osata myös viestiä muille.

Tehdasfysiikan oppeja on sovellettu muun muassa Toyotalla jo ennen kuin puhuttiin Leanista. Jaksossa käydään läpi miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, ja mitä tehdasfysiikan opit voivat antaa oppivalle lean ammattilaiselle, sekä mitä ongelmia se voi ratkaista liiketoiminnan kehittämisessä. Jos olet kuunnellut Leanpodin jaksot alusta asti tähän saakka, niin uskoaksemme palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtamaan paikalleen mitä tulee Leanin kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

5S on tuttu termi lähes jokaisesta lean artikkelista ja oppikirjasta, mutta mitä ovat näkyvä ja näkymätön 5S? Entä minkä vuoksi Ohno käytti mallissaan vain 4S:ää? Ovatko 5S projektit kannattavia vai ei, ja jos ovat niin mihin ne tulisi kohdistaa? Tyypillisesti myös puhutaan, että 5S on työkalu joka täytyy löytyä jokaisen lean tietäjän työkalupakista, mutta jaksossa raotetaan auki tätä sanontaa, ja alta paljastuukin syvempi merkitys. Tämä jakso sisältää siis paljon kaikkea aiheesta 5S!

Tiedätkö jo kaiken imuohjauksesta? Onko termit Push ja Pull tuttuja? Voiko imuohjausta soveltaa joka paikassa ja mitä hyötyjä siitä saadaan? Onko imuohjauksen soveltaminen vaikeaa ja sen vuoksi se ei ole suositussa käytössä? Miksi imuohjausta tulisi hyödyntää ja olisiko paikoin järkevää toteuttaa Push tuotantoa? Jaksossa tuodaan esiin imuohjauksen saloja ja oivalluksia usealta eri näkökannalta.

Mitä päivittäisjohtamisen käsite pitää rutiinien lisäksi sisällään? Missä asioissa ajaudutaan tyypillisesti harhaan ja mitkä asiat ymmärretään monesti väärin, kun aletaan toteuttamaan päivittäisjohtamista? Jaksossa pureudutaan aikaisemmista leanpodin jaksoista poiketen hieman syvemmälle tasolle aiheen käsittelyssä. Antti osaa kertoa mitä päivittäisjohtamisen rutiineihin tulee kuulua, sekä mitä päivittäisjohtamisella tavoitellaan. Keskustelun aikana karsitaan tyypilliseen tapaan yleisten harhaluulojen ja ymmärrysten oksia pois ja tehdään pointtia selväksi. 

Jaksossa käsitellään nimensä mukaisesti ihmisiä, ja mitä tulisi muistaa ottaa aina huomioon kun yritämme viestiä omia ajatuksiamme toisillemme. Antti osaa kertoa miten eri ihmiset oppivat asioita, ja kuinka olennaista on muistaa paitsi viestiä niin myös kuunnella oikein. Pohdinnassa on myös lean käsitteenä ja voisiko se tarjota kaikille ihmisille jonkin yhteisen asian, joka ohjaisi ajatuksiamme ja toimiamme aina vain kohti parempaa? Lopuksi keskustelemme tuhon voimista, jotka tuhoavat ihmistä..

Olisiko hyvä aika toisinaan pysähtyä pohtimaan, että mitä tässä olemme tekemässä ja kenelle? Tiedämmekö mitä asiakkaamme haluavat? Olemmeko markkinatilanteeseen nähden tiedoiltamme, taidoiltamme ja tuotteiltamme ajantasalla? Mistä me oikeastaan puhumme, kun sanomme tuottavamme asiakkaalle arvoa? Arvo on määritelty lean talon katoksi, ja se voi olla yllättävän monimutkainenkin aihe. Jaksossa tarjotaan ajatuksia miten tätä arvo asiaa voisi ajatella, ja miten siitä kannattaa hyötyä.

Vaikka Jidoka kuullostaa meille oudolta sanalta ja se olisi sen vuoksi helppo sivuuttaa, on se kuitenkin määritelty Lean taloon kokonaiseksi pylvääksi joka pitää osaltaan taloa kasassa. Jaksossa käydään läpi paitsi tämä koko Jidoka käsite, myös annetaan syttöjä miten itse voit alkaa työssäsi hyödyntämään Jidoka filosofian mukaisia oppeja. Kertaamme myös vian syntymisen mekanismia, ja pohdimme voiko Jidoka varjon alla keksiä itse omia työkaluja, joilla tuottavuutta ja laatua voi parantaa. Jakson aikana Antti paljastaa montako laadun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvää työkalua häneltä löytyy farkkujensa taskusta tarpeen mukaan, joita hän on opetellut ja soveltanut eri tapauksiin jo reilut kaksi vuosikymmentä!