Advertise on podcast: Tiedettä ja sirkushuveja - vanhojen aikojen podcast

“Kivun kuva” -podcastkauden neljännessä jaksossa vieraana on Ville Vuolanto, Tampereen yliopiston historian yliopistonlehtori ja tutkimuskeskus Triviumin johtaja. Vuolanto keskustelee Jaakkojuhani Peltosen kanssa myöhäisantiikin kristillisestä asketismista ylihistoriallisena ilmiönä. He tarkastelevat siitä, miten kipu, kärsimys ja ruumiillinen kuritus ymmärrettiin hengellisen elämän välineinä ja millaisia kulttuurisia merkityksiä niihin liitettiin. Jakso käsittelee asketismin monimuotoisuutta – paastoista ja univajeesta rautaketjuihin, erämaahan vetäytymiseen ja pylvään päällä elämiseen. Vuolanto avaa myös, miten kipua ei nähty pelkkänä kärsimyksenä, vaan keinona voittaa maalliset kiusaukset, vahvistaa itsehillintää ja lähestyä Jumalaa. Samalla keskustelu tuo esiin asketismin sosiaalisen ulottuvuuden: askeetti saattoi elää yksin, mutta hänen esimerkkinsä oli suunnattu yhteisölle. Myös sukupuolen ja maskuliinisuuden suhdetta askeettiseen elämäntapaan pohditaan. Jaksossa korostetaan, että askeetit olivat yhtä aikaa ihailtuja ja arvosteltuja, kirkollisen ja maallisen vallan ulkopuolisia toimijoita, joiden pyhyys saattoi sekä vahvistaa että horjuttaa vallan rakenteita.  Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

“Kivun kuva” -podcastkauden kolmannessa jaksossa vieraana on tutkija Ville Kivimäki, SKS:n tutkimusjohtaja ja nationalismin tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Keskustelussa hän ja Jaakkojuhani Peltonen tarkastelevat suomalaisten sotilaiden psyykkistä ja fyysistä kipua, sen kulttuurisia tulkintoja sekä sitä, miten trauma ja kärsimys on ymmärretty eri aikakausina. Jakso avaa myös antiikin jälkivaikutusta suomalaisessa sotakulttuurissa – esimerkiksi sankaruuden, uhrin ja haavojen symboliikan kautta – ja pohtii, miten nämä vanhat kertomusmallit elävät yhä nykyisessä tavassamme puhua sodasta ja kärsimyksestä. Entä miten sotilaiden henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä pyrittiin jäsentämään kristinuskon ja Kristuksen kärsimyksen kautta? Keskustelussanousevat esiin Kivimäen aiemmat tutkimukset – väitöskirja Battled Nerves: Finnish Soldiers, War Experience, Trauma and Military Psychiatry 1941–1944 ja palkittu tietokirja Murtuneet mielet (2013), jotka ovat merkittävästi muovanneet suomalaisen sotatrauman tutkimuksen suuntaa. Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta:https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

'Kivun kuva'-podcastkauden toisessa jaksossa vieraana on tutkija, muusikko ja kirjailija, FT Astrid Joutseno, joka tunnetaan myös taiteilijanimellään Astrid Swan. Hän työskentelee Turun yliopistossa "Syövän vastakertomukset" -tutkimushankkeessa ja kertoo podcastissa mitä kehoon ja kipuun liittyvät vastakertomukset ovat ja miksi niitä tarvitaan. Swan keskustelee Elina Pyyn kanssa myös siitä, millaisia erilaisia reittejä keholliseen kokemukseen tieteellinen ja taiteellinen työskentely tarjoavat ja mikä rooli sukupuolella on kivun kerronnallistamisessa. Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta:https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

Tämän podcast-kauden teemana on Kivun kuvat. Sen ensimmäisessä jaksossa keskustelevat Elina Pyy Helsingin yliopistosta ja Jaakkojuhani Peltonen Tampereen yliopistosta. He työskentelevät Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa”. Jaksossa Pyy ja Peltonen kertovat, millaiset kipukertomukset ovat inspiroineet heitä ja pohtivat kivun kuvaamisen tapoja antiikin kirjallisuudessa. He tarkastelevat muun muassa sitä, miten satyyri Marsyaksen tarinaan liittyvät kärsimys ja hybris, ja miten kärsimysmyyttejä näyteltiin Rooman areenoilla. Lisäksi jaksossa käsitellään, miten kärsimykselle alistuminen kytkeytyy roomalaisen konsuli Marcus Reguluksen tarinaan, ja millaisia merkityksiä hänen kohtaloonsa liitettiin antiikin kulttuurissa. Jakson teksti löytyy Trivimiumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

In this episode Riikka Miettinen and Mari Eyice discuss disability and lived religion in early modern Sweden. They talk about the impact of religion in the ways people lived with disabilities and how disabled people participated in the religious lives of their societies. During the discussion, Riikka and Mari also guide the listeners to the exiting Swedish sources available for disability history.

Medievalist and art historian Karen McCluskey joins Daniel Blackie to discuss disability in the Middle Ages. They talk terminology, how to use art as an historical source for disability history, and ponder the meanings of graffiti. Along the way, Daniel meets Fina of San Gimignano for the first time and Karen reflects on Frida Kahlo’s famous and arresting artwork,The Broken Column.

The good ship ‘Disability and Lived Religion’ sails on to late-medieval France to learn about mad individuals, their communities, and fractures in the care provided by these communities. Godelinde Gertrude Perk interviews Aleksandra (“Sasha”) Pfau, James and Emily Bost Odyssey Professor of History at Hendrix College, Arkansas, and author of Medieval Communities and the Mad: Narratives of Crime and Mental Illness in Late Medieval France (AUP). The episode introduces us to several late-medieval individuals with mental illness, challenges particular preconceptions about medieval mental illness that we may have brought on board (the religious model was present, but not omnipresent), and equips us with several parallels between disability studies and Sasha's findings as (sea) food for thought.

The fourth season of the podcast is produced by the research project ‘Disability and Lived Religion’ and will be in English. Project members Daniel Blackie and Riikka Miettinen outline what awaits intrepid explorers who join them and the rest of the crew on a voyage into disability history. Plotting a course through the meanings of disability past and present and the role lived religion has played in shaping these, Daniel and Riikka discuss the journey ahead, stop to discuss the revealing recollections of a former factory lad and make a tentative stab at defining some of the season’s key terms.

Keskiajan ja uuden ajan alun ihmisille kuolema oli vahvemmin läsnä arkielämässä kuin nykyihmiselle. Lapsikuolleisuus ja kuoleminen moniin nykyään lääketieteellisesti hoidettavissa oleviin sairauksiin ja tartuntatauteihin oli yleisempää. Ihmisiä myös ohjeistettiin omaksumaan aktiivinen rooli kuolemaan valmistautumisessa. Mitä kuolemaan valmistautuminen käytännössä tarkoitti? Millaisia olivat hyvä ja huono kuolema keskiajalla ja uuden ajan alussa? Tässä jaksossa aiheesta keskustelevat Jyrki Nissi, Riikka Miettinen sekä Saku Pihko.

Eletty usko tarkoittaa arkipäivän toimintaa ja kokemuksia, joissa on uskonnollinen tai hengellinen ulottuvuus. Eletty usko ei ole erillistä kirkosta mutta sen voisi luonnehtia eroavan teologisesta opista käytännön “sovellutusten” tasolla. Tässä jaksossa eletystä uskosta keskiajan Suomessa keskustelevat Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittaman Levd religion i medeltida Finland -projektin johtaja Sari Katajala-Peltomaa sekä projektin jäsenet Marika Räsänen, Sofia Lahti, Anna-Stina Hägglund ja Minna Heinonen.

Tämänkertaisessa jaksossa aiheena on maskuliinisuus pitkän aikavälin tarkastelussa. Millaisia asioita mieheyteen ja maskuliinisuuteen yhdistettiin antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa? Miten käsitykset mieheydestä ovat muuttuneet ajan saatossa, ja mikä ei ole muuttunut? Aiheesta keskustelemassa ovat Raisa Toivo ja Jaakkojuhani Peltonen. Haastattelijana on Ville Vuolanto.

Historian elävöittäminen on moninainen ilmiö, jonka tavoitteena on tehdä eläväksi joku tiukemmin tai laajemmin rajattu historiallinen hetki. Millaisia muotoja elävöitys saa, mitä haasteita siihen liittyy, millainen on elävöityksen ja akateemisen historiantutkimuksen suhde ja miksi elävöitystä kannattaa harrastaa? Näistä asioista tässä jaksossa keskustelevat Triviumin Jenni Lares sekä Tampereen yliopiston historia-alumni Hanna Kivelä. Haastattelijana on Saku Pihko.

Vaikka ihmiset liikkuvat nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin, liikkuvuus ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ihmiset ovat liikkuneet aina. Esi- ja varhaismodernissa maailmassa siirtyminen paikasta toiseen oli hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin nykyään, mutta siitä huolimatta ihmiset matkustivat pitkiäkin matkoja hyvin monenlaisista syistä. Tässä podcast-jaksossa liikkuvuudesta myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun maailmassa ovat keskustelemassa Sari Katajala-Peltomaa, Maija Ojala-Fulwood ja Lauri Uusitalo.

Historian käytöllä tarkoitetaan sitä, miten menneisyyttä, menneisyyskuvaa, historiallista tapahtumaa tai henkilöä hyödynnetään johonkin tarkoitukseen nykyisyydessä. Siihen kuuluu niin populaarihistoria kuin historian käyttö politiikan välineenä tai esimerkiksi identiteetin rakennuspalikkana. Kolmannen kauden ensimmäisessä podcast-jaksossa tästä aina ajankohtaisesta aiheesta keskustelevat vierailevana tähtenä Reima Välimäki Turun yliopistosta sekä Jaakkojuhani Peltonen ja Sari Katajala-Peltomaa Triviumista.

Ihmeet olivat olennainen osa keskiajan ihmisten uskonharjoittamista, arkea ja maailmankuvaa. Pyhimykset toivat avun mitä moninaisimpiin tilanteisiin – ja osa näistä tilanteista vaikuttaa nykyihmisen silmiin kertakaikkisen oudolta. Tässä podcast-jaksossa kirjan Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä: Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022) kirjoittajat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Marika Räsänen kertovat kirjaprojektinsa taustoista ja sisällöstä. Verta vuotavan kuvan lisäksi päästään kurkistamaan myös tulvivan viinikellarin sekä mädän aasin tapauksiin. Suosittelemme myös jakson 4 "Ihmeitä ja askeesia – keitä pyhimykset olivat?" kuuntelemista.