Advertise on podcast: Ylistys eläimille

Miten eläimiä kohdellaan suomalaisilla tiloilla? Mitä ovat suurimmat ongelmat ja miten niitä voisi ratkaista? Millaista on olla nauta tai hevonen nykypäivän Suomessa? Tässä jaksossa keskitytään eläinten oikeuksien sijaan eläinten hyvin- ja pahoinvointiin. Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on satoihin suomalaisiin eläintiloihin tutustunut väitöskirjatutkija ja operatiivinen johtaja Essi Wallenius.

Mikä oli antiikin filosofien näkemys eläinetiikasta? Entä mikä oli esivanhempiemme eli itämerensuomalaisten suhde muihin eläimiin? Miksi aiemmin historiassa syötiin selvästi vähemmän lihaa, ja miksi myös toisenlajinen eläin voi olla ”hän”?Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on palkittu folkloristi ja antiikintutkija Liisa Kaski.

Miksi toisenlajisilla eläimillä pitäisi olla perusoikeuksia? Entä mitä tarkoittaa eläinten "arvokkuus" ja sen kunnioittaminen? Ja vielä, voiko eläin olla lain edessä "henkilö"? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on eläinten oikeudellista asemaa pitkään tutkinut oikeustieteen professori Visa Kurki.

Teatteri on ollut perinteisesti hyvin ihmiskeskeistä: näytelmät ovat keskittyneet ihmisiin ja näiden asioihin. Samalla miljoonat muut eläinlajit ovat jääneet sivuun. Mutta miksi vain ihminen voisi olla näytelmän päähenkilö? Palkittu näytelmäkirjailija Pipsa Lonka haastaa teatterin ihmiskeskeisyyttä. Hänen näytelmissään toisenlajisilla eläimillä on vahva asema, välillä jopa päärooli. Tässä jaksossa filosofi Elisa Aaltola keskustelee Longan kanssa siitä, mitä eläimen päähenkilöys vaatii ja millä tavalla se on mullistavaa. Miten ja miksi näytelmäkirjallisuus voisi antaa enemmän tilaa toisenlajisille näkökulmille?

Mitä rakkaus on? Entä mitä tarkoittaa muiden eläinten ja luonnon rakastaminen? Mitä ylipäätään on "platonilainen rakkaus"? Filosofi Elisa Aaltola avaa, miten Platonin käsitys rakkaudesta voi auttaa meitä ymmärtämään muiden lajien arvon. Vaikka tämä länsimaisen filosofian klassikko ei puhunut eläimistä, hänen rakkausmääritelmänsä voi johtaa aivan uudenlaiseen maailma- ja eläinsuhteeseen. Pois luolasta ja kohti valoa!

Miten metsähakkuut vaikuttavat eläimiin? Mitä seurauksia ilmastokriisillä on muille lajeille? Miten luonnonvarainen eläinyksilö kokee luontokadon ja ilmastonmuutoksen seuraukset? Miksi eläinten hyvä elämä vaatii metsien ja muun luonnon suojelua? Entä mikä on Suomen luonnon tila tällä hetkellä? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on mediasta tuttu luonnonsuojelubiologi ja tutkimusprofessori Panu Halme.

Millaisia olentoja sudet ovat? Mikä ilveksissä ja karhuissa on kiehtovinta? Entä miksi suurpetojen suojelu Suomessa olisi elintärkeää? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on suurpetoihin erikoistunut tietokirjailija Antti Haataja, joka viettää suuren osan vuodesta maastossa susireviireillä.

Tiesitkö, että nautoja syötiin aiempina vuosisatoina vain vähän ja että maidon runsas kulutus on sekin nykyajan keksintöjä? Usein oletetaan, että eläimiä on käytetty nykyisellä tavalla aina, mutta tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Itse asiassa eläinteollisuus kokonaisuudessaan on aivan tuore ilmiö. Menneisyydessä toisenlajisia eläimiä kohdeltiinkin tyystin toisin. Mitä voimme tästä oppia? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on monilajisen historian dosentti Otto Latva.

Oletko kuullut tutkijasta, joka opetti kimalaisia pelaamaan jalkapalloa? Hyönteiskunnasta löytyy paljon kehittyneitä kognitiivisia kykyjä, kuten oppimista, päättelyä ja jopa työkalujen käyttöä. Hyönteiset myös siirtävät toisilleen sosiaalista informaatiota ja vaikkapa kimalaisilla onkin kyky kulttuuriseen oppimiseen. Hyönteiset ovat huikean kiinnostava eläinluokka, jota vähätellään aivan syyttä! Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on hyönteisiin perehtynyt biologi, käyttäytymisekologi ja eläinekologian dosentti Olli Loukola.

Miten taide on perinteisesti suhtautunut toisenlajisiin eläimiin? Entä miten se voi auttaa meitä hahmottamaan suhdettamme muihin lajeihin? Mitä on eläintaide ja voiko se valottaa toisenlajisia mieliä? Tulisiko eläintaiteen olla poliittista ja ottaa kantaa eläinten asemaan ja kohteluun? Filosofi Elisa Aaltolan vieraina ovat eläimiä koskevan taiteen moniosaajat eli kuvataitelija Terike Haapoja ja kirjailija Laura Gustafsson.

Mikä on kädellistutkimuksen "f-word"? Kuinka älykkäitä olentoja hevoset ovatkaan, ja miten oppia ymmärtämään heitä paremmin? Entä mikä saa biologin liikuttumaan ja kuinka elää tällä planeetalla tavalla, joka antaa tilaa myös muulle elämälle? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on biologisen antropologian dosentti, biologi ja kädellistutkija Sonja Koski. Koski oli oman alansa uranuurtaja, joka tutki eri lajeja innostuneesti ja myötätunnolla. Hän kuoli pari kuukautta nauhoitusten jälkeen. Kosken elämäntyöhön voi tutustua hänen viimeisen kirjansa "Simpanssi sisällämme" (2025) kautta. Kauan eläköön Sonja Kosken asenne eläimiin!

Koirat ovat luultua huomattavasti älykkäämpiä olentoja, joilla on tutkitusti erilaisia persoonallisuuksia ja iso määrä tunteita. Mutta mitä kaikkea tiede kertoo koirien kognitiivisista kyvyistä: millaisia olentoja "ihmisen parhaat ystävät" lopulta ovat? Entä miten ihmisen oma persoonallisuus ja tunteet vaikuttavat koiriin? Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on erityisesti koiriin perehtynyt eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiira.

Hyvinvointipesu on viherpesun kaltainen ilmiö, josta puhutaan hämmästyttävän vähän. Hyvinvointipesu jakaa disinformaatiota ja sumuttaa ihmisiä, mutta silti viranomaiset ovat olleet haluttomia puuttumaan siihen. Lihatalot saavatkin vapaasti valehdella kuluttajille. Mistä ihmeestä tässä kaikessa on kyse? Filosofi Elisa Aaltolan vieraina ovat maitoteollisuuden myyteistä väitöskirjaa tekevä Jenna Kuronen ja hyvinvointipesuun erikoistunut oikeustieteilijä Venla Mathlein.

Maailmassa on noin 30 miljardia kanaa. Kana onkin tuotantoeläimistä selvästi yleisin. Silti monet tietävät tästä älykkäästä, lempeästä eläimestä varsin vähän. Eikä ihme, sillä kanoista puhutaan kulttuurissamme harvoin muutoin kuin ruokana. Mitä, jos lähestyisimme kanoja toisin, heidän oman mielensä huomioiden? Tässä jaksossa ylistetään kanoja! Vieraana on kanojen kanssa elävä kirjallisuudentutkija Helinä Ääri, jonka väitöskirja käsitteli kanojen kulttuurista kuvaa. Äärelle kana ei ole ruokaa, vaan mieleltään rikas kanssaeläjä.

Miten lainsäädäntö ja yhteiskunta suhtautuvat eläinten mieleen? Antaako laki sijaa eläinten näkökulmalle?   Filosofi Elisa Aaltolan vieraana on eläinoikeudenuranuurtaja, oikeustieteilijä Birgitta Wahlberg. Wahlberg on tuonut eläinkysymyksen suomalaiseen oikeustieteelliseen keskusteluun ja perustanut aikoinaan Suomen Eläinoikeusjuristit ry:n. Häntä voikin pitää eläinoikeudensuomalaisena "guruna". Tästä parempaa asiantuntijaa eläinten mielen ja lainsäädännön suhteeseen löydy!