Advertise on podcast: Horisontti

Elämä kuljetti sota-ajan Suomessa pikkulottana toimineen Elisabeth Rehnin maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi ja kansainvälisesti arvostetuksi rauhantyön ammattilaiseksi. Horisontin tähtihaastattelussa 86-vuotias Rehn kertoo, miten pitkä ja värikäs ura haastavissa kriisitilanteissa on vaikuttanut hänen kuvaansa maailmasta, elämästä ja ihmisyydestä. Ovatko kohtaamiset inhimillisen pahuuden, kärsimyksen ja hädän kanssa horjuttaneet vai lisänneet uskoa ihmisen hyvyyteen? Minkälaisia jälkiä Rehniin jätti esimerkiksi osallistuminen sodan uhrien joukkohautojen avaamiseen? Entä mikä ihmisyydessä on yhä edelleen arvokasta ja taistelemisen arvoista – ehkä jopa pyhää? Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja dramaattisella vauhdilla etenevä lajikato – ihmiskunta on lajikehityksessään saapunut varsin ongelmalliseen tilanteeseen ja joutunut kasvotusten useiden päällekkäisten ympäristö- ja kestävyysongelmien kanssa. Ihmisen vaikutus globaaliin ympäristöön on jo niin laaja-alainen, että ihmistoiminnan on tulkittu edustavan suurinta yksittäistä planetaariseen tulevaisuuteen vaikuttavaa tekijää. Mutta minkälaisia kysymyksiä tilanne eri uskontoperinteiden edustajissa herättää? Mitä ajatella ihmisen ja muun olevan välisistä suhteista, aineellisen maailman merkityksestä tai esimerkiksi luonnon pyhyydestä? Tarjoaako uskonnollinen maailmankatsomus aineksia ekologiseen kääntymykseen? Aikamme suurimmista, koko ihmiskuntaa yhdistävistä kysymyksistä ovat keskustelemassa islaminopetuksen asiantuntija Suaad Onniselkä, zen-buddhalainen opettaja ja pappi Sangen Salo ja dominikaaniveli, kulttuurikeskus Studium Catholicumin johtaja Gabriel Salmela. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hanna Paavilainen.

Luovuus on totuttu viittana asettamaan helposti taiteilijoiden, kuten vaikkapa Aleksis Kiven harteille. Todellisuudessa me kaikki olemme luovia. Luovuus vaatii kuitenkin kukoistaakseen tekemistä, erehtymistä ja taas uudelleen kokeilua. Sanotaan, että luovuudesta 99% on perspiraatiota ja vain 1% inspiraatiota. Mutta onko yhteiskuntamme luovuuden tukko vai mahdollistaja? Ainakin se on selvää, että monet ongelmaksi koetut asiat, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksen ongelmat, eivät tule ratkaistuksi, jos jatkamme vain samaan malliin. On keksittävä uusia tapoja toimia ja ajatella. Olisiko luovuuden lisääminen ratkaisu? Luovuuden lähteitä pöyhimässä ovat Aalto yliopiston provosti Kristiina Mäkelä ja filosofi Lauri Järvilehto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Perimmäinen todellisuus. Absoluutti. Jumala. Henki. Kuljettaessa kohti olemassaolon ydintä – kokemuksia kaikkea kannattelevasta voimasta – tuntuvat sanat loppuvan kesken ja käsitteet jäävän väistämättä ontoiksi. Löytyykö elämän hengellinen peruskallio enemmänkin mielen hiljaisuudesta, sanojen ja selittämisen tuolta puolen? Ja mitä mystinen kokemus kohtaamisesta olemisen perustan kanssa tarjoaa eri traditioiden edustajille: yhteyttä, erillisyyttä, vastauksia – vai ehkä paremminkin lisää kysymyksiä ja kokemuksia keskeneräisyydestä? Horisontissa pysähdytään sanoittamaan sanoittamatonta ja kysytään: mitä eri näkökulmista tarkasteltuna ylipäätään tarkoittavat käsitteet kuten Jumala, pyhä tai henki? Vievätkö kaikki käsitteet lopulta samojen jaettujen totuuksien äärelle vai ehkä kuitenkin eri suuntiin? Ja miksi ylipäätään on tärkeä puhua jostain, mikä tuntuu pakenevan kaikkia inhimillisiä määritelmiä? Omaa sielunmaisemaansa ovat avaamassa Credo – Tieni mystiikkaan –teoksen kirjoittanut teologian tohtori ja pappi Anni Pesonen, ortodoksikristitty ja zen-opettaja Thich Nhat Hanhin oppilas Seija Mauro sekä joogan harjoittaja ja –opettaja Lotta Rantanen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

En kelpaa. En riitä. En ole arvokas enkä tarpeeksi. Häpeä, tuo inhimillisistä tunteista ehkä kaikkein kavalin, ajaa ihmisen kyseenalaistamaan koko olemassaolonsa oikeutuksen. Mutta miksi ja mitä häpeästä olisi hyvä ymmärtää? Ja mistä löytää toimivat lääkkeet kasvojen menettämistä vastaan; auttaako sovitus tai anteeksianto vai ovatko nämä enemmänkin myrkkyä häpeän kanssa kamppailevalle? Entä armo: onko tällä valtaa hiljentää omanarvontuntoa polkeva sisäinen puhe? Ja toisaalta, onko häpeän kokemuksessa tunnistettavissa myös jotakin hyvää? Horisontissa häpeän inhimillistä ja hengellistä merkitystä sekä myös tietä kohti valoa ja hyväksyntää ovat sanoittamassa “Häpeästä valoon” (Otava 2021) –teoksen kirjoittanut pappi, tietokirjailija ja terapeutti Miia Moisio sekä “Kuka minä todella olen? Kätkössä olevaa minuutta etsimässä” (Väyläkirjat 2021) -uutuusteoksen julkaissut häpeän tutkija ja käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettunen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Marjo Kiljunen.

“Suomalainen voittaa aina”, mutta tosiasiassa me suomalaiset hävisimme viime vuonna noin 1,7 miljardia euroa Veikkauksen peleihin. Suomessa on yli 112 000 peliongelmaista ja peliriippuvaisia yli 50 000. Tälle joukolle, ja myös heidän lähipiirilleen, pelaaminen ei ole enää viihdettä tai viatonta ajanvietettä, vaan jopa elämää tuhoava voima. Tämän voiman sisäpiiriin voidaan laskea kuuluvan lähes miljoona suomalaista. Samalla rahapelaaminen on voimakkaasti valtion tukemaa toimintaa, jolla myös rahoitetaan suomalaista yhteiskuntaa – tuetaan tiedettä, taidetta ja kulttuuria. Mutta mitä ajatella rahojen alkuperän ja niiden yleishyödyllisen käytön välisestä ris

Mitä nykyajan nuoret aikuiset ajattelevat hyvinvoinnista, työn arvosta tai rahan merkityksestä? Minkälaisia ajatuksia herättää elämä kulutusyhteiskunnassa tai joutuminen aktivointitoimien kohteeksi tilanteessa, jossa tulevaisuutta varjostavat ennennäkemättömän laaja-alaiset ekologiset haasteet? Ovatko nuoret yhteiskunnan asettamien vaatimusten ja omannäköisen elämän toiveiden välisessä puristuksessa? Horisontissa pysähdytään kysymään mitä kestävä hyvinvointi voisi nykyajassa tarkoittaa sekä minkälaisia haasteita tämän saavuttamiseen erityisesti nuorten elämissä vaikuttaa liittyvän. Onko jatkuvan talouskasvun ihanne muodostunut jo Molokin kidaksi, johon syötetään vuodesta toiseen lisää lapsia ja nuoria – ja mitä ajatella toiminnan mielekkyydestä? Keskustelemassa ovat “Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” -tutkimuksen kirjoittaneet hyvinvointitutkijat Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen ääriuskonnollinen Taliban on jälleen kaapannut vallan Afganistanissa ja uutiset levottomuuksista, väkivaltaisuuksista, evakuoinneista ja traagisista ihmiskohtaloista ovat täyttäneet läntisen uutismedian. Vaarassa tuntuvat olevan esimerkiksi yhteiskunnallisesti näkyvissä asemissa toimivat naiset, eri vähemmistöjen edustajat, toisinajattelijat ja toisinuskovat. Mutta miksi kaikki tapahtuu, kenen etuja silmitön väkivalta ja kaaos palvelevat ja minkälaista Afganistania Taliban tuntuu tavoittelevan? Minkälaisia ääniä kuuluu toivottomalta vaikuttavan tilanteen keskeltä ja onko kukaan turvassa jatkuvien levottomuuksien keskellä? Entä mitä ajatella äärikonservatiivisen uskonnollisuuden roolista Talibanien toiminnan selittäjänä – vai mistä löytyvät jo vuosikymmeniä Afganistanissa jatkuneiden levottomuuksien perustavat syyt? Keskustelemassa ovat Afganistanin historiaan perehtynyt tietokirjailija Andrei Sergejeff sekä toimittaja, dokumentaristi ja Icebreaker Productionsin tuottaja Kirsi Mattila, joka on ollut Afganistanissa kouluttamassa paikallisia naistoimittajia. Viimeisten viikkojen aikana suomalaisten kouluttajien ja afgaanikollegoiden välinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Koronarokotteisiin sisältyy 5G-siru! Maa on litteä! Liskoihmiset hallitsevat maailmaa! Presidentti Trump johtaa satanistisen pedofiiliringin vastaista vastarintaa! Salaliittoteorioista on alettu puhua yhä enemmän ja erityisesti digitaalisen median, sosiaalisten julkaisualustojen ja pandemian keskellä tuntuu näiden suosio kasvaneen entisestään. Mutta mikä saa ihmisen uskomaan salaliittoteorioiden todenperäisyyteen – vai löytyykö taustalta jotain muuta kuin pyrkimys totuuteen? Mitä salaliittoteorioiden levittäminen kertoo luottamuksesta valtiovaltaa, viranomaisia tai asiantuntijoita kohtaan ja kenen etuja epäluottamuksen lietsominen palvelee? Onko vaarana jo demokratian rapautuminen? Horisontissa salaliittoteorioiden syvempiä yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä ovat valottamassa Salaliittoteorioiden filosofia –teoksen (Gaudeamus 2021) kirjoittanut käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä ja Salaliittoteorioiden politiikka -hankkeen toinen johtaja, median ja uskonnontutkimuksen apulaisprofessori Katja Valaskivi. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Jos koronaan sairastumisen pelko, etäkoulu ja sosiaaliset rajoitukset tuntuvat jo raskailta, niin miltä tuntuukaan se, että myös koko perheen toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla? Koronan myötä monet perheet ovat ensimmäistä kertaa joutuneet hakemaan apua taloudelliseen tilanteeseensa. Esimerkiksi kirkon diakoniatyöhön on tullut uusilta asiakasryhmiltä yhteydenottoja, jotka alkavat suunnilleen samoin: “En ole koskaan hakenut mistään apua, mutta nyt on pakko...” Syksyn alkaessa kodeissa kaivetaan kaapeista esiin sopivia liikuntavarusteita ja kumppareita. Osalla on tarve uudelle kännykälle entisen hajonneen tilalle. Osa miettii, mistä löytää rahaa lukiokirjoihin. Näin koulujen alettua kysymme, millaista eriarvoisuutta vähävaraisuus luo lastemme elämään? Miltä näyttää tämä jo järjestyksessä toinen koronasyksy kouluissamme? Mistä ja millaista apua perheet voivat hakea, kun taloudellinen tai muu kriisitilanne yllättää? Aiheesta keskustelemassa ovat Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja opiskeluhuollon esihenkilö Katariina Lappalainen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Elina Vaittinen.