Advertise on podcast: Minna Pyykön maailma

Kuluneella viikolla Ykn luontokokouksessa on puhuttu luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisen tärkeydestä. Maailman lintulajien monimuotoisuus on myös hämmästyttävä. Noin 10 000 lajia, ja niillä eri muotoisia, värisiä ja kokoisia linnunmunia. Suuri osa tästä erilaisten linnunmunien kauneudesta on talletettu teollisuusneuvos Ragnar Kreugerin (Kryyger) munakokoelmaan, joka on maailmankuulu. Munien keruuta ei enää nykyään pidetä hyväksyttävänä, eikä kokoelma enää kartu, mutta kerättyjen munien arvo säilyy ja kasvaa. Dosentti Torsten Stjernberg toimi pitkään munamuseon hoitajana ja muistaa hyvin legendaarisen Kreugerin ja tämän ainutlaatuisen kokoelman.

Suomessa pesiviä mehiläishaukkoja seurattiin lähes kymmen vuoden ajan satellittilähettimillä. Seurannan tuloksena saatiin uutta tietoa tästä huonosti tunnetusta uhanalaisesta petolinnusta. Lähetinhaukkoihin myös kiintyi, ja niiden kohtalot liikuttivat. Minna Pyykkö jutteli lehtori, dosentti Patrik Byholmin kanssa mehiläishaukkatutkimuksista.

Minna Pyykkö oli tutkija Henry Pihlströmin seurassa Luonnontieteellisen keskusmuseon viileässä kellarissa luukokoelmahuoneessa. Henry on viettänyt siellä viimeiset kuusi kesää. Miksi ihmeessä? Minkälaisia tarinoita luut kertovat? Entä miten näihin kokoelmiin liittyvät esim taidemaalari Gallen- Kallela tai sumuisten vuorten gorillat?

Nyt parhaaseen lintujen syysmuuttoaikaan Minna Pyykkö oli aamuisella retkellä lintututkija Nadja Weisshauptin kanssa. Nadja on päätynyt Suomeen tuulten ja lintujen takia kolmisen vuotta sitten. Hän on mukana Ilmatieteen laitoksen tutkaprojektissa, jossa pyritään selvittämään lintujen muuttoreittejä ja korkeuksia, kehittämään tutkakuvien käyttöä ja yhdistämään lintuharrastajien maastohavaintoja tutkaverkoston antamiin tietoihin. Eikö lintujen syksyisiä reittejä siis vielä tunneta?

Lintujen syysmuuton ja syksyn muotiviikkojen kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa puhutaan nyt sulkahattumuodista, joka ajoi monia lintulajeja lähes sukupuuton partaalle sata vuotta sitten. Suomessa tätä muotia vastusti kiivaasti lintujensuojelun legendaarinen pioneeri Constance Ullner. Minna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa juttelemassa Timo Vuorisalon kanssa Ullnerista ja sulkahatuista.

Kehrääjät liikkuvat öisin ja niiden tutkiminen on vaikeaa. Siksi on vielä paljon mitä ei tiedetä niiden elämästä. Nyt parhaillaan yritetään selvittää, missä ne viettävät talvea. Minna Pyykkö lähti kehrääjäyöhön museomestareiden Juha Honkalan ja Seppo Niirasen kanssa.

Kuluneella viikolla menehtyneen kuvataiteilija Rafael Wardin kunniaksi nyt kuullaan uusintana Minna Pyykön maailma- ohjelma, jossa hän kertoo luontosuhteestaan ja muistelee lapsuuttaan Helsingin Lauttasaaressa. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2014.

Minna Pyykkö oli Kirkkonummella metsäretkellä biologi Christina Elgertin kanssa. He juttelivat pimeässä hohtavista kiiltomadoista, kiiltomatotutkimuksesta ja siitä, miten liika valo voi haitata niiden elämää.

Näihin aikoihin kirjosiepot valmistautuvat lähtemään taas syysmuutolle etelään. Lähtijöitä on tänä vuonna runsaasti. Aurinkoinen kesä on ollut kirjosieppojen pesinnän kannalta hyvä, ja emot ovat löytäneet ruokaa poikasille. Kirjosieppojen elämästä ja pärjäämisestä tiedetään varsin paljon. Itse asiassa kirjosieppo on eräs maailman ja Suomen tutkituimpia lintulajeja. Ja se taas johtuu suurelta osin siitä, että kartanonherra, kirjailija, akvarellimaalari ja kansainvälinen lintututkija Lars von Haartman keksi aikanaan vuonna 1941 laittaa kirjosiepon pönttöjä kartanonsa pihapuihin. Legendaarisesta kirjosieppotutkijasta Haartmanista kertoilevat tässä ohjelmassa dosentti Timo Vuorisalo, professori Pertti Saurola ja dosentti Torsten Stjernberg. (Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat audiosarjaa.)

Itämeren vedenalainen luonto on upea- ja sen monimuotoisuudesta ja elämästä pinnan alla on saatu viime vuosina paljon uutta tietoa vedenalaisen luonnon kartoitusprojektin Velmun avulla. Nyt näitä tietoja voidaan hyödyntää myös meren suojelussa. Minna Pyykkö kävi kesäisellä retkellä Paraisten Gullkronan saarella, jonka vesialueelle ollaan perustamassa alueen maanomistajien aloitteesta merkittävää suojelualuetta. Miksi vedenalaista luontoa pitää suojella? Miten sitä voidaan tutkia? ja miten täysikuu liittyy rakkolevien eli nykynimeltään rakkohaurujen elämään? Haastateltavina luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, neuvotteleva virkamies Penina Blankett ja Gullkronan suojeluhankkeen käynnistäjä Saara Kankaanrinta.