Advertise on podcast: Kestävästi arjessa

Pitääkö ruokahävikkiä yhä vähentää? Millaista oli ruokahävikki 100 vuotta sitten? Järjestöissä tehdään ruokahävikkityötä ennen kaikkea yhteistyössä: jakson vieraina Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta ja Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta. Jakso on tehty osana Hävikkifoorumi-hanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Miten energiaa voi säästää ilman, että asumismukavuus kärsii? Miksi ei-välttämätöntä sähkön kulutusta kannattaa välttää arkiaamuisin ja arki-iltaisin? Asuinrakennusten energia-asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta neuvoo, mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun suunnittelee oman kodin energiatehokkuus- tai lämmitysremonttia, ja miksi suunnittelussa kannattaa huomioida myös muut lähiaikojen remonttitarpeet.

Kehorauha kuuluu jokaiselle koosta, muodosta, iästä ja ruokavaliosta riippumatta. Kun keho muuttuu, pysyykö mieli mukana? Miksi laihtumista kehutaan ja painonnousua pelätään? Tätä pohditaan kasvun, kehittymisen, raskauksien sekä myös lihavuusleikkauksen jälkimainingeissa. Vieraana on Tuomas Saloniemi, joka nostaa esiin huolen ylipainoisen terveydestä mutta avaa keskustelua vastuuseen ylipainon lisääntymisen syistä.

Ruoan hinta on noussut. Jos raaka-aineita tai valmista ruokaa menee paljon biojätteeseen, helppo tapa säästää ruokamenoissa on vähentää hävikkiä ja ostaa vähemmän uutta. Keskustelemme myös arjen tavoista ja taidoista, miten ruokamenoja voi hahmottaa ja rutiineja muuttaa. Vieraana on omista raha-asioistaan ja ruokamenoistaan kertova Päivi Rantanen, jolla on somessa laaja seuraajakunta nappaamassa arjen säästövinkkejä. Jakso on tehty osana Hävikkifoorumia, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Viherpesty tuote tai palvelu esitetään ympäristöystävällisempänä kuin se todellisuudessa on. Silloin voidaan viestiä pakkauksen ympäristöystävällisyydestä, vaikka tuote itsessään ei ole vastaavia tuotteita parempi. Tunnistatko sinä viherpesun? Ympäristömerkintä Suomen Mari Åkerberg kertoo, miten viranomaisen hyväksymät ympäristömerkit auttavat kuluttajaa vähentämään kemikaalikuormitusta mm. siivotessa.

Napsahtaako, tuoksuuko, sulaako suuhun? Ruoka maistuu kotona, naapurissa, päiväkodissa ja koulussa erilaiselta. Miksi? Entä miten vauvalle maistatetaan ruokaa, jotta hän oppisi syömään monipuolisesti? Miten kouluikäiset motivoidaan laajentamaan ruokavaliotaan? Myös ympäristö, ruokaseura ja vaikutteet saavat ruoan maistumaan, kertoo vieraamme Silja Varjonen Ruukku ry:stä.

Ympäristökriisi herättää huolta ja kuluttaminen syyllisyyden tunteita. Kestävällä tavalla toimiminen voi auttaa käsittelemään ahdistusta, ja luonnossa oleilu lisää tutkitusti hyvinvointia. Pohdimme, miten luoda lapsille myönteisiä kokemuksia, sillä he voivat olla erityisen herkkiä kokemaan ahdistusta ympäristökriisin vuoksi. Ympäristöön liittyvistä tunteista on tarpeen puhua, sanottaa niitä ja ottaa erityisesti lasten ja nuorten huoli tosissaan. Yhdessä toimeen tarttuminen lisää toiveikkuutta, muistuttaa vieraamme tietokirjailija Mikko Pelttari.

Varaudutaan arjessa Voiko varautumista harjoitella? Mihin tässä ajassa on syytä varautua? Varaudutaan vaikkapa sähkökatkokseen tai karanteeniin, ja kotona on hyvä olla ruokaa kolmeksi päiväksi ja taskulampussa patterit. Taikka varaudutaan ahdistavaan uutisointiin, ja silloin aikuisten on kuunneltava herkällä korvalla ja vastattava lasta askarruttaviin kysymyksiin. Pelastakaa Lapset ry:n Anna Mikkosen kanssa jutellaan, miten lasten kanssa harjoitellaan erilaisia varautumisen taitoja.

Mikä yhdistää uimahallin, päiväkodin, terveystiedon oppitunnin ja juttelun siskon kanssa? Jaksossa keskustellaan, miten lapsille puhutaan ja voi puhua sekä omasta että muiden kehoista ja vaikkapa kuukautisista. Vieraana Väestöliiton asiantuntijat Sanna Kotiranta ja Laura Lipsanen. Jakson tekstiversio on saatavissa täältä.

Kenen kuuluu tehdä ja miten? Entä kuinka usein? Mitä kaikkea on kotityö ja kuka päättää, millainen on riittävän siisti koti? Tarvitaanko enemmän puhetta ja tekojakin, jotta kotitöihin pääsevät kaikki mukaan? Miten kotitöistä saadaan kivaa ja miten selätetään perheiden uupumusta? Studioon haastateltavaksi saapuu Miessakeista Antti Alén.  

Oma raha mahdollistaa valintoja. Miten rahasta puhutaan perheissä? Kuinka tärkeää on jokaiselle naiselle Suomessa ja Malawissa, että on omaa rahaa? Studiossa vieraina Väestöliiton Laura Lipsanen ja Sanna Kotiranta. Jakso on osa ulkoministeriön rahoittamaa kehitysviestintä- ja globaalikasvatushanketta, jota Väestöliitto ja Marttaliitto toteuttavat yhteistyössä. Jakso on mahdollistettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. Jakson tekstiversion löydät täältä.

Parasta energiaa on käyttämätön energia, mutta koska lämpöä ja sähköä kuitenkin tarvitaan, niin energia tulisi tuottaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Käynnissä olevan energiamurroksen myötä meistä jokaisesta voi tulla paitsi energian käyttäjiä, myös energian tuottajia. Keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehto kertoo myös, miten energiasta tehdään hauskaa!